https://s17.postimg.org/gxn9fx9nf/liittyyko_vienan_karjala_suomeen.jpg Sosialisti uutisoi 4. huhtikuuta 1918 mahdollisuudesta, että Vienan Karjala liittyisi Suomeen. Lehti lainasi venäläistä Djen-lehteä, jonka mukaan Vienan Karjalan venäläiset asukkaat ja siellä toimivat työ- ja sotilasneuvostot ol...
Pekka Tikka kirjoittaa blogissaan uudesta kylmästä sodasta: Pekka Tikka: Vanha ja uusi kylmä sota (Historia jatkuu… 3.4.2018) Hän tarkastelee nykyistä Venäjän ja muun maailman suhdetta George F. Kennanin 1940-luvun lopulla esittämien ajatusten valossa ja toteaa että Kennanin esittämässä tulkinnassa...
https://s17.postimg.org/md8m3ga0r/synagoga.jpg John Simonin Mahdoton tehtävä , vaikuttaa kiinnostavalta teokselta. Se kertoo Suomen juutalaisten osallistumisesta Saksan rinnalla taistelleen maan sotaan. Aiheesta löytyy mm Ylen sivuilla Mikko Pesosen artikkeli (Yle, 4.10.2017 ) Jatkosodan ihme: Syna...
Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares pohtii vuoden 1918 muisteluja Turun Sanomien koluminissaan 13.3. Hän kysyy aiheellisesti: käsittelemmekö me enemmän oman aikamme ilmiöitä vaiko menneisyyden ilmiöitä kun puhumme vuoden 1918 tapahtumista: Historiantutkijan silmin katsottuna...
Ei kyllä Holmenin lisäksi heti tule muuta mieleen. Luulisi niitä olevan. Sirkka Ahonen on asiaa sivuten kyllä kirjoittanut: Ajan merkit – historian käyttö ja opetus, 2015 (yhdessä Jukka Rantalan kanssa)
Ylen Areenassa kuunneltavissa 13 min. ohjelma Islamin ja tieteen monimutkaisesta suhteesta: Pervez Hoodbhoy suomii luonnontieteiden ahdinkoa muslimimaissa tuoreessa pakistanilaisen Dawn -lehden artikkelissa. Ydinfysiikan professorina Forman Christian yliopistossa toimiva Hoodbhoy on kirjoittanut luk...
Yrityksiä väkivaltaisuuksien estämiseen epäilemättä on eri puolilla maata ollut- Tähän uutiseen (joka tietysti on sotapropagandan värittämä) törmäsin
Vakka-Suomi lehdessä, 07.02.1918 no 16 s. 2,
Vuoden 1918 sisällissotaa käsitellään tietysti nyt paljonkin. Eräs kiinnostavampia ja poikkeuksellisen erilainen näkökulma pisti silmiini Helsingin Sanomien yleisönosasostossa 19.1.2018: Vuoden 1918 sisällissodan rauhantekijät on unohdettu Ruoveden suojeluskunnat ja punakaartit tekivät pitäjäkohtais...
Vaikuttaa siltä, että tämä asia tulee pysymään otsikoissa jatkossakin: Natsirikollisten jäljittäjä Efraim Zuroff kyselee israelilaislehdessä, miksi Suomen presidentti ei ole vastannut hänen kirjeeseensä suomalaisten mahdollisista sotarikoksista vuonna 1941. Asia on noussut esille tuoreiden suomalais...
Tässä olisi erinomainen tilaisuus saada tieteeseen pohjautuva käsitys Suomen varhaishistoriasta: Suomen keskiajantutkimuksen seura Glossa ry järjestää Tieteiden yönä 18.1.2018 Tieteiden talolla klo 17-18 miniluentosarjan: Mitä ja miten tiedämme Suomen viikinki- ja keskiajasta? Oliko Suomessa kuninka...
https://agricolaverkko.fi/vintti/kuvitus/topelius_sls.jpg Topeliuksen 200-vuotisjuhlien kunniaksi Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisi Finnassa yli 160 kuvaa Topeliuksen perhearkistosta. Kuvat esittävät Topeliuksen perheenjäseniä, Topeliuksen kotia ja sen ympäristöä sekä matkoja. Kuvat o...
Oula Silvennoinen arvioi Markku Jokisipilän teosta ( Hitlerin kopla. 20 natsi-Saksan johtajaa ) Helsingin Sanomissa HS, 11.1.2018. Silvennoinen kritisoi teosta siitä, että siinä uusinnetaan Hitlerin Saksassa propagandatarkoituksessa luotuja myyttejä mm. kansan suosiosta ja totalitaarisen hallinnon k...
Jos Suomi olisi jo 30-luvulla sitoutunut Natsi-Saksaan (mikä olisi ollut mahdollista vain jos Lapuanliikkeen vallankaappaus olisi onnistunut), mitään kansallista yhtenäisyyttää ei olisi syntynyt ja Suomesta olisi tullut kommunistinen maailmansodan jälkeen. Näin varmaankin olisi käynyt, siksi parado...
Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja tutkijatohtori Jani Hakkarainen nostaa Iltalehden blogissaan esille jälleen kauan tälläkin foorumilla vatvotun kysymyksen siitä olisiko talvisota voitu välttää: Jani Hakkarainen, Talvisota oli mahdollista välttää (IL, 30.12.2017) ... Uusimman ...
https://agricolaverkko.fi/vintti/kuvitus/eteenpain.jpg Kansalliskirjaston digitoimat historialliset sanoma- ja aikakauslehdet ovat avoimessa verkkokäytössä ajalta 1771 – 1929. Aiemmin avoimessa verkkokäytössä olivat lehdet, jotka oli julkaistu 1919 tai sitä ennen. Digi.kansalliskirjasto.fi – palvel...