Toki sillä oli merkitystä, kuten nimimerkki yucca tuo esiin, että saksalaiset eivät olleet tosissaan valtaamassa Leningradia. Silloin siihen ei toki voitu painostaa suomalaisiakaan. Pohjoisen ratayhteyden ja huoltoreitin katkaisu oli saksalaisille paljon tärkeämpää. Siihen suomalaiset kuitenkin ...

Spekuloinnissa pitäisi huomioida se, mikä vaikutus Suomella oli Neuvostoliiton syntyyn. Eli jos Suomi olisi ollut punainen, sitä ei olisi tullut? Vai olisi tullut siitä riippumatta?

Neuvostoliiton perustaminen liittyi bolshevikkien voittoon sisällissodassa ja siihen että ei-venäläisiä alueita oli ...

Jotenkin tulee sellainen mielikuva, että Liukkonen on joka suhteessa mennyt sieltä missä aita on matalin.

Muistitiedon käyttö edellyttäisi aina tiukempaa teoreettista otetta ja sitomista muuhun lähdemateriaaliin. Tällaisesta ei lehtijutuissa tai arvosteluissa ole mitään mainintaa. Ilmeisesti sellaista ei ole.

Liukkosen vasta-argumentti jonkin koulukunnan murtumisesta ei ainakaan vakuuta. Hänen ...

Hyviä pointteja Porin Pekalla. Samalla logiikallahan kuin sotakorvauksia, voisi ylistää talvi- ja jatkosotaa - niidenhän tuloksena saimme hyvät ja luottamukselliset suhteet Neuvostoliiton kanssa. Takaisin sotakorvauksiin. Poliittinen hyöty toki saatiin mutta taloudellinen on kyllä edelleen ...

Meillä oli Petsamon nikkeli ja lähietäisyys Murmanskin rataan ja Leningradiin. Samoin meillä oli lähietäisyys Ruotsin rautamalmikentille. Kyllä Suomi olisi voinut olla arvostettu kumppani Saksalle jo 1939. Tämän mukaisesti Hitler sitten esiintyikin Molotoville


Juuri tästä syystä on hyvin ...

Ainakin Moskovaan vetäytymiselle oli vahva historiallinen esikuva. Mielenkiintoista olisi tietää missä vaiheessa 1812 kaivettiin esiin propagandassa ja oliko se kuinka ennalta suunniteltua. Mm. kaartinarmeija-nimen uusi tuleminen yms.

Luultavasti käytännön sovellukset muuttuivat tilanteen mukaan ...

Yksiselitteistä vastausta ei tietenkään saada vaikka suunnitelmat olisivat olemassa, koska ei tiedetä mikä strategia valittiin. Sinänsä puna-armeijan taisteluoppi perustui hyökkäykselle. Koska rajoilla ei juuri ollut kiinteitä puolustusasemia, sodasta oli joka tapauksessa tulossa liikkuvaa. Silloin ...

Asia jäänee lopullista vastausta vaille, ellei Stalinin lähteisiin saada pääsyä. Tosiasia on, ettei NL:lla ollut juuri puolustuslinjoja koska raja oli uusi. Puna-armeijan oppi perustui jo ideologisista syistä hyökkäykselle. Mutta mukana on voinut olla myös tarkoituksellista disinformaatiota ja ...

Teporan arvostelu on minusta oikeilla jäljillä; 30-luku on pikemmin moniääninen kuin fasistinen huutokuoro, diktatuurista puhumattakaan. Antikommunismilla tarkoitin nimenomaan Neuvostoliiton sotilaallista uhkaa, jota kokivat Suomessa muutkin kuin vain mustapaidat. Tämä pikemmin voimistui kuin ...

Olen aina kummastellut mitä 30-luvun äärioikeistolaisuudella tarkoitetaan. Tietysti olisi ensin määritettävä mistä ko vuosikymmen alkaa ja loppuu. Jos se alkaa ensimmäisestä työväentalon sulkemisesta ja päättyy Mäntsälän kapinaan niin ehkä sitten. Toisaalta 30-lukuun mahtuu aikoinaan ...

Arnstad syyttää ylistyksestä, mutta pyrkii itse tietoisesti toiseen ääripäähän. Perustelutkaan eivät ole erityisen onnistuneita. Mannerheim hyväksyttiin rauhanteon osapuoleksi ja hän sai pysyä valtionpäämiehenä.

Jos ei paneudu asioihin syvemmälle, Mannerheim tosiaan näyttää Horthylta tai ...

Kyllä nuo patsaat ja puistot taitavat olla lukumäärältään ja sijainniltaan vähemmän keskeisiä. Ne ovat tietyn historiallisen aikakauden tulosta ja kerrostumaa siinä missä Aleksanteri II:n patsas Senaatintorillakin. Ero entisen NL:n tai ent sosialistimaiden vastaaviin on melkoinen ...

Kysymystä voisi koettaa lähestyä myös toista kautta, syvien inflaatioiden päättäjiin aiheuttamien traumojen kautta.

Ei se taida ketään pahemmin auttaa. Ja kaikkein vähiten häntä itseään. Mutta antaahan se jonkinlaisen signaalin että hänkin katuu joskus jotakin. Liekö sitten hävittämisen tarkoituskin?