1.§. Jos jocu poismene, cosca hänen asians Oikeuden edesä on, ilman Tuomarin luwata, eli että hän on laillisen asianajajan asettanut, ja Oikeudelle sen ilmoittanut; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupaoikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria; ja langetettacon yhtähywin tuomio asiasa.

2.§. Jos jollakin on nijn tarpellinen matca, ettei hän taida sitä ylöslykätä, ja asia on sijtä painosta, ettei hän rohkene uscoa sitä asianajajalle; andacon sen Oikeudelle tietä, ja odottacon lupaa mennexens. Ellei hän sitä tee, ja cuitengin poismene; wetäkön sackoa, ja käykön asian canssa, nijncuin ennen sanottu on.

XX. Lucu. Sowinnoista.

1.§. Jos rijta-weljet sopiwat, sitten cuin haastettu, eli wedottu on, olcon se mihingä Oikeuteen tahtonsa, ja ennen cuin Oikeudenkäymisen aica sisälle lange; tehkön sen Oikeudelle tiettäwäxi suusanalla, eli kirjallisesti, sijhen aicaan asti, jona heidän muutoin pidäis itzens sisälle laittaman. Ellei he sitä tee; wetäkön sackoa, nijn wastaja cuin päällecandaja, Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa wijsi talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa kymmenen talaria, Howrätisä caxikymmendä talaria: andacon myös tietä tietä millä ehdolla se sowindo on tapahtunut, jos asia on jostain painosta, ja andacon sen Oikeuden tuomio-kirjaan kirjoitettaa, nijn myös Tuomarilda wahwistettaa, jos he sen tarpellisexi löytäwät.

2.§. Jos asia on Oikeuden eteen ja tutkistelemisen ala tullut; neuwocon Tuomari cuitengin rijtacumpaneita sowindoon, jos asia on sencaldainen, että se mahta myöden annettaa. Jos he yhteen sopiwat; wahwistacon sen Oikeus ja andacon sen päälle tuomion. Ei mahda sowindo wahwistettaa, joca suusanalla Tuomarin edesä tapahtunut on, ennen cuin rijta-weljet tunnustawat, että se on oikein tuomio-kirjan sisälle-kirjoitettu. Cuningan Käskynhaldialla ei pidä walda oleman tehtyä sowindota täytöxeen saattaa, nijn cauwan cuin asia Oikeudesa on, ennen cuin Tuomari on sen hywäxi tundenut.

3.§. Cuningan asianajajalla ei pidä walda oleman, wähetä Cruunun oikeutta sowinnon cautta: ei cahdella rijta-weljellä sen colmannen, eli muiden oikeutta: ei talon pojalla weron alaista maata; joco sijtä rijta on naaburitten wälillä kyläsä, eli erinäisten pää-kyläin wälillä.

4.§. Ricoxen asioisa ei mahda Tuomari sowindoa myöden andaa; cosca julkinen pahennus tapahtunut, eli yhteinen rauha ruumin, hengen eli tawaran päälle ricottu on. Jos asianomainen tahto sopia hänen oikeudestans, sacoisa ja wahingon palckiosa; olcon hänellä sijhen lupa, ja päälle candacon sittengin se asiasa, jonga Cuningan, Kihlacunnan eli caupungin puolesta päällecandaman pitä.

5.§. Jos rijta-weljet, jotca sowitetut owat, sitten rijtaisexi tulewat, cuinga sowindo oikein ymmärrättemän pitä: eli jos jombicumbi sano, että hän petollisesti wieteldy on sopiman; nijn etzikön hän Tuomarita, cuin sen wahwistanut on, ja tehkön Tuomari sen canssa, nijncuin asia waati.

XXI. Lucu. Oikeudenkäymisen-culutuxista ja wahingon-maxosta.

1.§. Joca Oikeudenkäymisesä tahto maxoa waatia, culutuxen ja wahingon edestä, andacon cohta sen päälle ylöspanon sisälle, jos hän asiansa kirjallisesti on edeswienyt: Jos hän sen suusanalla tehnyt on; sanocon myös silloin cohdastans misä se culutus seiso: Ellei hän sitä tee, ennen cuin asia tuomittawaxi edesotetan; nijn ei pidä hänellä edespäin oleman puhetta sen culutuxen päälle, cuin samasa oikeudesa tehty on: cuitengin mahta Tuomari sittengin tygöpanna rijta-weljelle maxon haaston ja wetorahan edestä, nijn myös tuomion-lunastuxen, cosca se nijn oikiaxi löytän.

