Samoista lähdetiedoista alkanut historiantutkimus näyttäisi joskus päätyvän täysin vastakkaisiinkin tulkintoihin, aatteiden ja asennoitumisten periytyvältäkin pohjalta.Emma-Liisa kirjoitti:Lähteitä pitää aina käyttää kriittisesti, oli kyse sitten Suomesta tai NL:sta. Käsittääkseni asia ei tässä tapauksessa edes ole ongelma, sillä Suomenkin viranomaisilta jäi tarpeeksi lähteitä, joten ei tarvitse luottaa pelkästään NL:n aineistoon, vaan lähteitä voi vertailla.
Etsitään ja tutkitaan salaista poliisiyhteistyötä sota-ajalta Saksan ja Suomen välillä tai SKP taistelee talonpojasta sodan jälkeen.
Mainilan laukauksista kiisteltiin vielä 1960-luvullakin, kumpi ne ampui ja mistä ?
Nyt sanotaan NL:nkin tunnustaneen ampuneensa ne, toisin sanoen jotkut näyttäisivät edelleenkin katsovan tarvittavan itäisen hyväksynnän Suomen historian tulkinnoille.
Eikö menneisyydenhallintaan voisi jo tiiviimmin sisällyttää myös valvontakomission- ja yya-ajan ?
Kuten nimim. Emma-Liisa kirjoitti, lähdetietoja pitää tietysti aina käyttää kriittisesti, oli kyse sitten Suomesta tai Neuvostoliitosta.
----------------------------------------------------------------------------------
lisätty 9/9:
Sergei Katandovin 29/8 2006 asettaman 1941-44 aikaa tutkineen työryhmän loppulausunnossa on liitteenä ( nro. 13. ) mm.
Johan Beckmanin ja Helge Seppälän tutkielma 13/10 2006 (V.Lukjanovin hallussa)
wiki:
http://tietosanakirja.dy.fi/w/Johan_B%C3%A4ckman
Pietariin v. 2000 perustetun Johan Beckman Instituutin perustaja ja johtaja on
suomalainen Venäjä-asiantuntija Johan Bäckman.
Onkohan Johan Beckman Instituutilla Pietarissa ollut käytettävissään uusia arkistolähteitä ?
Veikko Palvo