Tapio Onnela kirjoitti:
***
Pekka Myrskylä – Topias Pyykkönen
TULEVAISUUDEN TEKIJÄT – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa (EVA, No 42 29.1. 2015)
YHTEENVETO
Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Vuotuisen nettomaahanmuuton pitäisi miltei kaksinkertaistua nykyiseltä noin 18 000 maahanmuuttajan tasolta.
Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista kestävälle 75 prosentin tasolle. Enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia.
Työikäisen väestön määrä vähenee noin 10 000 henkilöllä vuosittain, kun eläkkeelle poistuvat ikäluokat ovat työelämään siirtyviä suurempia. Samalla työllisyysasteemme on laskenut 69 prosenttiin, kun etenkin miesten työllisyys on alentunut.
Lisää työvoimaa ei ole suuressa määrin saatavissa työvoiman ulkopuolisista ryhmistä, kuten opiskelijoista, kotiäideistä tai eläkeläisistä. Nykytyöttömistä arviolta 101 000 eli 31 prosenttia on vaikeasti työllistettävissä, sillä heillä on alhainen koulutustaso, korkea ikä ja pitkäkestoinen työttömyys
***
Viime vuosina nettomaahanmuutto Suomeen on ollut 17 - 18000 vuodessa ja heistä noin 5000 näyttää olevan turvapaikanhakijoita, 750 kiintiöpakolaista, perheenyhdistämiset. Eu-alueelta 60 %:a ja Venäjältä 10 % yhteensä 12000 vuosittaisesta maahanmuuttajasta.
Lisäys 34000:een maahanmuuttajaan vuodessa ( 10 v.ssa 340 000 ) merkitsisi ilmeisesti lähinnä turvapaikanhakijasiirtolaisuuden lisäystä?
17 000:n maahanmuuttaneen työllistymisasteen sanotaan olevan n. 50 %:a ( 12000 + 5000 eu:n ulkopuolelta ) ja 22000:n turvapaikanhakijasiirtolaisen
lisäyksellä ei nähtävästi olisi kaikkien maahanmuuttaneiden 50 %:n työllisyysastetta, kuten aiemmin on ollut?
"Virolaiset sekä muista EU-maista ja tietyistä aasian maista tulevat työllistyvät aivan yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat, ellei paremminkin."
"Kaikkein heikoimmin työllistyvät ( ovat työllistyneet ) pakolaisina tulleet."
Työllisyysaste voitaneen ja yritettäneen nostaa 75 %:n tasolle ilman lisämaahanmuuttoakin.
Työikäisen ( 18 - 64 v. ) väestön määrä määrä vähenee vuosittain n. 10 000:lla, mutta tilapäisesti Suomessa töissä olevia matkatyöntekijöitä arvioidaan olevan 70 - 80 000. Onhan tuossa jo korvattukin väheneviä työikäisiä ja he ovat töissä Suomessa ilman kotoutuskustannuksia.
"1990-luvun lama vähensi silloisten n. 30 - 50 vuotiaiden työllisyysastetta lähes 90 %:sta n. 75 %:iin. Työttömyys jäi pysyvästi korkeammalle tasolle jo ennen nykyistä taantumajaksoa, hyvistä taloudellisista ajoista huolimatta oli koko ajan yli 200 000 työtöntä."
Suomen pankin lopetettua tiukan rahavalvontansa, kasinotaloudessa otettiin ja saatiin lainarahaa helposti. Pankinjohtajat kauppasivatkin lainarahaa tulosjohtamisperiaatteella, runsaasti saaduista laina-asiakkaista sai bonuksiakin. Nurkkia vallattiin ja valuuttalainojakin otettiin, devalvaatio kylläkin nosti ulkomaisen rahan hintaa.
Tuolloin harvoin toistuvassa todellisessa korkeasuhdanteessa oli siis 90 %:n työllisyysaste ( n. 30 - 50-v. ) ja työvoimapulaakin, eikä silloin työntekijöitä edes saanut Suomen ulkopuolelta. Korkea työllisyysaste nosti palkkoja, mutta olihan silloin sitä rahaakin liikkeellä runsaasti ja paljon ja työhalukkaitakin löytyi ihmeteltävän runsaasti sittenkin.
Lama-aikana oli 500 000 työtöntä ja "työttömyys-/eläkeputken" alaraja oli tuolloin 53 vuodessa.
Kaiken kaikkiaan 90 %:n työllisyysastekin oli kasinotalouden pyörteissä mahdollista ja se työvoimapula ei kasinotalouden aikaisia tekemisiä kuitenkaan rajoittanut.
Mutta kaipa EU:n siirtolaiskriisin jatkuessa Suomeenkin tulee lisää maahanmuuttajia, joita emme ole valinneet työsuoritusten ja taitojen perusteella.
J.Kiander perään kuuluttaakin "tuloksellista kotoutumis- ja integrointipolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta ja ennen kaikkea sitä, että Suomessa on riittävästi työpaikkoja luovia yrityksiä."
Maahantulijat eivät tule työpaikkoihin ja työn perässä vaan heidän työllistämisekseen olisi luotava lisää työpaikkoja.
Tukityöllistämistäkö, eikö siinäkin ole kotoutuskustannuksia mukana?
Veikko Palvo