2.§. Jos culutus ja wahingo on sencaldainen, ettei sitä cohta tietää eli nimitettää taita, ja rijta-weli pyytä itzellens sijtä erinäistä Oikeudenkäymistä; olcon hänellä lupa sijhen.

3.§. Joca asian cadotta, maxacon rijta-weljellens sen caiken jällens, cuin hän tarpellisesti on sen päälle culuttanut. Jos jocu asia löytän ollen nijn pimiä ja epäildäwä, että Oikeudenkäymiseen cohtullinen syy ollut on, eli cosca jocu on saattanut rijta-weljens walalle, nijn seisocon cumbikin culutuxens.

4.§. Jos jollain on Kihlacunnan eli Käminärin-tuomio puolellans, mutta cadotta Lalmannin eli Raastupa-oikeudesa: eli jos tuomio on käynyt jotacuta wastan Kihlacunnan eli Käminärin-oikeudesa, ja hän on woittanut Lalmannin eli Raastuwan-oikeudesa; mutta cadotta Howrätisä; eli jos hänellä on molembain Ala-oikeutten tuomiot puolellans, ja ne muutetan Howrätisä; caikisa näisä tiloisa pitä culutuxet molemmin puolin toinen toistans wastan cuitattaman, ellei Tuomari löydä nijtä asian-haaroja, josacusa asiasa olewan, <282> että jommancumman sittengin Oikeudenkäymisen culutuxen maxaman pitä. Jos asiasa usiammat candet owat, ja rijta-weljet wuoroin sijnä woittawat eli cadottawat; nijn seisocon myös cumbikin wahingons.

XXII. Lucu. Cuinga kirjallisia juttuja / Oikeudenkäymisen-asioisa / pitä Tuomarilda walmistettaman / ja rijta-weljille ulosannettaman.

1.§. Howrätisä, ja Raastuwan-oikeudesa nijsä Caupungeisa joisa Käminärin-oikeus on, pitä jongun Oikeuden Jäsenistä, wedotuisa eli sinne haastetuisa asioisa, kirjallisen jutun heidän järjestyxestäns ylöspaneman, ennen cuin ne tuomittawaxi edesotetan. Kihlacunnan ja Lalmannin-oikeudesa ei mahda rijta-weljet sitä anoa, ei myös Käminärin-oikeudesa, ellei Oikeus itze löydä, että asian arwo eli pituus sitä waati. Merioikeuden ja raha-waihetuxen asiat, wuoron ja majan muutoxen asiat caupungisa, nijn myös rijdat, cosca welcapää etzi saadaxens caiken tawarans ylönanda hänen welcamiehillens, eli cosca pesä-ero anotan, mahtawat ilman sencaldaisia juttuja päätettää.

2.§. Nämät jutut pitä nijn asetettaman, että itze asia sijnä ensisti ylöspannan, ja misä rijta erinomaisesti seiso rijta-weljein wälillä. Sitten uloswedetän lyhykäisesti sisällepito nijstä kirjallisista perustuxista ja todistuxista, cuin he heidän sisälle-panoins canssa yhdistänet owat, jocainen wuosi ja päiwä-lucuns jälken. Wijmeisexi ylöspannan ne sisälle annetut kirjat, että ne Oikeuden edesä ylösluettaa taitan sen ajan jälken, cuin ne sisälle tullet owat; ja Oikeus andacon sitten sen jutun ulos rijta-weljille, eteen pannulla ajalla ja uhcasacolla, Howrätisä kymmeneen, Raastuwasa wijteen talarijn, että cummaldakin läpitze catzottaa, alakirjoitettaa <283> ja tacaisin annettaa. Jos rijta-weli sen laiminlyö, ilman laillista estettä; andacon ulos uhcasacon, ja Oikeus pangon hänen eteens toisen lyhykäisen ajan ja uuden uhcasacon. Jos rijta-weli löytä tarpellisexi jotain jutusta muistuttaa; olcon hänellä sijhen lupa. Jos hän sen teke taitamattomasti, eli ilman syytä; wetäkön sackoa nijncuin nyt sanottu on, eli enämmän, sen jälken cuin oikiaxi coetellan.

3.§. Jos jocu on poisolewainen, ja hänellä ei ole asianajaja saapuilla; se ei mahda asian päätöstä estää, ehkä hän ei ole jutun alakirjoittanut.

4.§. Jos molemmat rijta-weljet tytywät andaa tuomion langeta asiasa, ilman kirjallista juttua; nijn mahta myös se tapahtua.

