Tapio Onnela kirjoitti:Kiinnostavaa analyysiä Ukrainan tilanteesta on luettavissa Tampereen yliopiston Alusta lehdestä. Kirjoitus tuo hyvin esille mm. sen, että vähemmistöjen kielellisten oikeuksien turvaaminen on erittäin tärkeää. Mikäli Suomessa halutaan varmistaa, etteivät Suomen venäjänkieliset tulevaisuudessakaan muodosta uhkaa, pitää venäjän kielen asemaan kiinnittää jatkossakin huomiota. Ylen venäjänkieliset uutiset on hyvä esimerkki siitä miten toimitaan oikein.
Krimillä Venäjä ilmoitti suojelevansa kansalaisiaan, tukikohtaansa ja venäjänkielisiä (Krimin väestöstä heitä on 97 prosenttia).[ii] Ilmoitus tuli sen jälkeen, kun Ukrainan parlamentti väliaikaishallituksen valtaan tultua poisti venäjänkieleltä aseman toisena virallisena kielenä. Vuonna 1989 Moldovassa tuolloisen sosialistisen neuvostotasavallan parlamentti teki vastaavan päätöksen romaniankielestä ainoana kansallisena kielenä. Vastareaktiona Transnistria (0,5 milj. asukasta) irtautui itsenäistyvästä Moldovasta ja jäi osaksi Neuvostoliittoa, siitä koskaan eroamatta. Kielilaki laukaisi Moldovassa tapahtumaketjun, joka johti sisällissotaan keväällä 1992. Kolmessa kuukaudessa aseellisissa taisteluissa kaatui lähes kaksituhatta sotilasta ja puolisotilaallisiin joukkoihin osallistunutta. Helena Rytövuori-Apunen: Krimin ”sota” ja Putinin arvoitus (Alusta 25.3.2014)
Moni ei varmaan olisi ilman Tapio Onnelan suositusta tullut huomanneeksi, että "Alusta" julkaisee näin erinomaisen yhteenvedon selkkauksesta.
Mutta tuskin asiantuntemuksesta on apua; se haukutaan varmasti oitis "Putinin puolusteluksi".
Tapion huomautus venäläisten kielellisistä oikeuksista Suomessa on aiheellinen, mutta silti painottaisin, ettei "Alustan" kirjoittaja pidä Suomea entisen Neuvostoliiton osana - eikä meillä asuvia venäläisiä siten 25.000.000-päisen "neuvostodiasporan" jäseninä.