Kolmannen maailman käsite on tosiaankin, kuten Jouko Heyno jo kertoikin, uudempaa perua. Rikas ja teollistunut pohjoinen muodostivat kylmän sodan oloissa "ensimmäisen" ja "toisen" maailman, kun taas (enimmäkseen) siirtomaaherruudesta vasta vapautunut, teollistumaton ja köyhä muu...

Valtioiden kansalaisuus on ainoa, mistä voidaan puhua, ellei ruveta tutkimaan "puoli- neljännes- ja kokojuutalaisia", niin kuin jossain joskus tehtiin. Mitään muuta "kansallisuutta" kun ei ole. Eli siis emme voi puhua skoteista, saamelaisista, marilaisista, baskeista, kurdeista ...

Minun mielestäni lähtökohtana pitäisi olla, että myös historia-alalla perustutkinnon suorittamisen pitäisi luoda valmiudet työelämään, aivan kuten useimmilla muillakin akateemisilla aloilla. Jos otetaan pois tutkijan ja opettajan ura (joihin siis nykytutkinnon ainakin katsotaan tähtäävän), niin mit...

Tarpeeton ja tarpeellinen julmuus on tosiaan asiallinen kysymys. Lonkalta voisi heittää että tarpeellinen julmuus on ainakin sitä mikä edellytetään perustellun sodan voittamiseen/lopettamiseen: vastapuolen sotilaiden, joskus siviilienkin, tappaminen ja elämän vaikeaksi tekeminen. Siitä onko sitä oi...

Tuolla Klausin antamassa linkissä on muuten virassa olevan nimistöntutkimuksen professorin (R-L Pitkänen) tekstiä myös Etelä-Suomen saamelaispohjaisesta nimistöstä (tästä oli puhe aiemmin Joukon Heynon kanssa): "Saamelaisperäisiä paikannimiä on eteläisintä Suomea myöten. Niiden tutkimus on vast...

Todennäköisenä pidetään kuitenkin, että Suomella ei ole yhteyttä sanaan saame , joka on yleisen käsityksen mukaan samaa etymologista juurta sanan Häme kanssa. Oikeastaan todennäköisesti juuri päin vastoin. "Saame" lie yhteydessä "suomeen", "häme" ei. "Häme" k...

Kun nyt vielä noista sanoista täällä on ollut puhetta, ja etymologioista, niin "suomi" tarkoittaa alkuaan liittokuntaa, se ei ylipäätään ole minkään kansan nimi -vaikka "kansa" tarkoittaakin ihan samaa. Tällaista etymologiaa en ole kuullut aiemmin. En ollut tosin sitä neekeri-sa...

Tylsimys kirjoitti: Puolaan hyökättiin, koska oletettiin, että sotaa ei tule.

Tylsimys, topiikissa "Puolueeton historia, Saksa ja toinen maailmansota", kirjoitti: Hitler ei hyökännyt Puolaan.

Myös Jokisipilän väikkäri kannattaa lukea. Se on osin absurdiudessaan suorastaan hauskaa luettavaa. Tiesihän hänen mukaansa Suomen sotilasjohto Puna-armeijan hyökkäyksen pysäyttämisestä ja pysähtymisestä jo ennen Puna-armeijan johtoa. Mutta nykyisen "tulosvastuu-ajattelun" aikanahan ei mi...

Tästä voisi ainakin lähteä liikkeelle, muutamia nimiä mainittu, ja lähdeluettelo antaa varmaankin eväät jatkoselvittelylle:

Jarkko Kemppi, Suomalaisen sotataidon kehittyminen vuosina 1918 - 1924. Maanpuolustukorkeakoulun Sotahistorian laitoksen julkaisusarja 2, N:o 9, Edita Prima Oy: Helsinki 2006.

Politbyroon ja neuvostojohdon suunnitelmat on kuitenkin melko selvästi esitelty luvussa 1.4, ja lisäksi luvussa 2. Olisi hienoa, jos suinkin ehtisit kertoa hieman tarkemmin Kilinin pohjalta näistä suunnitelmista ja myös ajoittaa niitä. Itseltäni tämä asia on jäänyt kokonaan huomaamatta. Samaa käsit...

Vielä yksi kommentti. Löysin nimittäin "jo" vuoden 1997 Kielikellosta seuraavanlaisen kannanoton "Internet"-sanan kirjoitukseen: "Maailmanlaajuisen tietoverkon Internetin nimen kirjoitusasu ja taivuttaminen ovat jatkuva kysymysten aihe. Kielitoimisto suosittaa sanaan suurta...

"(30 / 1 1945)Tämä on ainakin Itämeren suurin yhdellä kertaa siviilihukkuneiden määrä." Pidetään maailmanennätyksenä. http://en.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Gustloff_%28ship%29 Viron patsaskiistaa pohtiessani palasin aiemmin lukemaani Anthony Beevorin Berliini 1945 -kirjaan. Sen mukaan Wilh...

Henrikin kaikkiin kyssäreihin en ole jaksanut vastata - - Et ole vielä vastannut yhteenkään kysymykseen, vaan kierrät ne ja viet aina keskustelun johonkin uusille urille. Tarkoituksesi ei siis lienekään täällä keskusteleminen, vaan omien käsitystesi esitteleminen ja niille huomion saaminen. Ei siis...

Wikpedia (http://en.wikipedia.org/wiki/James_Bacque) oli löytänyt tällaisia arvioita Bacquen tunnetuimmasta teoksesta. Wikpediassa, vaikka sitä joku väittääkin epäluotettavaksi, on yleensä erittäin tarkat viittaukset, mitä on pidettävä luotettavuuden lisäämisenä. Kaikilla nettikirjoittajillahan ei o...