Haku löysi 90 tulosta

Siirry tarkennettuun hakuun

Kirjoittaja Jouppe
13.04.09 14:36
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Sana "jumalauta"
Vastaukset: 3
Luettu: 3340

Re: Sana "jumalauta"

Sanan taustalla on luultavasti alunperin balttilainen Jumis, hedelmällisyyden jumala, joka sitten on varmaankin kotiutunut suomen kieleen muodossa Jumi. Tupajumi (jonkinlainen kotijumala?), juminkeko (jumalankuvan alla oleva kumpare?) ja liikkeetöntä yhdyntää tarkoittanut "olla jumissa" tulevat mie...
Kirjoittaja Jouppe
19.12.08 18:32
Keskustelualue: Puheenvuoroja historiasta
Aihe: Kielikysymys
Vastaukset: 691
Luettu: 74128

Re: Mies Suomalainen

Jos nyt hiukan jatkan omien ajatusteni selvittämistä. En kannata ihmisten kohtelua sen perusteella mihin etniseen ryhmään ihminen kuuluu. Kun vähemmistöistä puhutaan, on pienin vähemmistö yksi ihminen. Yksilö on se, jonka oikeuksia on puolustettava. Tämä uskoni johtaa törmäyksiin niiden kanssa, joi...
Kirjoittaja Jouppe
14.12.08 20:15
Keskustelualue: Puheenvuoroja historiasta
Aihe: Itä-Uudenmaan asutushistoria
Vastaukset: 258
Luettu: 46374

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Helppolukuinen popularisoitu teos näistä asioista on Lindström, Henrik & Lindström, Fredrik: Svitjods undergång och Sveriges födelse. Albert Bonniers förlag 2006 Tämänkin keskustelun on ehtinyt huomioida Kari Tarkiainen teoksessaan: Sveriges Österland. Från forntiden till Gustav Vasa. Finlands hist...
Kirjoittaja Jouppe
13.12.08 16:01
Keskustelualue: Puheenvuoroja historiasta
Aihe: Itä-Uudenmaan asutushistoria
Vastaukset: 258
Luettu: 46374

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

En tiedä, kuuluuko Espoo Itä-Uuteenmaahan, mutta siellä on saari nimeltään Kytö. Sen nimestä kerrotaan näin: - - Eli nimi olisi ehkä tullut jostain suomalaisesta Tiu-alkuisesta nimestä. Onko tälle oletukselle jokin järkiperäinen peruste, vai onko se vain kielipoliittinen. Mikä tuo Tiu-alkuinen suom...
Kirjoittaja Jouppe
13.12.08 12:01
Keskustelualue: Puheenvuoroja historiasta
Aihe: Itä-Uudenmaan asutushistoria
Vastaukset: 258
Luettu: 46374

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Paikannimet osoittavat, että suomalaisasutus on ollut niin voimakasta, että maahan tulleet "svealaiset" (Häkkinen: voiko puhua ruotsalaisista jos ei voi puhua suomalaistakaan?) ovat omaksuneet paikannimet itselleen ruotsiksi puettuina. Ilman suomalaisasutusta ei näin olisi voinut tapahtua. Ruotsala...
Kirjoittaja Jouppe
05.12.08 22:46
Keskustelualue: Puheenvuoroja historiasta
Aihe: Itä-Uudenmaan asutushistoria
Vastaukset: 258
Luettu: 46374

Re: Itä-Uudenmaan asutushistoria

Lisäisin luetteloon erittäin relevantin teoksen, joka erityisesti esittelee asutuksen leviämisssuunnat elinkeinojen ilmastoriippuvuuden kannalta. Solantie, Reijo 1992: Mikä on Uusimaa? Uudenmaan asutushistoriaa. Uudenmaan Maakuntaliitto ry. Hakapaino. Oy, Helsinki. Teos käsittelee kiitettävällä tava...
Kirjoittaja Jouppe
22.08.08 07:43
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Viikinkiaika Karjaan-Pohjanpitäjän seudulla?
Vastaukset: 1
Luettu: 1315

Viikinkiaika Karjaan-Pohjanpitäjän seudulla?

