Mielenkiintoista myös, että Vimosen saarelta Tanskasta löydetyt riimut sarvesta tehdyssä kammassa muodostavat sanan Harja.
(Kampa arviolta vuodelta 190 jaa.)


Kuten edellä kirjoitin, *harja on germaanin sana, joka ei mitenkään liity suomen harjaan. Eri kielissä vain on aina sattumalta ...

Dick Harrison ja Herman Lindqvist eivät ole aina erityisen objektiivisia historian kuvaajia; tässä pari linkkiä:

Ruotsinmielistä historian vääristelyä
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/151562-ruotsinmielista-historian-vaaristelya/

Herman Lindqvist: kun Suomi oli Ruotsi
https://puheenvuoro ...

Ruotsalaisten valloitusretket ovat kyllä todellisia, sen osoittavat varhaiskeskiajan lähteet sekä rannikoiden asutusvaiheet ja linnojen rakentamiset. Hämeen ja Karjalan ristiretkiä ei kukaan epäilekään, ja selvältä tuntuu myös niitä aikaisempi ruotsalaistoiminta Varsinais-Suomessa ...

Kuulostaa yllättävän piittaamattomalta, kun nyky-netissä kuitenkin virhehavaintojen kommentoinnitkin leviävät helposti. Eli tekijöiden oma uskottavuus siinä vain kärsii. En tiedä, miten yleistä tuollainen on.

Hyvä! Miten käsittäisit seuraavien paikannimien merkitykset? Kiimink(i), Kimink(i), Limink(a), Ruotsissa järvi Limingen (saamen Lyimede) , Ruotsissa edelleen Himing ja Iming ja Mingen, Suomessa Jokioisilla Mink(iö).

Suosittelen aloittamaan Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka löytyy nykyään ...

Imatran kohdalta kiinnostaa kivikautiset asuinpaikat. Todennäköisesti Imatra on saanut tuolloin nimensä. Imatrankoskihan on tunnettu. Imatra voisi olla myös Imatara. Matar- ja Matara-alkuisia paikannimiä on paljon. Yleisesti on arveltu niiden johtuvan kasvin nimestä. Mutta se on päinvastoin. I ...

Ilomantsin oletan olevan vanhemman nimen kuin saamen. Jopa 10000 vuotta vanhan. Ilo-alkuisia sanoja löytyy Suomesta useita. Se tarkoitti muinoin Ylähaaraa. Mantsi-sana on jäänyt vähemmälle huomiolle. On oletettu, että se on Matin "haukkumanimi" Mantsi, Mantsa. Mielestäni Mansikka on lähempänä ...

Huornas ja Vuorna nimiä esiintyy varsinkin Ruotsin ja Norjan saamelaisalueilla. Ruotsinpuolella tehdyssä saamelaisten paikannimikirjassa sanotaan, että Huornas ja Vuornas nimet tarkoittavat samaa, samoin Fuornas. Heinolassa on Juornatjoki-niminen paikka. Pornaisissa (Porna=Borna=Buorna) on Juornaa ...

Mielestäni Suomi, Suomus, Suomu sanat periytyvät jo pian jääkauden jälkeen tapahtuneelta ajanjaksolta. Samoin Sumioisjärvi Kuhmoisista, Sompio (metsäsaamelaisten kylä). Samoin Suomasema Hämeessä. Suo-Mi, Suo-Mu = Ylä-Matka, Suo-Mus = Ylä-Matkat, Su-Mis =Ylä-Matkat, So-Mpis/Mps = Ylä-Matkat.

Et ...

- Säyhtee - nimen on Saulo Kepsu käynyt noin 40 vuotta sitten perusteellisesti läpi, mutta Uppsalan yliopiston suomalaisista käsinpiirretyistä kartoista löytyi vielä yksi muunnos Säulanp yle (tai Säu tanpyle) , jossa pyle eli böle varmistaa aiemmin ollutta käsitystä, että kyseessä olisi ...

Murteiden tallennusaika on erilainen kuin paikannimistön syntyaika. Murteet ovat eläviä ja vaihtuvia, joten näillä kahdella lähteellä on eroavaisuuksia. SMS:ssä olen havainnut virheen Lapakisto - sanan kohdalla. Lapakistot ja lapikistot ovat heikkokasvuista metsää, mutta sana tarkoittaa ...

Varmasti "kana" on indo-eurooppalainen sana ja tunnettu merkityksessä cantare jne. siis laulamiseen liittyvissä merkityksissä kautta aikojen. Myös linnunnimi kana on varmaan indoeurooppalainen, saivathan persialaiset kanansa Intiasta. Oleellista on, että kotieläin nimineen kulkeutui Persiasta ...

Kanaa on kutsuttu Persianlinnuksi. Sen leviäminen Eurooppaan on selitetty mm. http://www.siipi.info/psp/historia_kotielaimena.html. Kana -sana on varmaan kulkeutunut eläimen mukana myös suomen kieleen indoeurooppalaisten kielten kautta, mutta tulee mielestäni persiankielestä ja tarkoittaa ...

Teokseen johdatus proto-indo-eurooppalaiseen maailmaan (Oxford), muutama kommentti: Mielenkiintoa herätti kirjoitus indo-eurooppalaisten alkukotiongelmasta. Minne se sijoittuu, vai onko sellaista ollutkaan? Sovellettavissa myös uralilaiseen kielikuntaan.

Kyllä jokaisella kielikunnalla on ...

Vienajoen asutukseen liittyen mm. paikannimistö, venäläisten käyttämä nimitys "taipaleen takaiset tsuudit". Vanhimmat tiedot heistä kronikoissa taitavat olla jo ennen viikinkiaikaa...

Itämerensuomalaisia he kyllä olivat (ainakin osa), vaan eivät suomalaisia.


Sara on mielenkiintoinen sana ...