Hei
Työväenpuolueen ohjelmaan oli vuoden 1899 perustamiskokouksessa kirjattu vaatimus yleisestä, yhtäläisestä ja välittömästä vaali- ja äänioikeudesta kaikille 21 vuotta täyttäneille. Tämä aiheutti köydenvetoa naisten äänioikeutta erillisenä kysymyksenä ajaneiden säätyläisnaisten kanssa.
Koko äänioikeuskysymys kytkeytyi läheisesti kansalliseen toimintaan. Esimerkiksi Helsingin työväenyhdistyksen 25-vuotishistoriikin kirjoittajan, Otto Tiupan aikalaisarvion mukaan työläisnaiset hoitivat leiviskänsä kansallisessa liikkeessä osin jopa rohkeammin kun miestoverinsa. Poliittisesti aktiiviset työläisnaiset toimivat äänioikeuskamppailussa myös maanalaisessa työssä ja matkustivat pitämässä palopuheita ympäri maata. Esimerkiksi ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan valittu Sandra Lehtinen (os. Reinholdsson) kävi vuoden 1905 suurlakon aikana Kuopiossa, jonne hänet oli lähettänyt Helsingin sosialistileiri, kertoo Sigurd Roos kirjassaan Kansallislakko Suomessa (1910). Roos jatkaa, että Reinholdssonin agitaatio aiheutti miltei mellakan.
Lisätietoja yllä olevasta ja muusta aiheeseen liittyvästä saa kirjasta Maria Lähteenmäki, Pirjo Markkola & Alexandra Ramsay (toim.), Yksi kamari – kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset (1997). Sen artikkeleissa analysoidaan ensimmäisten 19 naiskansanedustajan toimintaa. Esille tulevat myös eri sosiaaliryhmien näkemykset liittyen äänioikeuteen - ja moneen muuhunkin poliittiseen kysymykseen.
Äänioikeudesta saa nopeasti tietoja verkkosivuilta Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta
http://www.aanioikeus.fi/index.php Siellä on myös lisää kirjallisuusviitteitä.