Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Suomenkieliset Tieto-Sanomat
AGRICOLA


[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-97-

N:o 13. Suomenkieliset Tieto-Sanomat Heinä-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen Maan ensimmäisen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
( Katzo N:o 12. )
Mitä wihdoin tulee karjan talwi ruokkimiseen ja huoloon, niin ej se tainnut ensimmäisinä wuosina olla ilman järjäyttä ja wajawaisutta ; mutta he olit mieluiset järjellisesti ajattelemaan ja ajatellen tekemään monenlaisia koetuxia, ja tarkkaudella muistoonsa panemaan, mitkä koetus-keinot olit parhat pikemmäistä menestystä auttamaan ; joita he sitte wuosittain harjoituxeen toimitit ja lisä-koetuxilla parantelit.
Karjan talwi ruokkimisen ja korjamisen koetuxista sait he johdon walita nawettoin rakennuxeen kuiwia, ylhäisiä ja tenhollisia asemita : pitää nawetot puhtana <98> ja kohtullisesti lämpymänä ; sillä he olit koetuxesta hawainnet, että ej ainoasti ylönkylmä, mutta myös ylönlämmin oli eläwille wahinkollinen : ei he antanet eläinten kärsiä nälkää, mutta ei he myös pannet yhtä haawaa paljo haaskauxexi, waan wähän ja sitä usiammasti, sille kuitenkin runsammasti, jonka he näjit enämmän haastamata kuluttawan.

-98-

Eläinten juottamisesa talwella olit he myös taitawat, niin että he annoit hejän nautita luonnollista wapauttansa, juoda usiammasti enämmän eli wähemmän mielisuosionsa jälkeen : jota warten he laskit hejän usiammasti päiwääsä ulos weden tykö, taikka kannoit wettä nawetoihin kunkin eteen ruuhiin, ryypätä siitä koska he tahdoit ( * ), ja sait niin nähdä hejän raitisna ja wilpana pysywän, niin myös hywäsä karwasa, ja jalosti menestywän.
( * ) Lawiampi selitys eläinten juottamisesta, toisella erällä.
Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta.
( Katzo N:o 12. )
Täsä nimitetän wielä, että Yli-Rhenin <99> neljännen osan alle luetan myös Spejerin Pispan Hiippakunta, josa on se hywä Waltakunnan Warustus-Rakennus Filipsburg.

-99-

5. Ala-Rhenin Maakunnisa on neljä Kuuri-Ruhtinakuntaa, nimittäin 1. Pfaltz, josa Manheim on Pääkaupunki.
2. Maintz, 3. Trier, samain nimisillä Pääkaupunkeilla.
4. Köln, josa Bonn on Pääkaupunki ja Köln Wapakaupunki.
6. Franken Maakunnisa owat Greiwi-kunta Henneberg, Hertuakunta Koburg, Pispan-Hiippakunnat ja Kaupunkit Wurtzburg ja Bamberg, se kuuluisa Wapakaupunki NÛrnberg, jonka alle luetan Altdorfin Akademia ; ja wielä löytyy Franken-Maasa Margreiwikunnat ja Kaupunkit Auspach ja Bareuth.
( Jatko toisella erällä. )
Englantin tapa, kuinka heinät saadan wiherjäisnä ja hywin hajawina pysymään.
Englantilaisilla on erinomattain kaxi heinän kokouxen tawallisutta.
Yxi on se, jonka kautta heinät, ehkä ne olisit seisonet muutamat wuodet, kuitenkin pysywät <100> niin wiherjäisnä, kuin ne hiljan olisit niitetyt.

-100-

Se tapahtuu näin : Niin pian kuin heinät owat niitetyt, ja niittämisen jälkeen wähän maasa maannet, pitä heinät ei ainoastansa kohta, mutta myös joka päiwä käänettämän niin kauwan kuin ne niitulla makawat, ja jos päiwän paiste eli Aurinkon helle on kowa, niin ne tarwitzewat usiamman kerran päiwääsä kääntää ; sillä jos aurinko kauwan paistaa yhdelle puolelle heinistä ja ne niin kowasti kuiwuwat, niin ne kohta kadottawat wihantonsa ja waljahtuwat.
Kääntäminen tapahtuu niin kauwan kuin heinä hawaitan ratki kuiwaxi ; jonka jälkeen se kootan talteen kekoihin eli suowiin.
( Jatko tästä toisten. )
Koetus, yö-kylmää wastan.
Se Kunnioitettawa Prowasti Herra Doktor Högström on Ruotzin Pohjan-Maisa löytänyt hyödyllisexi, että, silloin kuin Taiwas on selkiä Pohja- eli Itä-tuulen kanssa Heinä-Kuun lopulla taikka Elo-Kuun alusa, joilla ajoilla wilja peljätän wilulta wahinkoitettawan, taitan wilu estettä sauwun kautta, sillä tapaa, <101> että Koiwun sieniä, eli puoli mädännyitä puitten kantoja kootan ja wiritetän palamaan siltä puolelta, josta tuuli puhaltaa.

