Agricola: alkuper�isaineistoa: Tieto-Sanomat-14

Agricolaverkon vintti

Suomenkieliset Tieto-Sanomat

AGRICOLA

[Tieto-Sanomat 1775-1776] [Edellinen numero] [Seuraava numero]

-105-

N:o 14.
Suomenkieliset Tieto-Sanomat Hein�-Kuusa Wuonna 1776.
Jatko Suomen-Maan ensimm�isen Huonen-Hallituxen parantelemisesta ja awaroitzemisesta.
Lawiampi selitys el�inten juottamisesta.
( Katzo N:o 13. )
Se on kyll� enimm�n osan Talollisten tyk�n� t�h�n aikaan tawallinen, juottaa talwella karjaansa kerran wuorokautena puolip�iw�n aikaan, siin� luulosa, ettei el�imet en�mp�t� juoda tarwitze ; mutta toimelliset Perhenhaltiat owat tutkinnosta ymm�rt�net sen olewan luontoa wastan, ja my�s wahinkollisexi, kidutta el�imit� juomata koko wuorokauden.
Ne el�w�t, jotka saawat nautita luonnollista wapauttansa, n�hd�n usiammasti p�iw�is� kiiruhtawan weden <106> tyk� wirwottamaan itzi�ns�.

-106-

Ihmisen t�ytyy itze tunnustaa, ett� h�n sen pit�is kurjutena ja terweytt� wahinkoittawaisena asiana, jos h�n waaditaisin, yhden kerran juomisella koko wuorokauden kuluttaa, ja sitte juoda ahmasti ; Josa katzannosa terweyden holhomisesa harjantunet Oppenet neuwowat juomaan, terweyden holhomisexi, usiammasti ja w�h�n er�ll�ns�.
( Jatko t�st� toisten. )
Englantin tapa, kuinka hein�t saadan hywin hajawina pysym��n.
( Katzo N:o 13. )
Ehk� sill� ennen nimitetyll� wiheri�ll� hein�ll� on hyw� haju, hajaa kuitenkin hej�n maxankarwainen seurawaisella tapaa walmistettu hein�ns� paljota paremmalle : Sitte kuin hein� on maasa, k��tt�n se tawallisesti w�litt�in, ja kuin ei se ole wiel� juuri kuiwa, waan on w�h� nuoskamainen, kootan hein� latoihin ja suowiin.
Siin� seisoo koko asia, kuinka se sowelias nuoskaus oikein hawaitan, johon tarwitan erinomainen koetus.
Mutta kuin se my�s <107> oikein osatan, saattaa se hein�t semmoiseen hikoilemiseen, josta ne tulewat suotuisen ja sanken hywin hajawixi.

-107-

Hewoiset ja lehm�t walitzewat tainkallaista hein�� mielummin kuin muuta, ja pidet�n semmenkin lehmille hy�dyllisen� ; sill� ne juowat sen p��lle mielell�ns� ja lyps�w�t my�s en�mmin.
Se on ynn� siell� n�hty, ett� hein�t suowisa pysyw�t paremmasa tallesa, kuin latoisa ja korsuisa : Suowisa ilma kuiwattaa joka taholta ; mutta umpinaisisa huoneisa ne komuttuwat, eik� pysy niis� niin hywin hajawina, kuin suowisa.
Muutamat w�litt�in hawaitut saten aawistuxet.
Seurawaiset aawistuxet, ei kuitenkan kukin aina yxin, waan pikemmin usiammat ja niin monta kuin yht� haawaa hawaita taitan, owat monelta koeteldut edell� tiet� antawan saten ; moniasti toimittomuden estexi.
Ensin, el�iten ja el�witten menetyxist�, nimitt�in : 1. Kuin usianlaiset w�hemm�t linnut lent�w�t l�hes huoneita ja paatteja eli aluxia, ja ei karta suurestansa ihmisi�.

-108-

2. Kuin p��skyiset lent�w�t matalalta.
3. Kuin merilinnut oleskelewat woimattomina meren rannoilla, ja siell� itzi�ns� peseskelew�t.
4. Kuin kukkoi tawattomalla ajalla laulaa.
5. Kuin kalat hypp�w�t yl�s wedest�, eik� ota kewi�sti onkeen.
6. Kuin mesi�iset aamulla warhain lent�w�t mett� kokomaan, mutta kohta palajawat pesiins�.
7. Kuin k�rw�iset, perhoiset, hyttyiset ja senkallaiset el�w�t p�iw�ll� k�tkew�t itzens� ruohoin lehtein ala.
8. Kuin onki-madot p�iw�iseen aikaan maasta koolta hairawat eli nousewat.
( Jatko toisella er�ll�. )
Kylw�st� uusilla taikka wanhoilla Jywill�.
T�m� yhteinen kysymys kuullan joka wuosi peltomiesten keskell� : kumpi t�n� wuonna lienee parempi, kylw��, uusilla eli wanhoilla jywill� ?
T�s� asiasa on meille wanhoilta j�tetty monikahtoja wuoden kylw�merkkej�, joitten tutkimisen me lykk�mme toiseen er��n.
Nyt annetan yhteisexi wastauxexi tosi juttu, joka on pyytty n�is� tietosanomisa tiett�w�xi teht��.
Yhdell� perhen-is�nn�ll� oli pelto, sarka <109> sarasta toisten kyl�llisten kanssa, jotka my�s olit jalot peltomiehet ; mutta t�m� sai joka wuosi tasaisesti ja runsammin wiljaa, kuin ne toiset.