XXIII. Lucu. Cosca Oikeus on tuomion-woipa; nijn myös äändelemisestä tuomioon.

1.§. Kihlacunnan ja Lalmannin-Käräjäsä, nijn myös laillisesa catzelemuxesa maan-rijdoisa, ei mahda tuomittaa, jollei seitzemän laudasa ole. Käminärin-oikeudesa mahta colme tuomita. Nijsä caupungeisa, joisa Käminärin-oikeuden tule nijtä ricoxen asioita ratcaistaa, jotca cunnian ja hengen päälle käywät, ei mahda harwemmat cuin wijsi sencaldaisisa asioisa tuomita. Raastupa-oikeus älkön olco tuomion woipa, jos ei wisi Oikeudesa istu. Howrätisä mahta wähemmät asiat ratcaistaa wijdeldä, nijn myös neljäldä, cosca caicki neljä päätöxesä yhtä pitäwät: suuremmisa asioisa pitä siellä seitzemän Oikeudesa oleman.

2.§. Cosca tuomio Kihlacunnan eli Lalmannin Käräjäsä langetettaman pitä; neuwocon Kihlacunnan Tuomari ja Lalmanni Lautamiehiä asiasta, ja nijstä perustuxista cuin sijnä on, nijn myös mitä Laki sijnä tilasa sano. Jos Lautamiehet eroittawat itzens Kihlacunnan Tuomarista eli Lalmannista; seisocon se päätös jonga päälle Lautamiehet langewat, ja wastacon he tuomions. Ellei caicki laudasa ole yximieliset; seisocon se, cuin Kihlacunnan Tuomari eli Lalmanni oikiaxi coettele.

3.§. Jos Oikeuden Jäsenet muisa Tuomio-istuimisa, ei caicki taida päätöxestä yximieliset olla; langetcon tuomio asiasa sen jälken cuin usiammat sanowat. Cosca luulot owat erimieliset, ja tasan cummallakin puolella; seisocon se, johon ylimmäinen Oikeudesa suostunut on: mutta ricos asioisa, nijden luullo cuin wapahtawat, eli se cuin huokein on.

4.§. Jos nijn tapahduis, että Oikeuden Jäsenet ricos-asioisa langeisit usiambain eri-luuloin päälle; nijn seisocon nijden luulot, cuin taitan likemmäxi toinentoisians sowitettaa, ja päättywät sijhen, cuin huokein on. Muisa asioisa seisocon nijden usiammain luulo, jotca yhden perustuxen päälle itzens nojawat, ehkä usiammat luulot owat, jotca erinäisistä perustuxista tulewat. Jos luulot owat nijn erimieliset, että rijta tule, mikä usiambain luulona pidettää mahta; nijn pitä myös sijtä äänneldämän.

5.§. Cosca äänneldämän pitä; sanocon se luulons ensisti, joca alimaisna istu, ja sitten cukin toisens jälken, nijncuin he Oikeudesa istuwat, ja nojacon cukin luulons Lain ja selkiäin perustusten päälle. Jos kirjallinen juttu asiasa tehty on; sanocon hän ensin luulons, joca jutun walmistanut on. Ei mahda kengän estellä itziäns pää-asian ylitze luuloansa sanomasta, waicka hän edelläpäin on ollut sitä päätöstä wastan, johon ne usiammat owat seisahtanet jostacusta sijtä, cuin itze Oikeudenkäymiseen on tullut, joco rijta-weli silloin on estellyt itzens wastamasta asiasa, eli sen Tuomio-istuimen edesä, eli muun sencaldaisen wastoinkäännen tehnyt, cuin 16. Lugusa täsä Caaresa sanottu on. Joca toisen luuloon ja perustuxijn mieldy, ei mahda wastauudesta nijtä kertoa, ja asian päätöstä sillä ylöspitä: jos hänellä on usiammat perustuxet wahwistaxens sama luuloa; lisätkön ne ainoastans.

6.§. Jos jocu pyytä aicaa, asian painon tähden tarkemmin perän-ajatellaxens; olcon hänellä sijhen lupa, ja ylöslykättäkön silloin äändeleminen, corkiammaxi neljäxi päiwäxi. Jos jocu tahto, sitten cuin äändeleminen järjestyxesä lopetettu on, luulons muuttaa, eli selittää, ennen cuin tuomio julistettu on; sitä ei pidä kielttämän, cosca hän hywät perustuxet ja syyt sijhen osotta.

XXIV. Lucu. Oikeuden päätöxestä ja tuomiosta.

1.§. Tuomarin ei pidä asian päätöstä wijwyttämän ylöslyckäys tuomiolla, ellei nijn ole, että wissit asian-haarat sitä wälttämättömästi waatiwat. Jos silloin jommancumman rijta-weljen päälle pandaman pitä, että jotain täyttää; pangon Tuomari hänen eteens wissin päiwän, uhcasacon haastolla. Ellei rijtaweli sitä tee, pangon hänen eteens toisen ajan suuremmalla uhcasacolla, eli että pääasiasa muutoin tuomittaman pitä, nijncuin asian-haarat waatiwat.

