Kritisoin Ylikankaan kirjaa eteenkin siltä osin, missä se väittää Neuvostoliitolla olleen Suomen suunnalla vain "rajoitettuja tavoitteita". Se miksi hän jätti siekailematta käyttämättä uutta neuvostoliittolaista aineistoa, joka osoittaa seikkaperäisesti tavoitteiden olleen kaikkea muuta ku...

Markku Jokisipilän mukaan ainoastaan 15 suomen kansalaista liittyi Saksan rinnalle kun Suomi rauhansopimuksen mukaisesti "vaihtoi puolta".

En tiedä mistä on tuo tieto, jonka mukaan sata suomalaista olisi ollut saksalaisten puolella?

Eräs mielenkiintoinen "kuriositeetti" liittyy myös neuvostoliittolaisiin siviiliuhreihin. Heistä 5 miljoonaa menehtyi alueella, joita saksalaiset eivät koskaan edes vallanneetkaan.

Ylikankaan kirjan ehkä pahin virhe oli luoda käsite, jonka mukaan NL ei olisi pyrkinyt Suomen puolustuksen täydelliseen luhistamiseen. On hämmästyttävä asia, että hän sivuutti täysin uuden arkistotiedon Venäjältä.

Olen yrittänyt viimeisen parin kuukauden aikana löytää sotilasarvioita jotka olisivat kumonneet yleisen käsityksen, jonka mukaan puna-armeijan ryhmitys Suur-Saksan vastaisella rajalla olisi ollut nimenomaan hyökkäysryhmitys. En ole toistaiseksi löytänyt mitään vastakkaista näkemystä. Päinvastoin ala...

Neuvostoliiton romahduksen ajankohtaa sääteli öljyn maailmanmarkkinahinta. Romahdus oli jo lähellä 1970-luvun alussa, mutta järjestelmä sai öljyn voimakkaan hinnannousun ansiosta lisäaikaa lähes 10 vuotta. Kun hinta romahti vuonna 1984 alkoikin seuraavana vuonna perestroikan aikakausi. Putinin Venäj...

Ylikangas tekee kardinaalivirheen pannessaan kaiken yhden kortin - Paasosen tiedusteluraportin varaan. Jos Ylikangas olisi tarkkaan lukenut Tapio Tiihosen kovan luokan tutkimuksen Kannaksen taistelusta 1944 hän olisi voinut tulla toisiin aatoksiin, ehkä. Tiihonen parhaimpana tutkijana on selvänäköis...

Heikki Ylikankaan kirjassaan "Romahtaako rintama" esille nostamaa Paasosen tiedusteluraportin merkitystä ei ole julkisessa keskustelussa käsitelty riittävästi. Olen aiemmin käsitellyt asiaa, mutta unohdin mainita että Paasosen raportin heikkoudet tunnisti jo vuosia sitten mm. tri Tapio Tii...

Olisiko monille äärivasemmistolaiselle liian vaikeaa myöntää sitä, että Suomi oli juuri ennen toista maailmansotaa vähemmistönä Eurooppan kartalla: demokraattinen yhteiskunta, jossa poliittisilla äärilaidoilla oli suorastaan hämmästyttävän heikko kannatus. Ja toinen seikka johon suomalaisten pitäisi...

Omassa kouluissani se ei onnistunut alkuunsakaan. Historian opettajani oli konservatiivinen patriootti ja oikeastaan minua eniten jäi kaivelemaan liian siloiteltu kuva Suomen historiasta ilman säröjä. Niinpä monista oppilaista tuli tuon takia jopa alttiinpia myöhemmin omaksumaan stalinistista tai oi...

Nämä asiat selviävät vasta arkistojen joskus auettua. Onko niin, että niistä selviäisi liian hyvin se, ettei NL:ssa ja Venäjällä hellitty ajatus viattomasta hyökkäyksen uhrista pidäkään lainkaan paikkaansa. NL hyökkäsi kuuteen maahan 1939-40, ennenkuin sai maistaa omaa lääkettään. Onko niin, että t...

Optimismille oli aihettakin. Suomen armeija oli heinäkuun lopussa vahvempi kuin koskaan sitä ennen. Tykistö ennätyslukuinen, ilmavoimilla moderneja hävittäjälentokoneita enemmän kuin koskaan aiemmin. Pst-kalustua paljon ja syvyyteen porrastettuna. Painopiste ja ryhmitys kunnossa. Materiaalia sodan k...

Korostaisin tuossa Tiihosen kirjasta siteeratun kohdan lähdetiedon:

Gehlen 1972, s.66-67

http://tappis.0catch.com/suurhyokkaus2.gif Stavkan strategisen suunnitelman mukaa tavoiteet eivät olleet alueellisia vaan sotilaallis-poliittisia. Tärkein oli SUOMEN KANNAKSELLA OLLEIDEN VOIMIEN TÄYDELLINEN TUHOAMINEN 15.6.44 MENNESSÄ , jolloin suomalaiset Syväriltä ja Maaselästä siirrettävät reser...

Tohtori Tapio Tiihonen kirjoittaa (2000, s.121): "Tammikuussa 1941 neuvostoyleisesikunta antoi valmiusohjeet eräille sotilaspiireille siirtää joukkoja kevään tullen Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Kaukasukselle. Siirtosuunnitelmien toteutuminen pääsi käyntiin touko-kesäkuussa. Käytettävissä oli k...