Totean taas kerran huvittuneena ja kyllästyneenä, että Pelho kirjoittelee moneen kertaan toistamiaan puppuja tähänkin säikeeseen kaikista varoituksista huolimatta.

Esitänkin, että ryhdymme lyömään vetoa siitä, saavatko pitkämieliset moderaattorimme Pelhon kuriin, vai pitääkö tämä edelleen heitä ...

Toimittaja Martti Valkonen kertoo kirjassaan “Suomettuminen jatkuu yhä” (Tammi, 1998)

Kirja on julkaistu myös verkossa: http://journalismi.info/fi/?x=book21

Satunnaisella selailua kertomiasi episodeja kuitenkaan löydy, joten antanet otsikot, missä ne ovat.

Ylipäätään, Valkosen kirjassa on sekä ...

Helsingin Sanomissa on 23.12. pääkirjoitustoimittaja Kaija Virran juttu Venäjästä.

Jutun alussa Virta mainitsee kuulun joulukuisen 1991 tilaisuuden Kremlissä, jossa Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov luovutti uuden Venäjän presidentille Boris Jeltsinille ydinaseiden koodisalkun ...

Päämajan yleisesikunnan päällikön Erik Heinrichsin nimissä 20.6.1944 annetussa karkureiden ampumiskäskyssä ja sen ohjekäskyissä 21.4.1944 selustan henkilötäydennyskeskusten yhteyteen perustettiin karkureiden ja kieltäytyjien seulontaelimet.

Niiden tehtävänä oli johdon tuoreiden ampumiskäskyjen ...

Sotatuomari Usko Kärki kertoo muistelmissaan (s.115), että välirauhan tultua solmituksi 1. Rannikkodivisionan komentaja kenraalimajuri Eino Järvinen käski hänen polttaa divisioonan kenttäoikeuden arkiston.

Sodan lopulla ja heti sen jälkeen kenttäoikeuksien ja henkilötäydennyskeskusten ...

Kirjoituksessani lainaamani professori Heikki Ylikangaan ehdotuksen mukaan maassamme on edelleen sota-ajan tapahtumia tallentaneita yksityisiä ja julkisia arkistoja, joiden osalta on päätetty jossain ettei arkiston asiakirjoja anneta edes historian ammattitutkijoidemme käyttöön.

Historiaamme - ja ...

Venäjän presidentti Boris Jeltsin, saatuaan kesällä 1992 Suomen valtiovierailunsa yhteydessä Suomen poliittiselta johdolta rukkaset esitykselleen yhteisen suomalais-venäläisen historiantutkijoiden komissio perustamiseksi selvittämään Kremlin salaisesta arkistosta Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden ...

Keskustelija Ilmo Kekkonen vaikenee siitä tosiasiasta, miten vaikeaa Suomessa on pohtia - saati tutkia - sankarillisten sotiemme varjopuolia ja erityisesti kesäkuun 1944 Kannaksen rintamiemme tapahtumia.

Vaikeus koskee erityisesti kesäkuussa 1944 Kannaksen rintamien sotilasyksiköittemme ...

Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen keskellä Venäjän ristiriitaista demokratisoimisprosessia presidentti Boris Jeltsin ilmoitti avaavansa NKP:n valtaiset arkistot tutkijoille.

Alussa toiveet olivat tutkijoiden ja toimittajienkin keskuudessa korkealla mutta dokumenttien saanti osoittautui heti ...

Ilmo Kekkonen edustaa tunnetusti armeijamme markkinoimaa näkemystä, jonka mukaan armeijamme noudatti kaikissa tilanteissa jatko-sodassamme maamme oikeutta, lakeja ja niihin perustuvia laillisia määräyksiä.

Lisäksi Kekkosen ja armeijan tulkintojen mukaan kaikki se, mitä rintamilla ja selustassa ...

Kaikissa ns. länsimaissa on lailla kaikki poliisin virkatoimia koskevat tutkinnat keskitetty itsenäisellä viranomaiselle, jolloin esitutkintaviranomainen on muodollisestikin tutkittavasta poliisista riippumaton ja syyteharkinta ja tuomioistuinprosessi suoritetaan tai toteutetaan myöhemmin ...

Professori Heikki Ylikangas esitti vuonna 2004 valtioneuvostolle laatimassaan sota-ajan luovutettuja koskevassa selonteossaan seuraavasti:

“ Tulisi harkita, voitaisiinko yhä joissakin julkisissa arkistoissa salaiseksi julistetut osat avata ja saattaa tutkijoiden käyttöön. Sama koskee suljettuina ...

Veteraanitoimittaja Martti Valkonen , Uuden Suomen (1969-73) ja Helsingin Sanomien (1991-95) Moskovan-kirjeenvaihtaja, tarjoaa kirjassaan “ Suomettuminen jatkuu yhä ” (Tammi 1998) mielenkiintoista näkökulmaa sotahistorian varjopuolten suomalaiseen salaamiseen ja pimittämiseen.

Toukokuun 9. päivänä ...

Professori Jyrki Virolainen kirjoitti taannoin blogissaan Joensuussa poliisin pikkujoulussa tapahtuneesta hengenriistosta ja sen tutkinnasta:

"Viime perjantaina Krp:n Joensuun yksikön pikkujouluissa tapahtui lehtitietojen mukaan kuolemaan johtanut välikohtaus. Surmansa sai Krp:n rikosylikomisario ...

Mikkelin vuoden 1986 poliisin virkarikoksen osalta on syytä muistaa myös se tosiasia, että heti tapahtuman jälkeen poliisi ryhtyi, “omassa asiassaan”, poliisivirkatoimin tapahtumaa koskevan todistusaineiston hävittämiseksi. Sama poliisin virkatoimintakaava toistui mm. Puijolla maaliskuussa 1996 ...