-109-

H�nen kyl�llisens� kamaloitzit kyll� sit�, mutta ei tahtonet h�nelt� kysell� neuwoa, waan koetit tawallansa, saada kylw�st�ns� niinkuin h�nkin ; mutta ei se menestynyt joka wuosi heille, niinkuin t�lle.
Wihdoin meni yxi h�nen yst�wist�ns� h�nen tyk�ns� ja tiedusteli yst�wydes� h�nelt� : mik� salaisus eli tieto h�nell� on kylw�mises�, ett� h�nen kylw�ns� joka wuosi niin jalosti menestyy ?
H�n wastais : ett�s sit� minulta yst�wydes� kysyt, niin en min� tahdo minun koeteltua tapaani sinulta salata, enk� muiltakan kadehtia.
( Jatko seurawaisesa tietosanontasa. )

Uusia Sanomita.

S. 25. p. mennes� Huhti-Kuusa synnytti Englantin Kuninkan Puoliso eli Dr�tinki yhden Tytt�ren eli Prinsessan.
Wen�j�lt� Pietarb�rista jutellan, ett� 11. Sota-laiwaa ja Alusta tulewat liikkelle It�-mereen, Merimiesten harjoitusta wasten.

-110-

S. 13. p. wiimeises� Kes�-kuusa l�xi H�nen Keisarillinen Korkeutensa Wen�j�n Iso-Ruhtinas matkaan Ulkomaalle, Preussiin.
Hiljaiset sanomat Puolasta antawat tiet�, ett� siell� on hyw� toiwo runsasta wuoden tulosta.
Saxasa �sterrikis� sanotan pellot n�kyw�n wiljakkammaxi muita muistin-aikoja.
Nyt sanotan Hispanian ja Alsirin w�lill� jo olewan rauha.
T�st� odotetan kuitenkin likemp�� tietoa.
Englantilaiset Amerikasa owat wapahtanet Qwebekin Kaupunkin Amerikalaisten k�sist�.
Englantilaiset owat my�s woittanet ja ottanet Amerikalaisilta yhden Sota-Aluxen, 44. Kauppa Alusta, toisella er�ll� 35. ja usiamman muita Hahteja, ja my�s ilman n�it� wapahtanet 13. kaikenlaisilla kaluilla t�ytetyit� Aluxia, jotka Amerikalaiset ennen olit heilt� ottanet pois.
Englantisa on yxi rikas narrinparinen Froua eli Monna asettanut, ett� h�nen kissansa piti palwelialta hirtett�m�n Monnan <111> kuoleman j�lkeen sent�hden, ettei kukan sitte pit�nyt niit� kissoja en�� niin rakkana kuin h�n : ja palwelia teki asetuxen j�lkeen.

-111-

Englantisa on my�s t�m� lystillinen petos tapahtunut : Yxi kowasti juopunut pantin s�kkiin, myytin niinkuin kuollu ruumis Parantajalle leikattaa yl�s ja wietin y�xi kellariin : mutta kuin juoppo h�yryst�ns� y�ll� wirkois, tuli h�n ulos s�kist�, piti menoa kellarisa, josta h�n sitte p��si ulos ; ja niin oli Parantaja eli Ruumisten Leikkaja rahaansa paitzi.
Ruotzisa on s. 17. p. wiimeises� Huhti Kuusa Fliingen Kuninkan kartanosa l�ytty pellolta 80. luodia kultaa, joka teke kaxi tuhatta, yhdex�n sataa, kahdexan kymment� ja kahdexan Talaria Hopia-rahaa, se on, 8964 Tal. Kupari Rahaa.
S. 17. p. mennes� Kes�-kuusa tehtin Upsalan Kaupunkisa 50. Magisteria.
S. 24. p. t�s� Kuusa owat seurawaiset Henkelliselt� Turun Konsistoriumilta asetetut walittaa : 1. Kirkkoherraxi Sawon Pit�j��n : Kirkkoherrat Magist. Adam Gerhard Sacklinius, ja Magist. Martin Tolpo, <112> niin my�s Regementin Kirkkoherra Henr. Indreen.

-112-

2. Kirkkoherraxi Rym�ttyl�n Pit�j��n : Kappalaiset Hr. Magist. Gustaw B�ng, Hr. Pehr Nykander ja Hr. Erik Dahl.
3. Kappalaisexi Brunkalaan, Liedon Pit�j��n : Kappalainen Hr. Samuel Montin, Armowuoden Saarnaja Hr. Joh. And. Mennander, ja Apulainen Hr. Lars Raudelin.
4. Kappalaisexi Esbon Pit�j��n : Kappalaiset Hr. Joseph Weckman ja Hr. Magist. Salomon M�ller, niin my�s Apulainen Hr. Joh. Ytter.
5. Kappalaisexi P�lk�nen Pit�j��n : Kappalainen Hr. Magist. Isaak Rothowius, Apulaiset Hr. Thomas Toreen ja Hr. And. Alander.
6. Saarnajaxi Norrmarkkiin, Ulwilan Pit�j��n : Apulaiset Hr. Magist. Isaak Nordlund, Hr. Gustaw Lagus ja Hr. Elias Daniel Korpolander.
S. 27. p. wiimeises� Kes�-Kuusa on Prowasti ja Kirkkoherra Limingon Pit�j�s� Pohjan Maalla, Hr. Thomas Stenb�ck kuoleman kautta t��lt� kulkenut.