Agricolaverkon vintti
-1-Suometar.N:o 9. Helsingissä 2:na päivänä Maaliskuuta 1847. Pohjalainen. ( Ruotsista mukailtu. ) Ilta-ruskon loistamalla Nuorukaisen istuvan Kaukasella Lounamaalla Mieli juohtuu Pohjolaan. Lakso kaunis on, ja siellä Visertäävät lintuset; Hän se huokaa: " Ah jos vielä Maani saisin entiset. Suomessa ei viinapuita Lehtevöitä katsella' Viikunoita taikka muita Hedelmöitä kohdata'. Mutta kuuset sorjat, roimat, Vuoret jylhät suosittaa Sydäntäni; Luonnon voimat Todistaavat miehuutta. Pohjan mäjet mäntynensä, Härmä-helmet oksilla Kutsuvat mun lemmellänsä'; Heit' en taida' unhoittaa'. Elämässä, kuolemassa Rakas mull' on Pohjanmaa, Sydämessä puhtahassa Tunto siell' on liikkuva. Neito siellä punahuuli, Puna poski, lämpönen Rinta on, ja talvituuli Hoito voiman miehisen. " ( Lähetetty. ) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Viipurissa vietti 3:tena p. Helmikuuta vuosijuhlaansa, jossa tilassa Seuran Vara-esimies ( Varsinaisen Esimiehen poissa ollessa ) lyhykäisessä puheessa katseltavaksi, otti mitä Suomalaisen Kirjallisuuden ystäviltä yleensä ja erittäin Seuroilta tähän aikaan vielä saatetaan oikeutta ja kohtuutta myöten vaatia; ja sen jälkeen luki Seuran Sihtieri vuosikertomuksen, jonka sisällys oli seuraava: Vuosi on nyt ummessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisesta tähän kaupunkiin. Halu yhteisiin kansallisiin aikeisiin on Suomen maassa, ja semminkin täällä Suomen itä-sopessa, vielä niin nuori ja outo, että tätä Seuraa saatettanee verrata oksaan, joka, äsken taitettuna tulisemman taivaan alla paraillaan kukoistavasta hedelmä-puusta, äkkiään koetteeksi vaan on pistetty synkiän hallaisen sydänmaan kentälle ( ja josta eivät itse istuttajatkaan uskalla sanoa, voipiko hento vieras menestyä, vaikka häntä kuinka hellästi ikään hoidella pyytäisit ). Vaikka siis yhdeltä puolen on kamala ajatellaksemme Seuran ensimäisen vuoden menneen ohitse sen olennosta odotettavia kirjallisia hedelmiä näkyviin tuomata, niin on toki toiselta puolen lohduttavakin se vuoden kuluessa voitettu turvallinen tieto, että, vaikka itse kansallisuuden istukkeet eivät vielä liene taipuneet tätä outoa uudispaikkaa varsinaisesti kodiksensa lukemaan ja vaikka moni heidän hennoista ja arkaluontoisista lehdistänsä lienee lakastunut eli tykkänänsäkin turmiolle tullut, kuitenkin juurensa näyttävät sekä terveenä pysyvän että levetäksensäkin ottavan. Seuran asioista ja tarkoituksista lienevät seuraavaiset erittäin mainittavat. Edellisessä vuosikokouksessa toimitettavaksi päätetty uusi suomalainen Aapis-kirja on Seuran puolesta ollut jo ammoin valmiina, mutta erinäiset katselemukset ja tarkistelemiset, kuvanleikkuut, paperin haennat ja muut sellaiset varustelemukset ovat sitä niin viivyttäneet, ett'ei ehtinytkää, Seuran toivon mukaan, saataa täksi päiväksi painetuksi. Vaikka, menneenvuotisesta juhlakokouksessa tehdyn päätöksen mukaan, Seura on pyytänyt asiaan pystyviä maanmiehiä lähettämään koulujen tarpeeksi sopiva, ruotsin kielellä kirjoitettuja, suomalaisia kieli-oppia Seuralle painatettavaksi, niin eipä ole tähän asti semmoista vielä yksin kuuluvissakaan. Sitä vastaan on äsken