Väärin, en tarkoittanut. Tarkoitin nimen omaan, mitä kirjoitin; dh (þ) on nimen omaan soinniton (esim. Wessén: Svensk språkhistoria), venäläisessä sanassa on nimen omaan soinnillinen sibilantti, русь . Kyseessä on, kuten aiemmin totesin, laajalle elvinnyt sana, joka tarkoittaa yksinkertaisesti &quo...

Tämä on yksi perinteisistä tulkinnoista, ja täysin kestämätön. Lähtökohdaksi oletetussa sanassa, "rodhen" on soinniton spirantti, ja "tuloksessa", "rus'", soinnillinen palataalisibilantti. Paralleelia ei ole, eikä kehitys ole uskottava eikä perusteltu. Korjaukseksi: &q...

Mikäs mahtaa olla ajoitus ruotsalaisen kirjaimen y muuttumiselle ö:ksi. Tässä vähän taustaa Runbergista: yxa> fsv. yxa, nybildning till yxe (jfr nedan), egentl, dat. o. ack. sg. till yx av äldre öx (liksom t. ex. dygn av dögn, rykt av rökt, yggla av ögla, ynka av ömka osv.) Ajoituksen avulla pääsee...

Sanasta "hauta" löytyy Koivilehdon artikkeli osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1976_33.pdf Sen mukaan kyseessä on niin vanha laina, että se on alkanut s-llä, eli ollut *saude. Esiintymiä: Muinaisenglanti seaþ 'pit, grave', 'well, pool' Muinaisgotlanti *s...

Tässä korjasin kohtaa "ja bilabiaalinen konsonantti muuttunut /m/ -ksi." - tässä Heyno siis tarkoitti β:tä, kuten alusta voitte lukea. Tällaista muutosta *β > m ei ole tapahtunut (kanta)suomessa, joten kyseessä pitäisi olla lainasanoissa ilmenevä substituutio. Jotta tätä voitaisiin pitää ...

Umlautin ja ablautin eroista antaisi taas Wikipedia hyvän esityksen, etenkin saksaksi, mutta myös muilla kielillä. Joupen antamassa viitteessä taas näköjään kuvaillaan varsin hyvin Heynon kaipaamat tiedot, ainakin sanan alkuperä ja sen merkitys. Äänneasun muutokset Jouppe näkyy selvittäneen varsin ...

Ovat viikingit antaneet venäjälle nimensä eli Ryssland, russia, rus ja venäjä tulevat sanoista, jotka tarkoittivat viikinkejä Roslagens män, rorsmän, russar, vender venemiehet, vendit rammac Tämä on yksi perinteisistä tulkinnoista, ja täysin kestämätön. Lähtökohdaksi oletetussa sanassa, "rodhe...

Elof Hellquistin etymologisen sanakirjan sivulla on annettu Vetternille todella uskomaton etymologia, kun muistaa, että sana muodostaa Etelä-Ruotsissa kokonaisen toponymiryhmän. Sana yhdistettään IE-juureen, jossa olisi syntynyt äänteenmukaus (Umlaut/omljud). Selitys on kahdesta syystä kestämätön: ...

Aidosti "norjalaisin" piirre meidän murteissa on varmaankin alkuperäisesti hv- -alkuisten sanojen ääntyminen kv- -alkuisina hvad~kva 'mitä' ja hvit-~kvit- 'valkoinen'. Mutta se ääntämys löytyykin sitten Etelä-Pohjanmaan lisäksi myös Loviisan lähipitäjistä, eli senkin pirteen alkutekijä li...

Laina länsiskandinaavista on vähemmän todennäköinen areaalisista syistä ja yleensä tällainen oletus ei mitenkään parantaisi etymologiaa, kuten näemme myös seuraavasta: Minusta ei pitäisi rajoittua areaalisesti liian suppealle alueelle. Ovathan ihmiset muuttaneet ja matkustaneet pitkiä matkoja ennen...

Molemmat selitykset eivät voi olla oikeita. -ei- on sen verran harvinainen ruotslaisissa lainoissa, Entäs muinaisskandinaavisissa lainoissa? Tuolta muinais-islannin sanakirjasta löytyy muitakin sanoja, joissa suomalainen ja muinais-islantilainen sana vaikuttavat olevan lähempänä toisiaan kuin suoma...

Muinais-islannissa näköjään 'reista' tarkoittaa taipumista. Taipuminen voisi aiheuttaa koneen tai muun mekanismin reistailua. Onkohan muinais-islannin sanalla 'reista' ja nyky-suomen sanalla 'reistailla' jotain tekemistä keskenään? http://www.northvegr.org/zoega/h335.php reista (-sta, -str), v. to ...

Tämä linkki vielä: http://runeberg.org/svetym/1267.html Elof Hellquistin etymologisen sanakirjan sivulla on annettu Vetternille todella uskomaton etymologia, kun muistaa, että sana muodostaa Etelä-Ruotsissa kokonaisen toponymiryhmän. Sana yhdistettään IE-juureen, jossa olisi syntynyt äänteenmukaus ...

Laina on myöhempi kuin v.800 eikä tuota *-u -päätettä siksi enää ollut olemassa kun keskiaikainen varhaissuomi lainasi tuon sanan nuoren i-vartalon asuun. Skandinaaviskasta on (mm. islannissa) myös alkuperäinen, /i/ -loppuinen muoto. Siltä osin asia on selvä. Mielenkiintoista! Missä voit sellaisen ...

Voidaan siis verrata vain Joupen mainitsemaa (itä!!!)skandinaavia ja SU kantakieltä. Eipäs nyt innostuta huutomerkkaamaan. "-itä-" tarkentaa tuossa kontekstissa vain sen, että kyseessä on muoto jossa umlautia ei näy. Länsiskandinaavissa a:n tilalla oli syntynyt tai säilynyt pyöristetty ke...