Kun tämä ns. pakollinen osuus on nyt suoritettu ja saatu pois jaloista, voitaisiin jatkossa keskittyä kirjoituksen historian tulkintaan ja sen asiasisältöön.

Kirjoituksessa on kovin vähän sekä asiaa että tulkintoja.
Kieliriitoja oli vielä 30-luvulla niin, että kouluissa, ehkä yliopiston ...

Vaikka SvD on iso media, ei jutun asiasisältö anna aihetta huoleen. YLE:n säästöt lienevät pieniä verrattuna siihen, kuinka paljon ruotsalaisomisteista mediaa on saneerattu Suomessa. Myöskään 30-luvun muisteleminen ei ole hyödyllistä, pikemmin omituista. Silloin muualla esiintyi suurempiakin ...

Kirjassa esitetty kilvoittelu Kuusisen-Meretshkovin klikin ja Suslovin-Voroshilovin klikin välillä tuntuu uskottavalta, kun huomaa että Voroshilov pudotettiin huipulta Kuusiselle menestyksellisen 22. puoluekokouksen jälkeen, ja otettiin takaisin huipulle vasta Kuusisen kuoleman jälkeen v. 1966 ...

Kirja koskee vuosia 1933- , mutta vuodesta 1919 oli kulunut vain 20 vuotta v. 1939.
Bolshevikkien luottamuksen saavuttaminen olisi ollut hyvin vaikeaa niiden kuvioiden jälkeen, joita tuolloin oli sekä Saksan että Englannin ja Ranskan kanssa. Kenr. Judenitsh asui useamman kuukauden Seurahuoneella ...

Torjuntavoitto on ihan hyvä termi lopputulokselle.
Alunperin tavoiteltua sodan ja alueiden voittoa ei saavutettu.
Toisaalta vihollinen ei myöskään saavuttanut tavoitettaan. Se oli vähintään Kymijoen tasalla, josta olisi saatettu jatkaa koko maan haltuunottoon. Olihan esitetty vaatimus ehdottomasta ...

Nyt on tullut esille, että vihollisen ryhmittymistä koskeneet ilmavalokuvat eivät kulkeutuneet Mannerheimin pöydälle tai sen lähellekään.
Ainakin joiltain osin viivytys näyttää tapahtuneen IV AK:n tykistöjohdossa. Se sama taisi nuukailla ammuksista Viipurin taisteluissa niin, että ne jäivät ...

Kuusisen paluu Suomeen v. 1945 oloissa olisi ollut melkoinen tapahtuma. Samoihin aikoihin hänen pitkäaikaiset kumppaninsa ja oppilaansa Kominternissa asettuivat johtamaan Itä-Euroopan kansandemokratioita. Niiden osalta oli välillä esillä myös ajatus liittämisestä neuvostotasavalloiksi. Johtajat ...

Kirjaa selailemalla saa käsityksen, että Suomen syöminen ei ollut Kuusisen isoin hanke, joten epäonnistuminen ei kai masentanut.
Kuusinen nousi vaikeissa oloissa aina korkeampiin asemiin, NL:n huipulle politbyroon täysjäsenenä ja tärkeiden elinten puheenjohtajana.
Hän oli NKP:n uusitun, XXII ...

Olisi ehkä syytä hahmotella niitä kehitysvaihtoehtoja, joita Venäjän suuntaan liittoutuminen olisi merkinnyt Suomelle.
Vielä 1200-luvun puolivälissä ratkaisujen tapahtuessa Länsipohja, eli liki puolet Ruotsin itärannikon pituudesta oli pääosin suomalaiskielistä ( saame tai karjala ml.) ja laskettiin ...

Vaikka varsinaisen orjuuden piirteitä ei esiintynyt Suomessa, oli taloustilanne joskus yhtä huono.
Tähän johti etenkin se, että talo joutui valtiolle, jos verot oli jätetty maksamatta 3 vuoden ajan.
Tätä tapahtui massaluontoisesti sota-aikoina. Juhana III:n pyrkimukset, ehkä Katarinan ...

Noin valitettavasti on, ja aukkoja pitäisi täyttää.
Yhteisprojekteja pitäisi olla Venäjänkin kanssa, esim. Staraja Ladogan, Novgorodin ja Volgan alueen vanhojen kaupunkien tutkimisessa.
Venäjällähän noiden muinaiskaupunkien merkitys tiedetään, mm. Kultaisen kierroksen turistikohteina.

Pohjolan kaappauksen Sammolle hoiteli Nallen edeltäjä Jouko K. Leskinen, jota ei juuri ole kiitelty . Nalle sai hedelmät.
Leskinen kai vapautettiin sisäpiirisyytteistä, mutta käsittelyn hitauden vuoksi ehdittiin erottaa tehtävistään. Suomi aarteineen liittyi Pohjolaan.

Pohjola kuuluu Op-ryhmään ...

HS on kirjan pohjalta kirjoittanut melko kriittisen analyysin Nallesta.
Alkuun pääsy oli vahvasti avustettua. Nallen isä Buntta hoiteli KTM:n kansliapäällikkönä Wärtsilän konkurssia niin, että pankin ( SYP:n ) edut katsottiin huomioidun hyvin.
Tuota pikaa Wahlroos jr. sitten kutsuttiin suoraan SYP:n ...

Novgorodin kronikan lukemalla saa käsityksen, ettei Novgorodilla ollut pysyvää mielenkiintoa Suomeen.
Se oli karjalaisten liittolainen, ja nämä olivat vihamielisissä väleissä länsisuomalaisiin niin lappalaisten verotuksessa kuin Pohjanlahdella , lopulta sisämaassakin.
Siten luontevaksi rooliksi jäi ...

Aivan maaorjuuden ajan lopulla (1860) laaditun tilaston mukaan Novgorodin kuvernementti oli maaorjien määrässä keskikastia yhdessä esim. Moskovan ja Pihkovan kanssa:

% peasants enserfed in each province, 1860
+55%: Kaluga Kiev Kostroma Kutaisi Minsk Mogilev Nizhny Novgorod Podolia Ryazan Smolensk ...