Tämä on väärinkäsitys, sanoi Seppo Hentilä Ilta-Sanomissa pe 23.8.2013. Nuo korkea-arvoiset natsivieraat istuivat katsomossa kaksi vuotat myöhemmin syksyn 1940 kolmimaaottelusa Suomi-Ruotsi-Saksa.MM kirjoitti:Tämän päivän (21.08.) Hesarissa olevassa kirjoituksessa painopiste on siinä, että järjestykseen olisi vaikuttanut eniten katsomossa olleet natsivieraat. Ei siis niinkään suomalaisten antisemitismi, vaan vieraskoreus, halu olla loukkaamatta vieraita tms.
Asian tutkimuksen tekee vaikeaksi se, että SUL;n 30-luvun arkistosta on paljon papereita kateissa. Hentilä ei kuitenkaan epäile laajaa salaliittoa.
Hentilä on tutkinut Stadionin avajaiskilpauluja oman tutkimustyönsä, TU:n historian, yhteydessä. Tuolloin SUL:n ja TUL:n urheilijat kilpailivat ensi kerran yhdessä. Paitsi olympialaisia 1940 Suomeen oli tulossa työläisolympialaiset 1943. Jalkapalossa TUL vaati avajaisotteluun osallistumisen ehdoksi, että yhtään maalia ei tehdä.
Urheilunmuseon kirjaston ja tietopalvelun johtaja Matti Hintikka pitää asiaa tyypillisenä tuomarivirheenä. Muissakin tapauksissa voimassa psyyy se tulos, joka on virallisissa papereissa, vaikka "kaikki" näkivät" että pallo oli maalissa.
Simo Muir oli edellisen päivän 22.8. Ilta-Sanomissa (jota en ole lukenut) kiinnitänyt huomiota Kekkosen "antisemitistisiin huomautuksiin" ja tulkinnut, että Kekkonen siitä syystä sisäministerinä sulki syksyllä 1938 Itävallan juulaisilta pakolaisilta pääsyn Suomeen.
Syytökseen vastaavat Ilta-Sanomissa 23.8. Juhani Suomi, jonka mukaan syynä oli "pelko, että Suomi olisi tullut vedetyksi mukaan mahdolliseen euroopalaiseen suusotaan. Sitä paitsi myös juutalainen seurakunta karssati tulijoita."
Suomen mukaan Kekkonen ei vuodesta 1934 alkaen "enää niin roiskinut", sillä Sylvi kävi läpi kirjoitukset. "AKS-vuosilta löytyy kyllä äärettömän voimakkaita ryssänvihaisia ja ruotsin kieleen kohdistuvia hyökkäyksiä."
Ari Uino vetoaa "ajan henkeen": koko Euroopassa oli juuatalisvastaisuutta, joten sitä oli Suomessakin "aika laajoissa porvriliissa piireissä".
"Ajan henki" oli Suomen muakan "vierasrotuisia karsastava"- Fagerholmista levitettiin huhuja, että hän olisi osaksi juutalainen, ja myös hänen lapsensa saivat niistä kärsiä kotipihalla Hermannisa.
Seppo Hentilä kertoo Kekkosen tehneen Saksassa 1934 väitöskirjaa ja asuneen alivuokralaisena perheessä, jossa oli "kiilusilmäisiä "natseja", mistä hän sai vastenmielisyyden k.o. ideologiaa kohtaan ja kirjoitti Demokratian itsepuolustuksen.
Toimituksen yhteenveto otsikon alla: "Tutkijoiden mukaan Kekkonen ei ollut sen juutalaisvastaisempi kuin suuri osa suomalaisista."