Seuralle tutkittavaksi ja tarkisteltavaksi lähetetty suuresti kunnioitetun maanmiehemme Tohtori E. Lönnrotin tekemä Ruotsalainen ja Suomalainen Tulkki. Tämä tarkisteleminen on nyt Seuran lahkokunnalla paraillaan työnä, ja olisi Seura sitä lukeva suureksi kunniaksensa, jos vaan tämä ensimäinen tarkistos-työnsä mukautuisi ja onnistuisi sekä omaa mieltä myöten että mainion tekiän suosioksi. Vanhemman Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa Helsingissä on alinomainen ystävällinen keskuus ja yksimielisyys varteen saatettu ja sen vuoksi molemmin puolin se tuuma tehty, että kaikista tärkiämmistä yrityksistä ja päätöksistä pitää kohdastansa toiselle tieto annettavan. -2-Kirjoituksella oli myötänä lahjaksi kirjastollemme tukku sen Seuran toimittamia kirjoja, joita 41 on viron- ja 5 saksankielisiä. Perustaakseen oloansa pysyvälle kannalle on Seura kutsunut maanmiehiä kaikilta haaroin, erinomattain Viipurin ympäristöiltä, avukseen ja turvikseen. Niin on Seuran jäseniksi kutsutuiden luku 446, joista 240 jo ovat suorittaneet jäsen-rahansa, ja monelta heistä on Seura saanut ystävällisiä ja kehoittavia kirjoituksia. Erittäin on mainittava, että yksi tässä kaupungissa asuva kunnioitettava Seuran jäsen on sen hyötyä niin suurella mielensä hartaudella etsinyt ja edestänyt, että Seura ei ole voinut olla hänelle kirjallisesti kiitostansa ja kunnioitustansa todistamata. Hyvä apu on Seuralla myös ollut yhdeltä Pietarin pääkaupungissa asuvalta kunnioitettavalta maanmieheltä ja on siis Seura velvollinen sekä nöyrä tunnustamaan, melkein kaikki mitä hänelle lienee sieltäpäin hyvää karttunut, tulleen näiden kahden jäsenensä toimesta. Rahavartian tilinteko näyttää tänä vuonna olleen Seuralla Tuloja. Hopiassa Rupl. kop. Saatuja jäsen-rahoja = = 789: 50. Korko-rahoja = = = = = = - 92. Summa 790: 42. Maksuja. Hopiassa Rupl. kop. Kirjapaino ja muita erin=omaisia kulunkia 36: 22. Vahtmestarin palkkaa 15: " 51: 22. Tulevaan vuoteen säästyneitä: Lainaksi annettuja, koron-tuopia varoja = 700: - Kassassa säilytettyjä 39: 20. 739: 20. Summa 790: 42. Kirjavartian kertoelma osottaa olevan Seuran kirjastossa nykyjään 70 kirjaa, joista, paitsi edellä mainittuja Viron Kirjall. Seuran lähettämiä, vuoden kuluessa on lahjoitettu: Suomalaisen Kirjall. Seuralta Helsingissä 7, Assessorilta Tohtori Rabbelta 3, Rovasti Sadeliniltä 6, ja Hovi Neuvokselta Urellilta, Tohtorilta Roosilta ja Sihtieriltä Wikmannilta, 1 kultakin. Seuran Esimieheksi ja virkamieheksi valittiin entiset miehet vielä eteenpäin vuodeksi. Lohkokuntia asetettiin tutkimaan, pitäisikö, ja millä ehdoilla, kunniapalkkeita luvattaman niille maanmiehille, jotka kirjoittaisivat Seuran mielestä otollisen Suomalaisen kieli-opin ja Talonpoikaiselle säädylle sopivan käsikirjan, joiden tarpeellisuus jo ennen oli Seurassa puheeksi tullut. Tästä meille lähetetystä vuosikertomuksesta näemme ilolla, kuinka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Viipurissa yhden ainoan vuoden kuluessa jalosti on elostunut ja " intoa iskenyt " ympärillensä. Toivomme isänmaallemme aivan paljon hyvää tästä iskeytyneestä innosta ja sen vaikutuksista. Että pi'an puolet