Oletin siis, että Suomen poliittinen järjestelmä oli sama välirauhan aikaan kuin nykyään. Heti talvisodan päätyttyä ja rauhan tultua solmituksi Suomi oli edelleen (avoin, kansanvaltainen jne) demokratia kuten tänäpäivänä.
Oliko muuten muita natsien ei-miehittämiä d e m o k r a a t t i s i a maita, jotka oikein virallisesti lähettivät sotilaita SS-joukkoihin? Siis esim. Ruotsi oli demokraattinen ja ei-miehitetty mutta SS-vapaaehtoiset eivät olleet valtiotasolla päätetty operaatio. Suomessa demokrattisesti valitun ...
Ilta-Sanomien 1960- ja 1970-lukua käsittelevässä historiatilaisuudessa Sanomatalossa Helsingissä keskusteltiin taistoalaisuudesta:
Keskustelussa sivuttiin myös kysymystä taistolaisuudesta. Miksi tämä fraktio oli Suomessa niin vahva kun muualla esim. trotskilaisuus, maolaisuus tai terrorismi ...
Suomen koululaitos oli kuitenkin yleensä ottaen tuolloin tiukasti patrioottisessa kokoomushenkisessä komennossa. Tällaiseen kontekstiin suhteutettuna tuollaiset vihkoset ja opetusuunnitelman idut koettiin ja koetaan edelleen pöyristyttävinä. Ollaan tyrmistyneitä, että jossain koulussa on voinut ...
Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Suomen taloushistoria 1000-2000 kerrottuaan protektionistisesta maatalouspolitiikasta ja maareformeista:
Samassa hengessä sinetöitiin Lex Pulkkkisessa aiemmat maatilojen hankintaa koskevat rajoitukset, joilla torjuttiin suurten puunjalostusyhtiöiden maa- ja ...
Oletko tietoinen, että Suomessa oli monia isoja valtionyhtiöitä ja valtio omisti myös metsää? Tämä tarkoitti Markku Kuisman mukaan, ettei Suomesta tullut latifundio-maata.
"Ensimmäinen suomalainen valtionyhtiö, ainakin itsenäisyyden aikana, oli W. Gutzeit & Co, joka oli konkurssin partaalla ...
Ei siis mitään yhteiskunnan harjoittamaa tuotantoa, ei yhteiskunnan tuottamia palveluita.
Oletko tietoinen, että Suomessa oli monia isoja valtionyhtiöitä ja valtio omisti myös metsää? Tämä tarkoitti Markku Kuisman mukaan, ettei Suomesta tullut latifundio-maata.
Ohjelmalistasta esim.: "Vaikka nykyinen yrittäjämuoto (yksityinen yrittäjä, osuuskunta ja yhtiö) muodostaakin talouselämän perustan, vaatii huolenpito kansan kokonaisuudesta ja myöskin siis työväestöä, että talouselämä alistetaan tarpeellisessa määrin valtion tarkkailun ja tarvittaessa sen ...
"Kallion IV hallitus oli Suomen tasavallan 21. hallitus. Se oli porvarillinen vähemmistöhallitus, jonka muodostivat aluksi Maalaisliitto ja kaksi Edistyspuolueen ministeriä. Hallituksessa oli mukana myös kaksi kokoomuslaista ammattiministeriä, Arvi Oksala ja Yrjö Puhakka. Tuleva presidentti, Urho ...
Suomessa siis oli kuitenkin oikeistolaisenemmistö. Vasemmiston yhteiskannatus oli n. 40 %. Uhkana pidettiiin vasemmiston jarruttavaa vaikutusta liberalistiselle politikkalle, saatikka että vasemmisto olisi saanut ehdottoman enemmistön eduskunnassa? Vasemmiston nousuun enemmistöksi varauduttiin ...
... Toisaalta kyse on tietenkin siitä, miten demokratiassa on kohdeltava puoluetta, joka pyrkii käyttämään demokraattisia oikeuksia hävittääkseen demokratian. Tämä tietenkin koskee myös IKL:ää, jonka sisäministeri Kekkonen yritti lakkauttaa. ...
Tuossa Ylen jutussa keskityttiin ainoastaan siihen Armstadin "perusteluun", että Mannerheimin johdolla Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa. Armstad kuitenkin kirjoittaa myös Mannerheimin roolista sisällisodan ja Lapuan liikkeen aikana. Näitä ei mainita ollenkaan Ylen jutussa.