Voisinkin kokoavasti todeta, että muutoksen joita yliopistolaitos tarvitsee on tultava yliopiston sisältä, ei ulkoa käsin rahoituksen sanelemana. On epärehellisyyttä soimata muita siitä, mikä itse pitäisi hoitaa. En usko että tutkimusta siitä kuinka monelle historia-alan perustutkinnolle ja jatkotu...

Edelleen, jos jollakulla on antaa lisää vinkkejä, ne vastaanotetaan suuremmoisella kiitollisuudella. Kohteenani olisi kuitenkin nimen omaan sodan aikana syntyneet lähteet. Lukaisenpa tuon kirjankin, jos/kun saan sen käsiini. Tuo Leitzin kirja on saatavilla GoogleBooksin kautta, ts. se on valtaosin ...

Jep, sama sota. Kauppa paljastui joskus 1943 tienoilla. Muistelen joskus nähneeni lehtikuvan, jossa saksalaiset sotilaat lastaavat Narvikissa SKF:n laakereita englantilaiseen sukellusveneeseen vientäväksi Englantiin. Kuvan julkaiseminen johti skandaaliin, jonka seurauksena vienti ulkomaille periaat...

Lehtitietojen mukaan tuleva yliopistouudistus ja rationalisointi, "innovaatioyliopistoiden luominen", tulee iskemään etenkin humanistisiin aineisiin ja erityisesti historiantutkimukseen rahoituksen merkittävänä leikkaamisena. En sinänsä ihmettelisi jos näin kävisi, mutta mikä on lähde sen...

Kenen kertomana siis meidän tulisi saada tietää sodasta? Onko prikaatin kenraali oikea mies kertomaan siitä miten taistelu aaltoili vai tulisiko sittenkin kuulla niitä joilla ei ole sodassa muuta kuin menetettävää? Suurimmalle osalle ihmisistä sota symboloi kuolemaa ja surua. Eikö ole perverssiä, e...

Katsomalla karttaa voi myös todeta, kuinka haavoittuvia nuo Suomen puolella olleet reitit olisivat olleet, jos olisi jääty vanhalle rajalle myös Laatokan pohjoispuolella. Puna-Armeijalla olisi ollut tilaa järjestäytyä, kehittää hyökkäys ja katkaista yhteydet. Liikkkuva puolustus vaatii tilaa, ja Ta...

Tässä kai ongelman ydin: Tarve oli suuri, mutta se saatiin täytettyä. Vaihtoehdossa tarve (ehkä) olisi ollut pienempi, mutta olisiko Saksa täyttänyt sen? Tuskin, miksi olisi? Mikäli halutaan lyhyt vastaus niin tulee toki vastakysymys; miksi ei? Ruoka oli eräs Saksan ase Suomen pitämiseksi nuhteessa...

Tarkoituksenani oli viitata Suomen ja Unkarin merkittävään eroon,Unkari oli Puna- armeijan valtaama ja miehittämä maa ja Suomen nykyisille rajoille astihan puna- armeija ei kyennyt etenemään 1944. Mutta en tässä aiheessa Suomi ja NATO 1954 suinkaan tarkoittanut sotaa, (yhteenkään NATO-maahan ei ole...

Usein viitataan Unkarin 1956 tapahtumiin, mutta merkittävä ja ratkaiseva ero on siinä, että puna- armeija torjuttiin 1944, eikä Suomi ollut vallattu ja miehitetty maa. Voimatoimiin viitaten Suomi oli tuolloin erittäin haavoittuvainen. Vuonna 1954 Neuvostoliitolla oli hallussaan eräs tukikohta pääka...

Logististen etujen kannalta olet ehkä Laatokan pohjoispuolisen rintaman osalta osin oikeassa, jos huomioidaan vain suomalaisten tilanne. Näin ei sodassa voi tehdä, tulee huomioida myös vastustajan logistiikka. Siltä kannalta ratkaisu oli, kuten asemasotavaihe osoitti, oikea. Lisäksi tulee tietenkin...

Talvisota osoitti, ettei 1939 rajoja voinut puolustaa. Vihollinen ylitti ne kaikilla rintamaosilla. Toki: Ruokaa Saksasta ja lähes kolmen vuoden de facto aselevon, kun muilla NL:n rintamaosuuksilla oli täysi meno päällä. Tuota, ei kai niitä rajoja ollut tarkoitus puolustaa vaan suvereeniutta ja alu...

Talvisota osoitti, ettei 1939 rajoja voinut puolustaa. Vihollinen ylitti ne kaikilla rintamaosilla. Saavuttiko Suomi mitään etenemisellä Syvärille ja Karhumäkeen? Toki: Ruokaa Saksasta ja lähes kolmen vuoden de facto aselevon, kun muilla NL:n rintamaosuuksilla oli täysi meno päällä. Tuota, ei kai n...

Siis Neuvostoliiton painostettua rauhattoman välirauhan aikana Suomen hyökkäykselliseen puolustukseen, oli ilmeisen mahdotonta sanoa saksalaisille: "vain vanhoille rajoille, tähän loppuu meidän oikeutemme", varsinkin kun oli varmasti Ziemken mukaan aikomus saada sotakorvaustakin Talvisoda...

Kukahan tässä nyt unohtaa ja mitäkin. Suomenlahden sulkua on kutsuttu "strategisen luokan aseeksi" Viron ja Suomen käsissä. Termi puhuu puolestaan. On myös sanottu, että Kremlin on täytynyt tuntea suurta helpotusta, kun Viron Selter 28.91939 pani nimensä tukikohtapaperiin ja sululta myrtu...

Mikäli halutaan pohtia näitä sota-aikaisia entä jos -pohdintoja, nähdäkseni olisi mielenkiintoisinta vuoden 1941 kannalta pohtia sitä kuinka järkevää oli yrittää saavuttaa nk. kolmen kannaksen rajoja? Vanhojen rajojen saavuttaminen oli järkevä tavoite puolustuksellisista ja kansantaloudellisista syi...