Vetehinen kirjoitti:V Palvo kirjoitti:Vetehinen kirjoitti:Yllättävää että Karjalan Liitto olisi ollut Folktingetin (jolloin myös Svensk Vaktin) kanssa samaa mieltä. Onko samanmielisyydestä jotain tietoa?
Onko tietoa ruotsalaispykälään suhtautumisesta?
Ruotsalaispykälästä ja maanhankintalain toimeenpanoasetuksen 164. pykälästä käytiin kekustelua eduskunnan maatalous- ja perustuslakivaliokunnissakin ja eduskunnan entinen oikeusasiamies Yrjö Puhakka antoi lausunnon, jossa piti em. pykäliä keskenään ristiriitaisina.
Kansanedustaja Henrik Kullberg kääntyi 5.1946 presidentiksi valitun Paasikiven puoleen ja Paasikivi lähetti kirjeen pääministeri Mauno Pekkalalle ja soitti asiasta maatalousministeri Paavo Vidingille, joka oli tuloksettomasti neuvotellut asiasta Kullbergin kanssa.
Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa:"Suomen kansa on on poliittisesti ja erittäinkin ulkopoliittisesti vähälahjainen. Eivät ymmärrä, mistä tässä asiassa on kysymys. Eivät käsitä, että tässä on kysymys paljon tärkeimmistä asioista kuin muutamasta sadasta tilasta ja perheestä. Valitettavasti minä en voi puhua tästä asiasta niin selvästi kuin pitäisi, koska se herättäisi huomiota venäläisissä."
Hallituksen ministerivaliokunnassa Viding ei kuitenkaan hyväksynyt ruotsalaisten ehdotusta, muiden ollessa valmiit hyväksymään sen.
Eero Pusa ( SDP ) ja Maalaisliiton Juho Niukkanen tekivät 1947 alkupuolella valtiopäiväaloitteen koivistolaisille kalastajille perustettavasta suomenkielisestä
"Merikoivisto"-kunnasta Pernajan kuntaan. ( n. 200 kalastustilasta kaikille suomenruotsalaisille alueille, ehkä aloitteessa oli aiottu sijoittaa kaikki Merikoivistoon? )
Paasikivi
painotti, etteivät ruotsalaiset maanomistajat saa saada maanhankintalain ruotsalaispykälän nojalla taloudellisia etuja, vaan heidän täytyy kantaa samanlaiset rasitukset kuin muidenkin.
Merikoivisto-asiassa Paasikivi pysyi lujana kannassaan ja 5.1949 sanoi: "minä en sitä hyväksy, jos asia tulee minun aikanani."
SDP
oli Merikoivisto-asian kannalla, mutta Fagerholm oli ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
Lopulta koivistolaisia asettui asumaan Porvooseen ja karjalaisia ja mm. porvoolaisia osuuskassojakin yhdistettiin toisiinsa. Koivistolaisia oli myöskin asettunut Loviisan Valkoon Valko Oy:n sotakorvauskuunareita rakentamaan ja Porvoossa puisia kuunareita rakensi Aug.Eklöf Ab.
Väinö Tannerin johtama SDP kävi kommunismin vastaista taistelua SKP-SKDL:ää vastaan samaan aikaan ja asevelisosialistit olivat yhteistyössä muidenkin puolueiden kanssa.
Tässä
http://www.tyark.fi/lists/sdp_ptk_1949_ ... 94-219.pdf kirjoitetaan 1945 ja 1948 eduskuntavaaleista ja 1945 ja 1947 kunnallisvaaleista, loikkareita skp-skdl:äänkin on ollut.
Finlands Svenska Arbetatarförbundista mm. Atos Wirtanen loikkasi skp-skdl:ään ja
siv. 83. kirj.: "Tunnettu Merikoivisto- aloite oli se ase, jota sekä RKP että kommunistit käyttivät säikähdyttääkseen niitä valitsijoita, joihin olimme kiinnittäneet toiveemme." ( rkp ja skp-skdl toisistaan riippumatta )
PunaValpon
lakkauttamisestakin kirjoitetaan ja "ruohonjuuritason" jokapäiväisistä asioistakin.
Paasikiven
ja Pekkalan hallitusten sihteeri mm. kirj. muistelmissaan mitten hallitus tuona pula-aikana jakoi vähäisiä Suomeen saatuja hiilivaroja; "vähän useimmille ja jäätiin uskomaan, että kaipa lisääkin tulevaisuudessa löytyisi."
Sotakorvaustoimitukset oli pidettävä käynnissä.
MHL:n
toteuttamisessa kyse näyttää olleen maanluovutusasioista ja luovutusten kiertämisyrityksistäkin m o l e m m i l l a kotimaisilla kielillä, eikä suinkaan kieliriidoista?
Veikko Palvo