Ei pidä halveksia Finlexiä. Kun yleisönosastoissa keskustellaan rikoksista, olisi ihan hyvä jos kirjoittajat olisivat perehtyneet Finlexiin, ensin Suomen lakiin ja sitten KO:n ratkaisuihin.
On kyllä aika vaikea kuvitella, miksi kukaan halveksisi Finlexiä. Sehän on mitä mainioin väline monenlaisiin ...

Finlex-juristin tunnusomaisin piirre ei ole lakitekstilainojen käyttö. Tyypillistä Finlex-juristille on oikeudellisten periaatteiden (todellisten tai hihasta vetäistyjen) hanakka soveltaminen tilanteissa, joissa juristerialle ei olisi mitään tarvetta. Finlex-juristi haluaa nähdä nettikeskustelun ...

mutta koska nyt ei tosiaankaan olla tuomioistuimessa eikä tämä foorumi hallintoviranomainenkaan ole,
Näin on. Netin keskustelupalstoilla on kuitenkin runsaasti Finlex-juristeja, jotka varsinaisen asiakeskustelun ohella innokkaasti odottavat sopivaa hetkeä "ammatinharjoittamiseen" ja pätemiseen. Mm ...

Jos ajatellaan Häikiön kirjan vastaanottoa tällä foorumilla, niin yksi asia ainakin on varma: nimimerkki historioija tulee suhtautumaan siihen varsin kriittisesti. Hän on nimittäin eräässä toisessa yhteydessä kuvannut ne tunnusmerkit, jotka hänen näkökulmastaan tekevät historian alaan lukeutuvasta ...

En anna tällaisille yksittäisille puheenvuoroille, varsinaisille tutkimuksillekaan paljonkaan arvoa. Ne ovat enemmän tai vähemmän puutteellisia ja vinoutuneita. Tutkimuksetkin pitäisi tiedeyhteisön käsitellä jo ennen julkaisemista ja liittää tulokset samaan yhteyteen. Vain keskustelu, johon ...

No ei Päämajassa ole ihan true story, sillä Halstin Suomen kuvalehden uusia rajoja koskeva ja Mannerheimin arvostelukykyä koskeva kirjoitus vuodelta 1941 oli siirretty vuoteen 1944 ja muotoon, että "sivuportti on lukittu pääportti on jätetty auki". Jälkimmäisestä oli joutunut oikeuteen tai ...

Suuri yleisö todennäköisesti myös yllättyisi aika tavalla tiedoista, joiden mukaan Mannerheimin sotataidoissa oli puutteita.

Miten niin yllättyisi? Asiaahan käsiteltiin jo Ilmari Turjan näytelmässä Päämajassa ja siitä tehdyssä elokuvassa Päämaja .

No siten niin, että kovin moni ei välttämättä ...

Mikko Karjalainen on löytänyt Mannerheimista keväällä 1944 otetut röntgenkuvat, mutta niistä ei ole löytynyt oikeastaan mitään kerrottavaa

Vaikka röntgenkuvissa ei mitään (sota)historiallisesti relevanttia olekaan, on Karjalainen kuitenkin käyttänyt kuvia artikkelissaan. Käyttötarkoitus käy ...

Mutta eikös Mannerheim ole jo loppuunkaluttu aihe?
Kyllä. Ainakin sikäli, kun kyse on ryypystä, hevosista, kulinarismista ja Mannerheim kansansa johtajana –tyyppisestä kirjallisuudesta. Eipä sillä, etteikö näitä jatkossakin tulisi isänpäivä- ja joulumyyntiin. Se mikä yhdestä tuntuu ...

Myös historiografinen osuus on pirun hyvä; korkea aikakin, että joku ottaa Mikko Uolan ja Niinistönkin puntariin. Edellistä pidän tässä ehkä sellaisena yksilönä, jota olisi voinut suolata enemmänkin, mutta yleinen huomio kai kiinnittynee Niinistöön tämän nykyisen aseman takia.
Niinistö on ...

Jussi Jalonen kirjoitti:Myös historiografinen osuus on pirun hyvä; korkea aikakin, että joku ottaa Mikko Uolan ja Niinistönkin puntariin.

Niinistö onkin jo esittänyt oman näkemyksensä blogissaan.

Kannattaa rauhassa odottaa Sampo Ahdon Sotilasaikauslehdessä aikanaan ilmestyvää "kirja-arviota" tästä teoksesta. Sitten tiedämme, onko se lukemisen arvoinen.

Todettakoon heti alkuun, etten ole lukenut ainuttakaan Keskisarjan teosta. Muutamia olen selaillut. Mistään tietoisesta välttelystä tai ennakkoluulosta ei ole ollut kysymys, en vain vielä ole löytänyt sopivaa hetkeä. Käsittääkseni hänen kirjansa myyvät hyvin, ja tässä suhteessa eivät varmastikaan ...

Luulen että omien odotusten arvioiminen kohtuulliseksi on tavallista, usein molemminpuolista ja aina henkilökohtaista.
Näin luulen ma myös. Siksi käytin ilmaisua "objektiivisesti arvioiden". Silmiinpistävä piirre Ylikankaan ja hän "vastapuolensa" välisessä keskustelussa oli se, että Ylikangas ei ...

Kyllä Ylikangas vetosi nimenomaan metodiin.
Aivan. Ja olisihan se ollut aika onneton keskustelu, ellei puolin ja toisin olisi pyritty pohtimaan, mistä kovin erilaiset käsitykset teloitettujen lukumääristä johtuivat. Mutta kuten jo todettu, tähän metodikeskusteluun ei koskaan olisi päästy, ellei ...