>>Liisa-korsun alueella on vieläkin luunsiruja<<

Niitä varmaan riittää ja piisaa...

Sinä et näemmä halua uskoa, että kaikki 32 kateissa ollutta Suomen ruotsalaista löydettiin räjäytetystä korsusta 1941 syyskuussa. 1942 ei 2/Rask.P.sto 2:lle kuulunutta Liisa -korsua tarvinnut enää kaivella... se ...

Valitettavasti mainittujen asiakirjojen tutkiminen ei enää ole niin mutkatonta kuin ennen, eikä se onnistu ent. Sota-arkistossa. Asiakirjat pitää tilata Kansallisarkistoon Rauhankadulle 2-3 päivää ennen aiottua tutkimispäivää ja vielä Rauhankadun tietokoneella tietääkseni.

Itsellä kylläkin onnistui ...

Mainitut joukko-osatotiedot löytyvät tosiaan Kansallisarkiston Aarre Arkistorekisteristä.
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/aarre ... _luettelo=

Tässä yksi tulkinta Mannerheimin patsaasta:

http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/ ... ta/351453/

Täytyy välillä jatkaa tätäkin ketjua. Kävin Tukholman Sota-arkistossa ja katselin vähän SFK:n kaatuneiden huoltoa. Ei pahemmin eronnut Suomen armeijan tavoista, lähetettiin kotiin ja komppanianpäällikkö kirjoitti osaanottokirjeen. Laitman

Sikäli erosi Suomen käytännöstä,että ruotsalaiset ...

Aki Alangolta on ilmestynyt artikkeli "Julkiset tiedotukset ilmoitetaan saarnan jälkeen. Jyväskylän maaseurakunnan 1800-luvun alun kirkonkuulutukset historian tutkimuksen kohteena."

Artikkeli löytyy 1996 ilmestyneestä teoksesta: Heikki Roiko-Jokela & Timo Pitkänen. "Kirkonkirjat paikallisyhteisön ...

Tällanen linkki löytyy:


http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/suomen ... ut/?id=650

Toivottavasti linkki toimii

Kansallisarkiston Vakka-tietokannassa on Hämeenkyrön kirkkokuulutuksia.

http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus ... ionid...KA

laitman kirjoitti:Kaatuneiden huollossa on epäselvää missä määrin työt ulkoistettiin tavallisille hautaustoimistoille.
Laitman

Käsittääkseni KEK:stä arkut vainajineen lähetettiin hautauspaikkakuntien suojeluskunnille, jotka vastasivat käytännön järjestelyistä.

Uutisointia en havainnut mutta Turun Sanomissa oli kolumni:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... misihmeena

Ammutut tai teloitetut desantit haudattiin joskus kuolinpaikalle tai sen lähelle, kuten esim. eräässä Hyvinkään tapauksessa. Joskus taas sotavankihautausmaalle, kuten esim. Turussa.

Kansallisarkiston vastauksen mukaan:

"Menehtymisluokka "kuoli" sisältää sellaiset viime sotien aikana Suomen
puolustusvoimien palveluksessa olleet, joiden kuolema ei johtunut välittömästi
sodasta, siis taudit ja sairaudet, onnettomuudet, puukkotappelut, itsemurhat ym.
Valitettavasti tähän ryhmään ...

Virheellisyyttähän ei tuolloin voitu mitenkään tietää, koska asia oli aivan uusi. Normaali tapa, jota kaikki muut maat noudattivat, oli haudata taistelukentän luokse.
Ei ehkä ollut varmuutta, että ko. seudut jäävät suomalaisille ja ettei vihollinen niitä kunnioittaisi...

Armeijan ohjesäännön ...

Sinänsä mielenkiintoista on, että yksi vainajista oli talvisodan tuntolevyllä. Harmillista on, että kyseisen jsp:n toiminnasta en ole ainakaan toistaiseksi onnistunut löytämään lisäinformaatiota. Tiedän mitä lähiympäristössä tapahtui. Olen kahlannut jo huiman määrän läpi lähteitä. Toki otan apua ...

[quote="Jarmo Nieminen" Lähde on sama. Ja minun tapoihin kuuluu antaa kunnia sille, kelle se kuuluu. Kuten en kirjoittanut, että suomalaiset olisivat löytäneet Polviselän vainajat. Toki kirjoitin pidempään versioon aluksi koko tarinan. Kirjaan tuli merkilleen tasan sen verran, mitä siihen mahtui ...

Ihmettelen miksi mainittu yhdistys antaa jatkuvasti totuudenvastaista tietoa toiminnastaan. Sankarivainajien etsinnät on aloitettu opetusministeriössä 1992 hallitussihteeri Antti Vuorisen johdolla, jonka sinnikkyyden ansiosta ne jatkuivat, vaikka mm. Sotavainajayhdistyksen nykyinen pj. Pekka ...