Seuralaisista eivät ole' vielä rahaansa maksaneet, on kyllä moitittava, mutta toivomme Viipurin Seuran samalla keinoin kuin Helsinginkin siinä asiassa kyllä pääsevän oikeaan toimeen. Nähdessämme, kuinka itä-Suomessa miehien mielet virkkuuvat, kummastuttaa todella, että sitä vastaan länsi-Suomessa, jossa vanha pääkaupunkimme Turkukin on, varsinaisilta Suomalaisilta ylen ympäri asuttu, yhtähyvin mielet ovat untelommat. Ulkonaineisissa toimissa kyllä länsi-Suomalaiset ovat itä-Suomalaisia etempänä, ja niidenkin kautta voipi rakkaus isänmaata kohtaan kyllä vaikuttaa' hyvää, mutta jos se mielelliselle toimelle on kuollut, niin on se ulkoaineisessakin sama, ja vaan oman voiton pyyntö silloin kiihdyttää. Sen, joka isänmaata rakkaudella lempii, täytyy sen mielellisiä toimia lempiä', sillä niissä onkin isänmaan rakkauden henki, ulkoaineisissa toimissa vaan sen ruumis. Ruumis hengettä on kuollut, ja henki ruumiitta ei kuulu' tähän maailmaan. Siis tarvitaan molemmat yhteen - elääksensä. Saada' rakkautta isänmaata kohtaan paremmin virkkumaan, siihen ei mahda' parempaa keinoa löytyä' kuin Suomalaisen Kirjallisuuden Seurojen asettaminen, enemmin eli vähemmin Helsingin Seuran kanssa yhtysässä, kuinka paras ymmärrys oikeaksi katsoo. Ei suinkaan kelpaa' ajatella', että onhan jo valmiita Kirjallisuuden Seuroja Helsingissä sekä Viipurissa, ja jokainen, ken tahtoo, voipi niihinkin liittäytyä' ja tehdä' hyvää isänmaalle, mitä enemmin jaksaa. Ei; " etäinen valkia vaan loistaa, likeinen valkia myös lämmittää. " Vanha pitää mielet vanhallansa; uusi ainoastansa elehdyttää. Saksan Professor Jakob Grimm totuudella sanoo: " Suomessa on eroaminen Ruotsin vallasta, samoin kuin Belgiassa Hollandista, kansallista mieltä vahvistanut ja kiihdyttänyt rakkauteen isänmaan kieleen ja muinaisuuteen. " Tämä ehdottelee, että siis yhtysällä olo Ruotsin kanssa Suomen " kansallista mieltä " on unteloittanut. Tämä luonnollisesti' Ruotsia vasten olevassa länsi-Suomessa on kaikkien enimmin tapahtunut. Itä-Suomeen ker'ettyä silkka ruotsalaisuus paljon on hälventynyt, ja suomalaisuus siellä paremmin säilynyt arvossa ja voimassa, jonka tähden eroamisen kautta Ruotsin vallasta onkin pikemmin kuin länsi-Suomessa virkistynyt. Länsi-Suomessa elää Ruotsalaisuus vielä paremmin, ehkä päättömänä sielläkin, kuin sen pää on Ruotsi, mutta kaula tällä välillä on katkaistu poikki. Kiinteämpi yhtymys Itä-Suomen kanssa ja suomalaisuuden edestäminen on siis yksin heillä erään avoinna. Itse'kin olemme itsellemme voimalliset kyllä; kaikki luonnotoin muukalaisuus pitää lankeaman. -3-Hyvää tekeevät ihmiset monella lailla, mutta kaikella hyvällä on eroitus. Sama raha-arvo voipi yhdessä paikoin vaikuttaa' paljoa enemmin hyvää, kuin toisessa. Yhdessä paikoin tulee se vakaammin hyväksi käytetyksi kuin toisessa. Suuret rahat ja antimet lahjoitetaan ja perinnöksi jätetään usein yhdeksi taikka toiseksi hyväksi, mutta Kirjallisuutemme Seuroille, jotka kyllä kuuluuvat ansaitsevimpien joukkoon tietääksemme ei ole' muita suuria antimia lahjoitettu, kuin mitä Haminan Kadetit aivan kauniisti' tekivät ja joka kyllä on kaikille tuttu asia. On monella muullakin yhtä kauniisiin