Noin sata vuotta sitten Historiallisen Aikakauskirjan sivuilla käsiteltiin itsenäistyneen maan rajoja ja niiden historiaa – niin Ahvenanmaan kuin Lapin ja Karjalan rajojen historiaa ja rajanvetoa. Painopiste oli nimenomaan suomalaisissa ja Suomen itsenäisessä valtiossa ja sen eduissa. Tieteentekijät...

Historiatietoisuus ja ajassa olemisen taito Haluatteko kuulla tarinan siitä, miten pääsin opiskelemaan historiaa? Elettiin alkuvuotta 2007. Olin juuri suorittanut asepalveluksen ja edessä oli työn- ja pääsykokeisiinluvuntäyteinen kevät. Olin hakenut opiskelemaan historiaa jo kahtena aiempana vuoten...

Eljas Orrman tarttui Historiallisen Aikakauskirjan vuoden 2020 ensimmäisessä numerossa julkaistussa puheenvuorossa suomalaisen keskiajantutkimuksen kannalta erittäin tärkeään aiheeseen eli Diplomatarium Fennicum (DF) -tietokannan sisältöön ja sen kehittämiseen. Kommentoimme tässä vastauspuheenvuoro...

Kriittinen keskustelu siitä, miten historiaa tutkitaan, kirjoitetaan ja kytketään osaksi kokemusmaailmaa, on minun mielestäni erinomaisen tervetullutta. On tärkeää, että keskustelun avaaja kertoo avoimesti, mihin avauksellaan tähtää, mitkä ovat puheenvuoron lähtökohdat, teoreettinen viitekehys ja ta...

Historiallisen Aikakauskirjan kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossa ilmestyi vuoropuhelu ”Historia tieteenä”. Keskustelun aloittaneet Henri Hannula ja Ahto Apajalahti kirjoittivat jatkopuheenvuoron, jossa he kommentoivat Anna Sivulan ja Jouni-Matti Kuukkasen kommenttipuheenvuoroja. Kommenttipuheenv...

Vuosi 2020 on ollut melkoisten poikkeustilojen ja hämminkien vuosi, jonka aiheuttamat yllätykset näkyvät jokseenkin kaikkien arjessa, työssä ja vapaa-ajassa. Tavallisena syksynä historian tutkijat ja ystävät kohtaisivat toisiaan yliopistosyksyn alkaessa, kirjamessujen huiskeessa, monenlaisissa semin...

Professori Marja Tuominen on ymmärrettävistä syistä (HAik 1/2020, 111–113) närkästynyt siitä, että teoksessani Samaan aikaan. Suomi ja maailma 1968 (Siltala 2019) silkkaa huolimattomuuttani oletin hänen olleen 70-luvun opiskelijavuosinaan vähemmistökommunisti. Pyydän tästä vilpittömästi anteeksi. Ki...

Historioitsija Arvi Korhonen kirjoitti Historiallisessa Aikakauskirjassa melkein sata vuotta sitten historiatieteen luonteesta: ”Historiatieteen heikko puoli on sen muuttuvaisuus. Mutta siinä on sen vahvakin puoli. -- huomaamme sen tarkoin kuvastavan oman aikansa elämää ja palvelevan oman aikansa he...

Historiallisen Aikakauskirjan ensimmäinen numero menee tänä vuonna painoon varsin poikkeuksellisissa tunnelmissa, kun COVID-19 -pandemia on jotakuinkin sulkenut yliopistot ja siirtänyt niin akateemiset työntekijät kuin opiskelijatkin etäyhteyksien pariin. Nähtäväksi jää, miten pitkäaikaiset jäljet u...

Kirjassaan Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968 Henrik Meinander viittaa muun muassa väitöskirjaani ” Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia.” Sukupolvihegemonian kriisi 1960-luvun suomalaisessa kulttuurissa [1.] ja kirjoittaa: ”Marja Tuominen ja Matti Virtanen ovat kuvanneet [Vanhan Ylioppilastalon] ...

Näkökohtia Diplomatarium Fennicum -tutkimustietokantahankkeen toteutukseen Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 3/2019 tutkijat Olli-Pekka Kasurinen, Lauri Leinonen ja Sanna Supponen esittelevät Diplomatarium Fennicum (DF) -verkkopalvelun toteutusta ja sen toiminnallisuuksia. [1.] Tämä Kansallisa...

Vastine Miikka Voutilaisen Nälkävuodet 1867–1868 -teoksen ”Suomen voi ei kelpaa kuin kärrynvoiteeksi”- artikkelia koskevaan kritiikkiin Miikka Voutilaisen Nälkävuodet 1867–1868 -teokseen kohdistuvan kritiikin (HAik 2/2019) mukaan vertailevan kansainvälisen kulman puute on jokaisen artikkelin heikkou...

Keskeisenä hollantilaisen kulttuurihistorioitsija Johan Huizingan (1872–1945) nimen ja merkityksen korostajana oli Suomessa jo 1940-luvun alusta mentorini Eino E. Suolahti, ja Historiallisen Aikakauskirjan (3/2019) artikkelissa ”Sata vuotta Keskiajan syksyä”, kirjoittajina Sakari Ollitervo, Teemu Im...

Tätä kirjoitettaessa takana on viidennet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät, joiden järjestämisessä kunnostautuivat Oulun yliopiston historian ja arkeologian oppiaineet yhteistyössä Suomen Historiallisen Seuran kanssa. Historiantutkimuksen päiviä on järjestetty vuodesta 2010, ja tämänvuoti...

Historiallisen Aikakauskirjan numeron 2/2019 teemana oli kaupunkihistoria. Johdantoluvussa Tanja Vahtikari, Matti O. Hannikainen ja Samu Nyström esittelivät modernin kaupunkihistorian linjoja. Pikakatsaus suomalaiseen tutkimustraditioon väheksyy melkoisesti menneiden sukupolvien tutkimuksia ja antaa...