2.§. Jos josacusa asiasa on molemmin puolin nijn pitkät lugunlascut, että heidän laitans ei taida Oikeudelda ulostutkittaa, mutta että pidembää aicaa sijhen tarwitan; nijn pangon ylöslyckäys tuomion cautta, rijta-weljein eteen, wissin päiwän ja uhcasacon, että andaa ne ensisti, hywildä miehildä selitettää, ja sen, josta ei rijdeldä, sijtä cuin rijdasa on, eroitettaa, ja andacon sitten tuomion sen ylitze, josta rijta on. Jos ei lascua taita tehdä, ennen cuin Tuomari on cummangin caipauxet coetellut, ja perustuxen pannut, jonga päälle lascu tapahtuman pitä; langetcon tuomio sen ylitze, ja laskettacon sitten sen jälken. Jos jocu ei tydy sijhen lascuun; tuomitcon sen ylitze sama Oikeus, ja ulospangon pokstaweilla tuomiosa mitä pää-welasa ja caswosa maxettaman, nijn myös misä rahan-laisa se tapahtuman pitä.

3.§. Caicki tuomiot pitä perustusten ja lain päälle kijnnitettämän, ja ei oman mielen päälle: ja pitä itze asia ja satu josa rijta seiso, sen tarpellisten asian-haarain canssa, selkiästi sijnä ulospandaman, nijn myös ne pääperustuxet, ja se laki, jonga päälle päätös nojatan: mutta ulcomaan lakia, ei mahda sijnä perustuxexi nimitettää, eli wierasta kieldä sisälle wedettää. Tuomarin ei pidä yhtään asian-haara ohitze menemän, cuin päällecandaja haaston jälken on asiasa edespannut, eli wastaja yhdellä eli toisella tawalla sitä wastan käändänyt on: mutta päätöxen sen ylitze andaman, sen jälken cuin sen laita löytän olewan. Ei mahda hän päätöxeens jotain sisälle-wetää, cuin ei oikein asiaan tule, eli tilaa andaa uuteen Oikeudenkäymiseen sen canssa, cuin samasa asiasa ei haastettu eli cuultu ole. Oikeudenkäymisen culutuxesta tuomitan yhtähaawa pää-asian canssa, nijn myös jos jombicumbi rijta-weljistä, nijn wäärin itzens on menettänyt, cuin 14. Lugusa 7.§. mainitan.

4.§. Jos tuomio, cosca wedottu on, corkiammasa Oikeudesa, hywäxi luetan, sijhen ei pidä nijtä endisiä perustuxia sisälle-wietämän, mutta selittäkön Oikeus nijden päälle saman tuomion hywäxi ja wahwaxi. Jos usiammat perustuxet siellä owat ilmestynet; ne taitan nijden tygö pandaa.

5.§. Caikisa Oikeuxisa pitä tuomio julkisesti cuulutettaman: Kihlacunnan Käräjäsä nijn pian cuin se on walmistettu: ja wetäkön se rijta-weli sackoa caxi talaria, joca pois on, silloin cosca händä ylöshuutan cuuleman tuomiota: Kihlacunnan Tuomari andacon myös tuomion kirjallisesti ulos, ennen cuin hän Käräjä paicasta pois lähte, jos sitä nijn aicaisin anotan, että se tapahtua taita: ellei hän sitä te; wetäkön sackoa wijsicolmattakymmendä talaria, ja se wetäkön wijsi talaria sackoa joca ei lunasta päätöstä, jota hän anonut on. Muisa oikeuxisa pitä rijta-weljet puolipäiwän aicana päiwää ennen, ylöslyödyn ilmoituxen cautta Oikeuden owen päälle, haastettaman, tuomiota cuuleman eteen pannun ajan päälle. Jos jocu silloin estetöinä pois on; wetäkön sackoa Käminärin-oikeudesa caxi talaria, Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa wijsi talaria, Howrätisä kymmenen talaria: cuitengin mahta Käminärin-oikeus, nijn myös Raastupa-oikeus, cusa Käminärin-oikeutta ei ole, cohta ja ilman ylöslyömä, tuomion suusanalla, eli kirjallisesti tiettäwäxi tehdä, cosca asia halpa on: ja olcon sijnä tilasa rijta-weljellä wapaus, otta sitä ulos, eli ei. Jos jombicumbi sitä ano, ja ei sitten lunasta, wetäkön caxi talaria sackoa. Jos jocu poisotta Oikeuden ylöslyödyn julistuxen; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria.

