Kannattaa muistaa, että jopa sotatilan vallitessa hyökkäys onnistui yllättämään: Saksan hyökkäys Ranskaan 1940, Normandia 1944, Kannas 1944. Ratkaisevaa onkin olla valmis. Olisikohan Ranskalla ja Englannilla ollut mielessä ensimmäisen maailmansodan asetelma, asemasota länsirintamalla Ranskassa ? WW...

Sotkin jo Jatkosotaa mukaan kirjoituksessani, ErP 4:hän perustettiin vasta tuolloin Päämajan tiedusteluosaston ( vahvuus n. 4000 ) kaukopartioyksiköksi ja nuo tarvikekätköt mm. kannaksella tehtiin keväällä 1944 ennen NL:n suurhyökkäystä. Oltiinko pataljoonatasolla varmoja suurhyökkäyksestä vai oliko...

Aivan oikein tietystikin, mitä on eri tasoilla *päätelty*. Tietämisellä tarkoitin sitä, että puna-armeijan joukkojen keskitykset rajalle ja niiden hyökkäysvalmius oli pitkälti tiedossa. Rajalla lisäksi kuultiin panssarivaunujen lämmittävän moottoreitaan ja muuta meteliä rajan takaa.Ja kaukopartiot o...

Kun hallituksessa ei riittävän vahvasti uskonut sodan syttymisen niin evakuoitava alue pysyi minimissään, huolimatta koko itärajan pituudelta tulleista siviili- ja sotilasviranomaisten pyynnöistä. Ylimmällä valtiojohdolla ja virkamiehillä ja sotilailla rajalla näyttäisi olleen sama tilanne siinä mi...

Jos nyt noihin salmilaisiin palataan, niin Salmin rajaseutuhan evakuointiin. Nimismies ei omavaltaisesti voinut siirrellä väestöä, vaan tarvitsi siihen sisäministerin luvan. Salmissa suojajoukko-osasto ErP 8 oli kootu rajakomppanian ympärille ja pataljoonan komentajana oli rajakomppanian päällikkö,...

Ja lopun heitto "kukaan ei uskonut sodan syttyvän" ei pidä paikkaansa. Helsingissä sotaan ei ehkä uskottu, Viipurin, Kuopion, Oulun ja Lapin lääneissä kyllä. Myös sotilasviranomaiset (ehkä päämajaa lukuunottamatta tästä ei ota selvää) uskoivat sodan syttymiseen huomattavasti lujemmin kuin...

Miksi et laske muun itärajan alueen väestöä mukaan, vaan kirjoitat "n. 320 000 karjalasta, Sallasta ja Petsamosta"? Entä suurimmista kaupungeista siirretyt? Siirtoväkeä sijoiteltiin kyllä jo aikaisemminkin kuin kesäkuussa. Siirtoväkeen laskettiin myös sellaiset, joiden asuinpaikka ei sija...

Evakuointisuunnitelmat laadittiin syksyllä 1939. Ennen lokakuuta 1939 evakuointisuunnitelmat oli laadittu vain Viipurin läänin itäosien kunnille, nyt kaikille rajapitäjille ja suurimpiin kaupunkeihin. Myös Viipurin läänin evakuointisuunnitelmat laadittiin uudestaan, mutta niiden vaikutus käytäntöön...

Jaahas. Jalonen ja Palvo näköjään siteeraavat Kämäräistä, joten jospa Kämäräinenkin sanoisi jotakin. Mitä olen omissa kirjoitelmissani sanoa, on ollut se, että puna-armeijan haltuun joutuneella alueella asuneiden siviilien toiminta oli samankaltaista, kuin missä tahansa muussakin toisen maailmansod...

Hallitus antoi 17/10.1939 määräyksen Kannaksen raja-alueen tyhjentämisestä, hieman myöhemmin Salmin ja Suojärven rajakylien, rajassa kiinni oilevien kylien, evakuoinnista. Lahden, Kotkan ja Loviisan seuduille 1930 sotatilalain pohjalta evakuoituja on ollut noin * 10 000 *. Sallassa ja Suomussalmella...

"Ihminen sodassa", "Ruma sota", "Uhrattu nuoruus" ja "Haavoitettu lapsuus" saivat kaikki vuorollaan tutkijayhteisössä hymistelevän ihastuneen vastaanoton. Suht' hyviä opuksiahan ne olivat, ei siinä mitään. Mielestäni on kyllä silti ihan perusteltua kysyä, onk...

"Ihminen sodassa", "Ruma sota", "Uhrattu nuoruus" ja "Haavoitettu lapsuus" saivat kaikki vuorollaan tutkijayhteisössä hymistelevän ihastuneen vastaanoton. Suht' hyviä opuksiahan ne olivat, ei siinä mitään. Mielestäni on kyllä silti ihan perusteltua kysyä, onk...

Tietenkään talvisodan aikainen solidaarisuus ei ollut aukotonta tai ehdotonta, siinä Kirves on ilman muuta oikeilla jäljillä. Esimerkiksi Jussi Kämäräinenhän on tutkinut suomalaisen siviiliväestön yhteistoimintaa vihollisen kanssa Suomussalmen ja Laatokan-Karjalan miehitetyiksi jääneillä alueilla. ...

Mitä "median luomaan kuvaan" tulee, niin on totta että pienet opposiotiolehdet Soihtu ja Pienviljelijä lakkautettiin. Mutta kai Demari suureksi osaksi vastasi sosialidemokraattisen työväestön tuntoja? "Todellisia mielialoja" lienee jossain määrin mahdollista tutkia, koska esim. ...

Tosiasia on, että urheiluelämä oli Suomessa maailmansotien välillä paljolti valjastettu palvelemaan nationalistisia päämääriä ja jopa sotilallista kasvatusta . ----- Eikö KOK:n voisi katsoa alusta alkaen olleen nationalistisen ja armeijan ja suojeluskuntien urheiluelämän voisi kenties katsoa olleen...