töihin tilaa sekä varaa, ja toivommekin, monen, jonka mielestä Suomalaisuus elävänä sykkii, kohtakin seuraavan heidän esimerkkiänsä. Suomalainen Allakka vuonna 1847. Varsin mitättömältä ja naurettavaltakin näyttänee monestakin lukijasta semmoinen työ, kuin esim. se, jonka nyt olemme käsillemme ottaneet: Allakan arvosteleminen. Mutta semmoiselta kysymme heti: onkos Allakka niin vähäinen, niin mitätöin kirjallinen laitos, että sen virheiden muistuttamisesta ei mitään hyötyä olisi ? Ja kuin tähän ei sovi mitään vastata', niin annamme itse sen vastineen: vaikka Allakka kyllä on varsin vähäinen ko'oltaan, niin voitaisiin sillä kumminkin vaikuttaa' paljoa enemmin kuin viittä mointa isommilla kirjoilla, jos vaan olisi rehelliseltä ja kansalliselta tekijältä toimitettuna. Tämä on niin selvä, niin väittämmätöin tosi, että täysijärkinen sen älyämiseen ei tarvitse'kaan todistuksia, sen näemme muiden maiden tämällaatuisista, toimituksista, sen näemme, kuin ajattelemme, millä sievyydellä tämä kirja leviää mikä joukko sitä lukee, j. m. m. Vaikka siis lienee kiistämätöin asia, että A. on sangen painava ja sangen tarkasti' toimitettava kirja, niin näkyy suomenkielistä A:aa kumminkin toimitettaessa sen arvosta ei vielä paljon tietyn, eikä sen suomalaisuudesta isoa lukua pidetyn. Ja keltä on A. kumminkin toimitettu ? Alkulehdellä seisoo: " Keisarilliselta Alexanderin Akademialta Suomessa. " Vaikka siinä sillä tavalla sanotaan, niin vaikea on meidän kuitenkin uskoa' yhdenkään Korkia Opiston jäsenen tälle kirjalle kättänsä laskeneen, kuin tiedämme Korkia Opistossa varsinaisen suomen kielen opettajan löytyvän, kuin tiedämme sen jäsenissä monta ei ainoastaan kielemme tuntijata ja tutkijata, vaan myöskin rakastajata ja auttajata miestä olevan, jotka suinkaan eivät olisi niin paljoa kielen kehnoutta, niin monia virheitä, niin suurta kansan loukkausta ja kielen ylenkatsetta suvainneet, jos A. olisi heidän käsillensä joutunut. Siis päätämme edellä seisovan, A:n nimilehdestä otetun lauseen olevan ilman nimiksi vaan siihen pannun, ja A:n aivan toisilta, muukalaisilta toimitetuksi. Ja nämä eivät pahaksi panne', jos sanomme, että toimittamansa on sangen kehno, eivätkä närkästyne', että heidän seurassansa, tämän todistukseksi, A:ta lähemme vähän tarkemmin katselemaan. Nimilehti lankiaa ensimmäiseksi' silmiimme. Se kuuluu näin: " Almanakka - - Helsingforsin Horitsontin jälkeen, joka on 60 gr. 10 min. pohjan puolella Equatoria, ja 5 gr. 23 min. lännen puolella Venäjän-maan Pää-observatoriumia Pulkovassa. Ulosannettu Keisarilliselta Alexanderin Akademialta Suomessa. " Tämä on A:n ensimäinen sivu, mutta kuinka monesti' eikö jo näillä muutamilla ratiloilla kieltä poljettu ole' ? Miksikä kirjoittivat toimittajat Helsingforsi, Helsingin edestä, jolla jälkimäisellä nimellä talonpojan joka paikassa kuullaan pääkaupunkiamme nimittävän, ja jonka kaikki paremmat kielen harjoittajatkin ovat kirjeihinsä ottaneet ? Miksikä olivat sanat Horitsonti, gradi ( jota lyhemtämä gr. epäilemättä merkitsee ), minuti, Equator, observatorium, miksikä olivat nämä muualaiset sanat paremmat omia: näköala ( eli' näköpiiri ), askelma, hetki, päiväntasaaja, tähtitutkisto ( taikka mikä muu suomalainen, sanaa " observatorium " vastaava sane tahaan ), jotka löydämme kaikissa nykyisemmissä Luonnon tutkintoon eli' Maantieteeseen kuuluvissa kirjoissa käytettyinä ? Miksikä kirjoitettiin Akademia, vaikka korkein oppipaikkamme on Universitet, joka suomenkielellä kuuluu: Korkia Opisto ? Kaikki nämä meiltä osotetut suomalaiset nimet ovat usiammat kirjoista otetut ja jo niin yleisesti' käytettyjä, että ne suinkaan eivät voineet A:n niissä asioissa työskenteleville toimittajille tuntemattomat olla, jos vaan suomea osasivat taikka rakastivat. ( Jatko toisten. ) Kotimaalta. Vielä emme ole' maininneet mitään Lukuyhtyyksistä, joita jo on kaksi tällä vuodella ilmaantunut: yksi täällä Helsingissä toinen Turussa. Meidän Luku-yhtyytemme on tämän vuoden alusta ollut avoinna kaikille Korkia-opiston jäsenille, sekä Opettajille ja Virkamiehille että Oppilaisille, jotka vaan maksavat 3 R. 50 k. hopiassa vuodelta. Täällä saadaan, minä aikana päivästä hyvänsä, lukea' Sanomalehtiä ja Kulku-kirjoituksia sekä omalta maalta, että Ruotsalaisia, Ranskalaisia, Tanskalaisia ja Saksalaisia. Koska tämä on yhteinen kokous-paikka kaikkein Korkia-opiston Osakuntain jäsenille, ja ei ainoastaan tiedustelevaisuuden vaan myös veljellisyyden mieluinen koti ja keskus, koska sekä väkevät juomat että kelvottomat pelihuvitukset ovat poissa täältä, niin on tämä tieten vaikuttava paljon hyvää: edistyttävä sivistystä ja isämaan rakkautta, ja estävä Korkia-opiston nuorisoa harhailemasta. - Turun Lukuu-yhtyys on altis kaikille säädyille; jo keskustelevat vaimo-ihmistenkin ottamisesta sen jäseniksi. Se on kuukauden verran ollut avoinna, ja luettavana kuuluu olevan Suomalaisia, Ruotsalaisia, Ranskalaisia, Saksalaisia ja Venäläisiä lehtiä. Viipurista Kanava muistuttaa Maanviljeljellys Seuran laittamisesta Viipuriin. Tämä muistutus olisi kyllä korviin otettava. - Kanavan 6:ssa N:ssa on eräs muistutus, jossa ei ole' mitään, muuta kuin viivoilla näytetyt rivit ja Huuto-merkki perässä ( Mielenmittaaja kaiketi' on pyhinnyt pois sanat ). Tämmöisiä kappaleita valittavat Sanoma-lehtein lukiat kyllä löytyvän muissakin lehdissä, sillä eroituksella vaan, että muiden tyhjistä kappaleissa on kirjaimia, jotka Kanava on muuttanut viivoiksi. -4-Tässä osotetaan syynä köyhyyteen, pettu-leivän syömiseen ja paljon viljan kuljettamiseen Venäjästä itäiseen Suomeen ei olevan liian kansan paljouden, vaan parastaan kasken viljelemisen, ja neuvotaan peltoa laveammalta viljelemään, erinomattain perunain ( " maaomenain eli potaattein " ) enemmäksi kasvattaamiseksi, " joka kasvi etenkin olisi sopivaisin Itä-Suomen hiekkaperiin, multaviin peltoihin. " Jos läntisillä Suomenmailla, paitsi Turun tienoilla, kasvatetaan aivan vähän perunoita, niin kasvatetaan itäisillä vieläkin vähemmän, koska " tavallisilla taloilla, Savossa ja Karjalassa, on vaan 1 tynnöri, Viipurin Läänissä paikoittain ei sitäkään, vaan 5-10 kappaa vuotuista kylvöä! " Peruna vaatii kyllä kasvattajalta enemmän vaivaa ja huolenpitoa kuin viljat, mutta antaa sitten moninkerroin runsaamman tulon; miksette siis, Suomalaiset, jotka muutoin ette