Voiko joku kertoa mikä on nykyarkeologian käsitys asutuksen jatkuvuudesta myöhäisroomalaiselta rautakaudelta viikinkiajalle Karjaan ja Pohjanpitäjän seudulla? Jos on niin, että asutus oli harvaa ristiretkiajalle saapuessa (oliko?) niin milloin tämä asutuksen harventuminen olisi tapahtunut? Lehtitiet...
Kirjoittaja Jouppe
26.07.08 11:47
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Hus, Burgh ja Linna.
Vastaukset: 85
Luettu: 85950

Kluge/Seebold (arvovaltainen ja ajantasainen sak.san etymologinen sanakirja) antaa senkin mahdollisuuden, että sana liittyy verbiin bergen (pelastaa/kätkeä), jolloin 'pakopaikka' olisi vanhin merkitys, mutta esittää lähinnä poissulkevana vaihtoehtona, että kyseessä on sama sana kuin skand. berg 'ka...
Kirjoittaja Jouppe
22.07.08 20:40
Keskustelualue: Puheenvuoroja historiasta
Aihe: Mitä Osmanien valtakunnassa tapahtui vuonna 1915
Vastaukset: 45
Luettu: 12674

Re: Mitä Osmanien valtakunnassa tapahtui vuonna 1915

Sekin minua ihmetyttää, millä perusteella monelle, niin historiankirjoittajalle kuin muullekin, on niin tärkeää kutsua armenialaisten murhaamista kansanmurhaksi. Kansanmurhahan määriteltiin vasta 30 vuotta tapahtumien jälkeen (1948 - ks. Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of G...
Kirjoittaja Jouppe
18.07.08 17:50
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Sanan "Suomi" alkuperä?
Vastaukset: 19
Luettu: 9987

Voisiko sanasta "swamp" tulla taiteen sääntöjen mukaan "suomi" tai päinvastoin? Swamp -> Suamp -> Suampi -> Suami -> Suomi Mitä sanovat kielitieteilijät? Ei tuo ainakaan sovi tunnettuihin äännekehityksiin eikä lainasubstituutioihin. Lähtöasu swamp olisi lainattu suunnilleen muodossa **vamp(p)i tai ...
Kirjoittaja Jouppe
06.07.08 21:05
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Suomen sanan "ase" alkuperä?
Vastaukset: 12
Luettu: 5569

Anglosakseilta löytyi näköjään jumala nimeltään Er: http://www.northvegr.org/lore/sagabook/n003.php Mutta sitten toisaalta ereh-tyä on johdos sanasta erhe < er-eh , joka vuorostaan on johdos sanasta erä , kuten ovat myös eräily , erakko ja eri- . Englannin err tulee taas latinan sanasta errare http...
Kirjoittaja Jouppe
06.07.08 18:29
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Suomen sanan "ase" alkuperä?
Vastaukset: 12
Luettu: 5569

Jos ase, kuten Tyrin miekka tai keihäs tekee haavan, siitä vuotaa verta kunnes verenvuoto tyrehtyy eli asettuu tai veri ehtyy eli loppuu tykkänään. Verenvuodon tyrehtymistä ennen kuiviin vuotamista ja soturin kuolemista olisi mielestäni hyvinkin voitu pitää jonkun jumalan, kuten sodanjumala Tyrin a...
Kirjoittaja Jouppe
06.07.08 14:01
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Tapaukset tiv ja falu
Vastaukset: 70
Luettu: 27852

Tässä artikkelissa, joka pyrkii todistelemaan gootit liettualaisiksi mainitaan Preussilaisen päällikön olleen nimeltään "Hreð-cyninges" ja preusso-goottien olleen "Hreð-Gotum". Saisiko tuosta Hreð-muodosta helpommin Retun ja Retulan? http://www.northvegr.org/lore/guthones/001.php III. The ancestors...
Kirjoittaja Jouppe
06.07.08 13:13
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Suomen sanan "ase" alkuperä?
Vastaukset: 12
Luettu: 5569

Jaa-a. Muistan lukeneeni, että sanan ase takana olisi suomalainen verbi asea , josta tulisi myös sana asettaa . Ei tietääkseni mitään tekemistä germaanisten jumaluuksien kanssa, vaan enemmänkin jonkin objektin käsittelyn kanssa. Mutta etymologian eksperttimme toivottavasti täsmentävät, mistä tässä ...
Kirjoittaja Jouppe
27.06.08 13:57
Keskustelualue: Kysymyksiä historiasta
Aihe: Vanhojen balttien vaikutukset
Vastaukset: 40
Luettu: 24378

Niin ehkä kaikista todennäköisimminn tulisi nimenomaan heikkoasteisena -v- (vahva aste /p/). Tulee mieleen esimerkit: leipä/leivä- <= gmc. *hlaiβa- (tästä engl. loaf ) kärväs/kärpä- <= gmc. *xarβaz (tästä ruotsi harv ) Lisäksi lainaaminen heikkoasteisena ei ole uskottavaa, eikä sellainen lainaus sa...

Siirry tarkennettuun hakuun