Tapio Onnela kirjoitti:Onko Medievisti oikeassa? Mitä mieltä olette Wikipedian historia-artikkeleista, kuinka laadukkaita ne mielestänne ovat?
Eihän tietosanakirjaa ole tarkoitettu luettavaksi yhtenä kokonaisuutena niin että artikkeleiden tulisi olla suhteutettuja toisiinsa. Jos joitain aiheita käsitellään riittämättömästi on tietosanakirja vain liian suppea. Käytännössä kai mitään aihetta ei voi käsitellä liian laajasti, silloin on pikemminkin kysymyksessä puuttuva selkeys.
Monesti tosin näkee Wikissä jonkun teini-ikäisen kirjoittavan aiheesta jota hän ei tunne. Laatu on silloin olematonta, mutta ajatus onkin että sellainen korjataan ajan myötä. Suomenkielistä Wikiä en katsele muuta kuin jos kysymys liittyy Suomeen ja silloinkin saattaa usein saada sekä laadukkaampaa että yksityiskohtaisempaa tietoa englanninkielisestä Wikistä.
Wikipedian artikkeleista voidaan mielestäni syystä sanoa, että ne ovat erityisesti detaljitietoudessa yleensä varsin luotettavia. Suurempia kokonaisuuksia käsiteltäessä luotettavuus kärsii - kuten varmaan kaikkialla. Lisäksi ei suomenkielisestä Wikipediasta oikein voi puhua samana päivänä englanninkielisen Wikipedian kanssa sen enempää faktaluotettavuuden kuin seikkaperäisyyden tai neutraaliuden puolesta. Eniten faktaluotettavuus kärsii erikoisaloja koskevien yleisartikkeleiden kohdalla kun taas yhteiskuntatieteissä on voimakkaimmin esillä neutraalin näkökulman puuttuminen. Syynä voi olla joko haluttomuus – Wikipediaa käytetään oman poliittisen mielipiteen äänitorvena ja vaikuttamiseksi tai kykenemättömyys – ei edes havaita, että oma mielipide on kiistanalainen ja katsotaan, jos joku asettaa sen kyseenalaiseksi, että tämä joku on puolueellinen, mahdollisesti peräti ”vandaali” (Wikissä käytössä oleva termi ilkivallasta). Varsinkin jos ylläpitoon kuuluvan omaa tällaisen mielipiteen ”parempi” artikkeli poistetaan kylmästi. Erimielisyyttä aiheuttavat aihepiirit ovat sikäli erikoisasemassa, että niissä kun ahkerasti esitetään näkökantoja puolesta ja vastaan, hioutuu lopputulos - ja on monen kokin summa. Kohtuullisen hyvän esimerkin tarjoaa (pää)artikkeli jatkosodasta, jonka yhteenveto kuuluu:
”Vaikutukset:
Rauhanteossa Suomi menetti takaisin valtaamansa alueet ja lisäksi Petsamon;
Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittiin YYA-sopimus.
Suomea ei miehitetty. ” (
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota )
Ensimmäinen kohta ei anna aihetta muuta kuin kielelliseen kysymyksiin (miksei rauhassa vaan sen teossa). Sen sijaan on kiistämättä kummastuttavaa, että YYA-sopimuksen solmiminen luetaan jatkosodan ”syyksi” (kai sopimus oli kielteinen kun sopimuksen syntymisen välttämiseksi Suomi kävi sotaa ja Neuvostoliitto kaipasi sopimusta niin kiihkeästi, että se ryhtyi sotimaan sopimuksen saamiseksi) eikä kolmaskaan kohta tunnu järin järkevältä sodan seuraukselta. Ei kai Suomen jatkosotaan ryhtymisen päämäärä 1941 ollut sen estäminen että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen sodan loppuvaiheessa, niinkuin Wikipediassa nähtävästi ajatellaan, vaan taustalla oli Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden takaisinvaltaaminen (ja muut sellaiset seikat).
Varsin hauska linkki on seuraava:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Jatkosota jossa on käyty sitä varsin mielenkiintoista, usein rajuakin, keskustelua, jonka pohjalta artikkeli on muovautunut. On oikein hupaisaa lukea sitä kiivasta mielipiteenvaihtoa jota on käyty. Samalla se antaa aika nasevan kuvan Wikistä.
Itse asiassa henkilökohtaisesti eniten vieroksun Wikissä sitä, että se on yhden miehen, Jimmy Walesin säätiön kautta yksin hallitsema yritys, jolle tekee kymmeniätuhansia ihmisiä vapaaehtoistyötä vastikkeetta, samalla luopuen kaikista oikeuksistaan työnsä tuloksiin, mukaanlukien moraaliset oikeudet (oikeus nimen mainitsemiseen, oikeus, ettei tekstiä muut muuttele ym). Muistaakseni The New York Timesin tutkimuksessa Wales mainittiin lehden julkaisemalla "maailman 100 vaikutusvaltaisinta ihmistä-listalla".
Sa Petteri vaan