-101-

Jos ne wiritetyt puut peitetän sammalilla, niin ne antawat enämmän sauwua.
Tämä estää wilun woiman, joka Aurinkon nostesa on kowin.
Toiwotan ainoasta, ettei tämä koetus mahda tulla niin tarpellisexi kuin W. 1772, jona wuonna wilja usiammisa Maan paikoisa s. 14. p. Elo- ja 5. ja 6. p. Syys-Kuusa, wilulta pantin ; josta jywäin puutos ja kowat taudit tuliwat.
Syyt, minkätähden Huhtain polttaminen näkyy hyödyllisemmäxi Elo-Kuusa, kuin warhemmin eli, niinkuin se enimitten tapahtuu, Kesä-Kuusa.
Sen kautta, että Huhdat poltetaisin wasta Elo-Kuusa, estetäisin, Ensin se saten paljous, kuin silloin enimitten lankee, semmenkin kuin se on koetuxesta hawaittu olewan tosi, että Huhtasauhu estää saten.
Toisexi saadaisin siitä se etuisus, ettei wilja silloin niin pikaisesti wilulta turmeltuisi ; <102> joka asia koetuxista W. 1752. Elo-Kuusa Pohjan-Mailla, Wenäjän metzä-kulon ajalla myös on hawaittu.

-102-

Kolmannexi ej taida walkia niin suuresti wahinkoitta Elo-Kuusa, kuin Kesä-Kuusa ; sillä Elo-Kuusa owat yöt pidemmät ja kylmemmät.
Nejännexi ej näy siitä seurawan hyödytystä, että Huhta rukiit kylwetän warhain.
Moni kylwää wasta Syys-Kuusa, ja saa yhtä hywin kaunin ja wiljakkan kaswon seurawaisena wuonna.
Kohtuus pidäis ainoasti waari otettaman Huhtain polttamisesa jälkeentulewaisten tähden, jotka muutoin, kuka ties, tulewat sen elatus keinon kaipauxeen, metzän puuttesa.

Uusia Sanomita.


Puolasa Lithouisa on Touko-kuusa ollut niin kowa kuiwuus, että Wuoden tulosta siellä paljo murehditan ja epäillän.
Ruotzin Kaikkein Armollisin Hallitzewa Drottninki on lahjoittanut sen nykyisin palon kautta häwitetyn Askersundin Kaupunkin onnettomille Asuwaisille wahinkon <103> awuxi, yhdexän tuhatta Tal. Kupari-rahaa.

-103-

S. 27. p. mennen Kesä-Kuun lopulla tuliwat ne Sotakeinoin harjoituxen tähden nimitetyn kuun alusta Stokkholmin tykönä koosa ollet Regementit eli Sotamiesten Joukot, takaisin Stokkholmin Kaupunkiin Hänen Kuninkall Majestetinsä oman korkian johdatuxen alla.
S. 28 p. wiimeisesä Kesä-Kuusa wihittin ja aljettin Kuninkallinen Wasan Howi-Rätti eli Yli-Oikeus Stokkholmisa Hänen Kuninkalliselta Majestetiltänsä seurawaisella tapaa : Sitte kuin Kuninkas kello 12. oli mennyt Wartiainsa ja Herrainsa kanssa Drottninkin Asunto Huoneisiin Kuninkallisesa Linnasa, istui Kuninkas Kuninkalliselle Istuimellensa ja annoi Itze Armollisesti tietä tarkoituxen nimitetyn Yli-Oikeuden asettamisesta.
Senjälkeen kutzuttin edes tämän Yli-Oikeuden asetettu Presidenti eli Ylimmäinen- ja Pää-Mies Wapaherra Kurck, ja Howi-Rätin Rådit eli Oikeuden Neuwon-Antajat Herrat Silfwersparre ja Tandefelt, niin myös Assessorit eli Kanssa-Istujat Herrat Hising, Stålhandske, <104> Krabbe, Lode ja De la Chapelle.

-104-

Kuin Yli-Oikeuden Fullmakti eli Walta kirja oli luettu ylös, kehoitti Kuninkas Howi-Rätin Herroja oikeutta tekemään ja Lakia woimasa pitämään.
Jällen luettin ylös kahdexas Luku Oikeuden Kaaresta, ja Presidenti ynnä muitten Yli-Oikeuden Jäsenten kanssa tekiwät walansa : jonka jälkeen Presidenti alammaisudesa kiitti Kuninkasta ja kaikki antoiwat Kuninkan käden suuta.
Wiimeisexi annoi Kuninkas Presidentille Hallituxen-Muodon ja Ruotzin Lain.
Nyt sanotan nämät Herrat olewan matkalla Wasaan.
S. 20. p. Kesä-Kuusa kuoli matkalla Karls-Kronan Kaupunkisa Ruotzisa, tämän Waltakunnan Neuwon Antaja, General-Guwernöri eli Pää-Hallitzia Pommerisa, Riddari ja Kommendöri Herra Greiwi Fredrik Karl Sinklair, 52. wuoden wanhana.
S. 19. p. Touko-Kuusa on Tuomari eli Asiain ratkaisia Uudella maalla Hr. Nils Lostjerna, kuollut 70 ajastaikaisna.

Agricolaverkon vintti