Emma ja emme saattavat olla erisnimiä, mutta niiden muodostama paikannimi ei sisällä genetiiviä kuten pitäisi. Mahdollisest ne kuuluvat samaan emä-sarjaan Hei! Näin on vahvasti ainakin nykyvirossa. Virossa emme on "äiskä" eli äiti (vastaavasti issi on isi). Ei mitään tietoa kuinka vanhaa ...

Nimet Reval ja Tallinna ovat varmaan eläneet rinnan kaikki nämä vuosisadat sulassa sovussa eri kielissä. Paradoksaalista on että suomensukuisissa kielissä on käytetty Tanskaan viittaavaa nimeä kun germaanisissa kielissä on käytetty puhtaasti vironkielisen kylänimen väännöstä. Suomessa on muutamia R...

Arja Ahlqvist kirjoittaa Ancient Lakes in the Former Finno-Ugrian Territories of Central Russia: I believe that this place name root Sum(V)-, Som(V)-, with its variations, is connected with the root Sem(V)-, Sim(V)- meaning ‘black’ Hän löytää useita vesistöjen nimiä jotka kuuluvat noihin tyyppeihin...

(seuraava lainaus napattu säikeestä Hus, Burgh ja Linna) Pidin Intian pur-sanaa (pur=kaupunki, esim Jamshedpur) samaan sanueeseen borgin/burgin kanssa kuuluvana sanana, mutta etymologinen sanakirja ei niitä yhdistä, vaan pur/puri vastaava sana on kreikan poli ja baltian pilis/pils. Niiden merkityks...

ekyto kirjoitti:Ehkäpä tanskalaiset perustivat Tallinnan vasta Dublinin jälkeen, ja antoivat samoin perustein tälle linn-päätteisen nimen.

Tanskaksi Tallinnan nimi oli Reval.

Tallinn (historically known by the German and Danish name Reval or the Polish name Rewal,

http://en.wikipedia.org/wiki/Tallinn

En toki ole linnoitusten asiantuntija, mutta joitain kommentteja voin tähän antaa. Ruotsin sana borg tarkoittaa tosiaankin linnaa tai linnoitusta, ja niitähän Suomessakin on ollut siellä täällä, Uleåborg - "oulujoenlinna", Borgå, Junkarsborg jne. Nämä eivät välttämättä ole olleet kivestä ...

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää. Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös...

Kun sanoin "hihat heilumaan" tarkoitin oikeastaa päinvastaista: Sinulla on jo aika paljon raaka-aineistoa. Nyt sinun pitäisi fokusoitua: seuloa aineistosta kaikista lupaavimmat 1-4 ehdokasta, hankkia niiden alueiden peruskartat. Sitten pitää tutkia sen alueen nimistökerrostumia, eli mitkä...

tiv/tev ero voisi olla murteellinen. ty kieliheistoriallinen. Mutta sinulla on monta huteraa oletusta ja menetelmällistä työvaihetta tekemättä, kuten Jaakko Häkkinen on todennut. Eli siitä vaan hihat heilumaan ja tutkimusmatkalle. Muinaisruotsin oppikirja ja germanistiikan peruskurssi voisi olla hy...

Ja Hellqvistin apellatiivi ensinnäkään ei tarkoita 'kylää' vaan 'tasankoa' ja toisekseen se ei palaudu **falwa- asuun vaan asuun *falo:n-. Kolmanneksi sillä näyttäisi olevan hyvä indo-eurooppalainen etymologia. Tasanko voi olla aika hyvä selitys sanan falu merkitykselle, mutta siinä on mielestäni k...

Epäilemättä tärkeintä olisi kuitenkin selvittää, mitä selityksiä nimille on annettu ruotsalaisessa paikannimitutkimuksessa. Lupaavimpia olisivat sellaiset nimet, joille ei kunnon selitystä ruotsalaisista aineksista tunneta. Nimittäin jos nimille voidaan kaikissa tapauksissa esittää ruotsalaisperäin...

Sopiiko todisteeksi varhaiskantasuomalaiset paikannimet? Suomen 'syvä' oli vksm:ksi *tivä (linkkaamastasi artikkelista). Oletin että ruotsissa sana olisi muuttunut muotoon tiv eli loppu ä-kirjain olisi jäänyt pois.. Merkityksen puolesta nimi 'syvä' sopii jokaiseen noista nimestä (Syväjärvenvuori, S...

Otan toisen mahdollisen ims-sanan. Saarikivi kirjoittaa Venäjän paikannimistön yhteydessä mm näin: *palwa ‘settelement’ (> Khanty V puγəl, etc., Mansi TJ pawəl, etc., Hungarian falu ‘village; settlement’). In the present Finnic languages, the word *palva is not used as anappellative, but it has pro...

Epäilemättä tärkeintä olisi kuitenkin selvittää, mitä selityksiä nimille on annettu ruotsalaisessa paikannimitutkimuksessa. Lupaavimpia olisivat sellaiset nimet, joille ei kunnon selitystä ruotsalaisista aineksista tunneta. Nimittäin jos nimille voidaan kaikissa tapauksissa esittää ruotsalaisperäin...

Tämä viestiketju on siirretty ketjusta "Toponyymien todistusvoima". Yst. terv. Annastiina Aiemmin esitetyt kronologiset seikat huomioiden tästä tietysti seuraa siis, että varhaisimmat 100-luvun kveenit ovat olleet joitain aivan muita kuin muinaisia hämäläisiä. Teoriassa he olisivat voinee...