pelkää' ahkeraa työntekoa, kasvata' tätä ravitsevaa herkkua niinpaljon, että olisi yli vuoden ei ainoastaan särpimeksi, vaan leivänkin verosta ? Vaasassa ilmoittaa' jo tätä ennen, 5:ssä N:ossa, mainittu kelloseppä, Särkelä, myytäväksi tehtyjänsä Sähkö-rautaveto-johdattimia ( Electro-magnetiska Inductions apparater ), maksavia 25 Ruplaa hop. kappale'. Näitä ovat koetelleet Pää-päällysmies ( öfver Intendent ), N. Nordensköld, Korkia-Opiston Apulainen K. W. Willebrand, ja Rohvessori J. J. Nervander, jotka ovat löytäneet nämät yhtä hyviksi kuin Parisissa tehdytkin. Tätä ennen Könnin oppipoika, Glasberg, on tehnyt koneita joilla saadaan vielä väkevämpi Eläin-Sähkökipinä ( Galvanisk gnista ). Ei liene' vähä apu Lääkintä-keinolle, että omalla maalla tehdään näin hyviä ja tarpeellisia koneita. - Vara-Kirkkoherra E. R. Alcenius tarjoo tilattavaksi Genealogia Sursilliana ( Sursilli-Sukuluvun ), jossa osottaa kuinka erään talonpojan Sursillin yhdestä pojasta ja kolmesta tyttärestä, jotka elivät kolmatta sataa vuotta sitten on levinnyt niinpaljon heimolaisia, että melkein kaikissa Suomen nykyisissä herras suvuissa on näitä. Tässä Sursilli-Sukuluvussa ei ole vähempää kuin 1600 eri sukunimeä, sentähden tuleekin se yli 60 arkkin präntättynä. Hinta on 2 Ruplaa hopiata. Porvossa on myytävänä nykysiin präntätty " Lyhykäinen tieto Taivaasta ja Maasta, Auringosta, Kuusta ja Tähdistä. " Hyödyksi Suomen Kunnialliselle Talonpojan säädylle toimittanut G. T. Mynämäessä on menneenä vuonna, Kasvainten hoitaja ( Trädgårdsmästare ) Lindgren ruvennut silkkiä kasvattamaan, jonka tähden sai Huoneenhallitus Seuralta Turussa, kunniapalkinnoksi, hopiaisen Sokeri-astian, ja tämän Suomessa varsin uuden käkeyksen edistyttämiseksi saa hän joka vuosi raha-apua. Lindgrenin silkin sanotaan olevan pienempää, mutta hauraampaa, kuin Aasiasta tuotu. Tämän syy on, ettei Suomessa kasva' ne puut ( Morus alba ), joiden lehdillä lämpymissä maissa silkki-matoja elätetään, vaan Lindgren elättää näitä eräällä kasvaimella nimeltä: Scorzonera. Kauvempana maan sydämessä kuuluu olevan vähemmäksi lunta tänä talvena; täällä Helsingissä on sitä liijemmäksikin. Turun Sanomat, sekä " Tidningar " että " Underrättelser " antavat lukiollensa väliti' erinomaisiakin, ei juuri tosia Hiippakunnan Sanomia, esim. ( N:o 14 A. U. ) Lundenius, kuin pitäisi oleman: Leidenius; Aejmelaeus k. p. o. Emeleus Kontr. Prosten Frosterus k. p. o. Prosten Frosterus. " Helsingfors Tidningar " ja muut, jotka seuraavat sokiana näitä Turkulaisia ( juuri kuin ei olisi' muita, jotka Turun asiosta tietävät ) ovat menneet samaa harhatietä. - Frenckellin Kirjapajasta on nykyisin lähtenyt: " Lyhy tieto ajanlaskusta ja vuotisista juhlista, niinmyös Ilman muutteista, hankittu jokavuotisen Almanakan Seuraajaksi. " Hiippakuntain Sanomia. Turussa, 24 p. menneessä kuussa, pantiin Liedon Pitäjän Apulaisen vaaliin: 1:ksi Lapin pitäjän Kappalainen Johannes Vilhelmi Blom; 2:ksi Hattulan Kirkkoh. Apulainen, Maunus Etvarti Alander; 3:ksi Huittisten Kirkkoh. Apulainen, Johannes Vetrikki Hällfors. - Piirrotus-opettajaksi Vaasan Lukiossa on asetettu Maalari Johannes Kustavi Hedman, joka tähän