6.§. Nijsä asioisa, cuin ei haastetut, eli laillisesti wedotut ole, nijn myös cosca Oikeuden päätöstä pyytän edelläpäin jongun, rijta-weljeldä tehdyn wastoin käänden ylitze Oikeudenkäymisesä, sijnä ei julkisesti cuuluteta Oikeuden päätöstä, mutta andacon sen Tuomari ulos, ylöslyömän jälken, jos ei se ole suusanalla ilmoitettu.

7.§. Caicki Oikeuden tuomiot ja päätöxet, cuin tiettäwäxi tekemisen jälken Oikeuden owen päälle julistetan, eli ulosannetan, pitä edelläpäin cahdenkertaisesti walmixi kirjoitettaman ilman wirhettä, että rijta-weljet mahta ne, Oikeuden ala-kirjoituxen ia sinetin canssa, ilman ylöslyckämistä saada, sitä lunastusta wastan, cuin erittäin asetettu on: jn wetäkön sackoa Lalmannin ja Raastupa-oikeudesa colme talaria, ja Howrätisä wijsi talaria, se cuin ei tuomiota eli päätöstä lunasta, Lalmannin-oikeudesa, ennen cuin Lalmanni Käräjästä poisculke, Raastuwasa ja Howrätisä neljän päiwän sisällä, paitzi sitä päiwää, jona tuomio cuulutettu, ja päätös annettu on: Säilytettäkön myös Raastupa-oikeudesa <288> ja Howrätisä yhtäpitäwäinen, nijden ala-kirjoitusten canssa, cuin asiasa tuominnet owat.

8.§. Cosca laillinen catzelmus maan-rijdasa maalla pidetty on; pitä tuomio sen ylitze julistettaman, siellä cuin catzeldu on.

9.§. Ei pidä tuomiota eli päätöstä annettaman likemmin Juhlia, eli cosca Oikeuden Jäsenet eriäwät, cuin että rijta-weljet nautitzewat laillisen ajan wetomiseen, eli taitawat etziä, saadaxens asiansa Cuningan tutkistelemuxen alla käyttää.

10.§. Jos jombicumbi rijta-weljistä tahto etziä Oikeuden selitystä tuomion eli päätöxen ylitze, tehkön sen nijn aicaisin, että rijta-weli sen ylitze cuuldaa ja Oikeus wastauxen andaa taita, ennen cuin tuomio eli päätös on woittanut laillisen woiman: ja selittäkön ne yxinäns tuomion, cuin asian ylitze istunet ja päätöxestä yximieliset ollet owat. Jos jocu ano selitystä sijnä asiasa, josa tuomio on selkiä ja ymmärrettäpä, eli josta ei rijta ole ollut, eli muutoin sopimattomasti; wetäkön sackoa wijsi, kymmenen, eli caxikymmendä talaria, eli enämmän, sen jälken cuin asian-haarat ja ricos löytän.

11.§. Jos sencaldaiset asian-haarat taitais ilmestyä cauwan sen jälken, cuin tuomio eli päätös langenut on, että selitys sen ylitze on tarpellinen; sitä ei pidä kielttämän. Jos se Kihlacunnan Tuomari eli Lalmanni, joca tuominnut on, ei ole silloin samasa Oikeudesa; andacon se, cuin hänen siaans tullut on, selityxen Lautamiesten canssa. Jos Käminärin-oikeudesa, Raastuwasa ja Howrätisä, ei ole nijn monda jäljellä nijstä, cuin päätöxestä yximieliset ollet owat, että he tuomionwoiwat owat; nijn pitä nijden, cuin sitten siellä Tuomarixi tullet owat, päätöxen selittämän. Jos se selitys cuin rijta-weljelle annetan, sisällens pitä jotain sencaldaista, cuin päätöxesä ei selkiästi ulospandu ole; nijn mahta wetominen sitä wastan myöden-annettaa.

12.§. Ricoxen-asioisa, cuin Ala-oikeus tuominnut, ja Howrätin coettelemuxen ale lykännyt on, ei tarwita, että Howrätin päätös julkisesti cuulutetan: mutta lähettäkön Howrätti sen Cuningan Käskynhaldian tygö, ja hän andacon sen pahantekiän edesä wangiudesa ylöslukea.

13.§. Jos jocu tuomitan pois cunnialda, ja hän asu mualla, cuin siellä cusa hän tuomittu on; andacon Oikeus sijtä tiedon Cuningan Käskynhaldialle sijnä paickacunnasa, että hänen cunniattomudens siellä mahdais tiettäwä olla.