Väitöskirja Kai Donnerista poliitikkona ja tiedemiehenä

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopiston väitöskirja on nyt luettavissa
E-thesis-palvelun verkkosivuilla:

Olavi Louheranta: Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner
poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta
(valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos)
URL: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/va ... ouheranta/

Väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 9.12.2006 kello 10
osoitteessa yliopiston päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on professori Anna-Leena Siikala ja kustoksena
on professori Timo Kaartinen.

Otteita väitöskirjan tiivistelmästä:
"Tutkimuksen kohteena on unohduksiin vaipunut suomalais-ugrilaisen
kielitieteen dosentti ja antropologi Kai Donner (1888-1935), jonka työtä
on vasta viime vuosina nostanut esiin hänen poikansa kirjailija Jörn
Donner. Kai Donner opiskeli vuonna 1909 Cambridgessa antropologian
uranuurtajien opastuksella yhdessä kenttätyötutkimuksen isänä pidetyn
Bronislaw Malinowskin kanssa. Vuosina 1911-1913 ja 1914 Donner teki
kaksi tutkimusmatkaa Siperiaan samojedikansojen pariin.

"Palattuaan Suomeen hän organisoi yliopisto-opiskelijoiden värväyksen
Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Jouduttuaan maanpakoon hän toimi
jääkäriliikkeen yhteyshenkilönä Tukholmasta käsin. Vapaussodan
jälkiselvittelyjen jälkeen Donner otti osaa Venäjälle suunnattujen
sotaretkien suunnitteluun sekä toimi aktiivisesti sisäpolitiikassa
C. G. E. Mannerheimin läheisenä luottomiehenä. Poliittisen toiminnan
ohessa hän kirjoitti neljä laajempaa etnografista teosta sekä työskenteli
tiiviisti pohjoismaisen arktisten alueiden kulttuuritutkijoiden sekä
napapioneerien kanssa."

"Suomalaisesta Siperian tutkimusperinteessä on löydettävissä kaksi
toisistaan poikkeavaa traditiota. Ensimmäisen, M. A. Castrénin aloittaman
tutkimustradition tuntomerkkejä ovat kokonaisvaltainen ja elämyksellinen
samaistuminen tutkittavien ihmisten elämään sekä kaunokirjallinen
etnografinen kirjoitustyyli. Toisen, August Ahlqvististä alkaneen
tutkimustradition tuntomerkkeinä voidaan puolestaan pitää etäistä,
eurooppalaista sekä formaaliin tieteelliseen työhön keskittynyttä
tutkimustapaa. Kai Donnerin liittyy kenttätutkimus- ja kirjoitustyylinsä
puolesta ensimmäiseen ryhmään toisin kuin hänen aikalaiskollegansa,
jotka seurasivat Ahlqvistin edustamaa traditiota. Donnerin merkittävimpinä
tieteellisinä oivalluksina voidaan pitää osallistuvan kenttätyömenetelmän
sekä kulttuuriekologisen ja ravitsemusantropologisen tutkimusnäkökulman
huomioimista."

"Siperiasta palattuaan – noin kahta vuotta ennen Malinowskia – Donnerilla
olisi ollut mahdollisuus osoittaa sekä suomalaiselle että englantilaiselle
tiedeyhteisölle tutkimustensa tulokset. Itsenäistymiskamppailu sekä
E. N. Setälän dogmaattinen persoonallisuus ajoivat kuitenkin hänet
politiikan pariin. Donnerin antropologinen ajattelu oli poliittisesti
värittynyttä - parhaiten tämä on havaittavissa Donnerin etnohistoriallisessa
pääteoksessa Siperiassa. Poliittisten, tiede- ja aatehistoriallisten
syiden lisäksi Donnerin psykoseksuaalisesta kehityksestä on
löydettävissä joukko tekijöitä, jotka selittävät hänen myöhempää
elämänhistoriaansa ja valintojaan."