asti' on ollut tämän viran pitäjänä. - Kivulloisuuden tähden on Someron Kappalainen Vara-Kirkkoh. Isaakki Gustafsson, pyyntöä vuoden, poisotettu vaalista Kirkko-Herran virkaan Orihvedellä; ja on siis 3:s sia tässä vaalissa haettavaksi ilmoitettu. - Kuollut on Laihelan Kappalainen, Vara-Kirkkoh. Johannes Simelius; jonka tähden Kappalais tila Laihelan Emäkirkon seurakunnassa on haettavaksi ilmoitettu, ja tähän asti' täällä Kapp. Apulaisena ollut, Otto Vilhelmi Simelius, määrätty Virka- ja Armo-vuoden Saarnaajana tekemään mainitun viran velvollisuuksia. - Käyttämällisen Taito-Näytteen Alhaisepiin Opetus-Virkohin Arkki-Hiippakunnan Vähä-Kouluissa, on Armo-vuoden Saarnaaja Prunkkalassa, Aleks. Etvarti Ahlstedt läpitse' käynyt. Porvossa on, 10 p. mennessä kuussa, ero virasta suotu: Venäjänkielen Opettajalle Helsingin Iso-Koulussa, Maj. J. Beläjeffille, ja Oppettajalle Kuopion Vähä-koulussa, Antero Rosbergille. - Virkaan vahvistetut, 17 p. menneessä kuussa: virkaa toimittava Kirjoittaja ( Amanuens ) Tuomiokapitlumissa, Niilo Aejmeleus, tähän virkaan, ja V. t. Laulu-Opettaja, Kaarlo Ransi Blom, Laulo-Opettajaksi Porvon Lukiossa. - Määrätyt: Kapp. Ap. Iitin pitäjässä, Vara-Kirkkoh. Reinholti Olivieri Ghamberg, Kirkkoh. Apulaiseksi mainitussa pitäjässä; Kirkkoh. Apulainen Sortavalassa, Oskar Molander, samaan siaan Ilomantsissa; Vähä-koulun opettaja Rosberg, Kappal. Apulaiseksi Iisalmella; Oppilainen Vertinanti Molander pitämään Opettajan virkaa Kuopion Vähä-koulussa; ja Oppilainen Johannes Vilhelmi Boisman pitämään Venäjänkielen Opettajan virkaa Helsingin Iso-koulussa. - Haettavana ovat: äsken mainitut sekä Vähä-koulun- että Venäjänkielen-Opettajan virat. - Estetty on: Apulais-papiuden vaali Helsingissä, siksi että valitukset tässä asiassa ovat koetellut. Litteraturtidning För allmän medborgerlig bildning utgifves i Kuopio i fria häften af 50 ark för året. Bladet innehåller, jemte anmälan af utländsk och inhemsk litteratur, äfven en fortgående öfversigt af den inhemska periodiska litteraturen samt dikter och noveller i original eller öfversättning. - Redaktionen besörjes af Elias Lönnrot och Joh. vilh. Snellman. - Prenumerationspriset är för hel årgång 2 Rubel, för half årgång 1 Rubel 20 kop. Silfver. - Företaget, såsom afseende icke den lärdes behof utan allmän bildning, rekommenderas ödmjukast till Höglärade Medborgares allmänna välvilja. [osoittavan käden kuva] Viikko-lehti Suometar annetaan tänä vuonna Helsingissä jokaisena Tiistaina. Tilata' saadaan sekä Posti-kamarissa että Waseniuksen Kirja-puodissa Helsingissä 1 Ruplalla ja 50 kopeikalla, ja kaikissa Suomen Posti-konttooreissa 1 R:lla 73 k:lla ( kaikki hopiassa ). Sekä itse' N:o-lehdet, että Lisä-lehdet, joita tulee yksi joka kuukaudelle', jaetaan sieltä, missä tilaus tapahtuu. - Maanmiehiltänsä' ottaa Suometar mielellänsä' julistaaksensa' kaikellaisia Suomalaisuudelle' jollain muotoa hyödyllisiä kirjoituksia. Jos vierailla kielillä kirjoitetut juttelemukset tai' miettimiset ovat suomennettavia sanasta sanaan taikka ainoastaan suunnittain, sen saavat lähettäjät määrätä'. Painettu A. W. Gröndahlilta. Lupa painamiseen annettu: G. Rein.
|