Forsskålin äidinkieli oli kiistatta ruotsi Onko sinulla jotain, joka vahvistaa tämänkertaisen väitteesi kiistattomuuden? Pitäisi huomioida, että suomalaiset papit olivat pakkoruotsitettuja. Oli vaihdettava nimi ja kieli ruotsiksi, jotta sai viran, mutta periaatteessa oli toimitettava jumalanpalvelu...

Sitäpaitsi, kielikysymyksellä ei ole relevanssia itse ketjun avausviestiin, joka käsittelee Petrus Forsskålin elämäntyötä. Kielikysymys vaikutti olevan sinulle tärkeä kunnes alkoi näyttää, että suku onkin todennäköisesti alkuaan suomalainen. Pikkujuttuhan tuo on, mutta toistetusta propagandasta tul...

Ruotsalaisen genealogian uranuurtajana mainetta ja kiitosta niittäneen Johan Gabriel Anrepin (1821-1907) pääteos, v. 1858 painettu Svenska adelns ättartaflor, on nyt saapunut Riadiin. Tässä ketjussa näkyvästi esillä olleen prinssi Gustaf Erikssonin henkilöhistoriaa Anrep käsittelee vapaaherrallisen ...

Missään ei tietääkseni ole spekuloitu sillä, että Forsskålit olisivat suomenkielisiä alunperin, eikä mikään viittaa edes siihen, että Petrus olisi ollut suomenkielentaitoinen. Näköjään väitteesi Forskålin suvun tulemisesta Ruotsista oli pelkkää spekulaatiota. Pidän todennäköisenä, että Forsskålin s...

Koska, kuten totesit, 1200-luvun tapahtumista esim. Pernajassa ei juuri ole säilynyt dokumentointia, on turvauduttava johtopäätöksiin. Pernajan "suomenkielinen nimistö" on eräs subjektiivinen sellainen. Forsskål-sukunimi on otetettu melkoisella todennäköisyyydellä (mutta ei täydellisellä v...

Mainitut Forsskålit ovat juuriltaan ruotsia äidinkielenään puhuneesta, pernajalaisesta suvusta. Petrus Forsskålia ei juuri missään lähteissä mainita suomalaiseksi, vaikkakin syntymäpaikka Helsinki (Helsingfors) tunnetaan. Juuri tämä Forsskålien haara muutti pysyvästi Svean-maalle. Uskon, että Petrus...

Petrus Forsskål-julkaisuja osoitteessa:

http://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q= ... l,%20Peter

Lista sisältää mm. Jorma Ojalan suomeksi v. 2003 toimittaman :

"Matka onnelliseen Arabiaan 1761-1763, Petter Forsskålin matkapäiväkirja".

Palaan vielä Biaudetin luonnehdintaan prinssi Gustafista. Quote (käännös ranskasta): Epäonnekseen hän (prinssi Gustaf) joutui jo varhaislapsuudessaan juonittelijoiden armoille, jotka häikäilemättä käyttivät hänen nimeään vääriin tarkoituksiin ja pitivät häntä fyysisesti ja moraalisesti alistettuna, ...

Olen hiljattain tuonut SSS:n forumilla esille piirteitä Kaarina Maununtyttären suosionosoituksista lyhyenä kuningatarkautenaan, mukaanlukien ne harvat lahjat, joita hänen tiedetään jaelleen Erikin frillana ollessaan. Yllättävästi, nämä lahjoitukset herättävät peräämään Kaarinan suvun ja hänen itsens...

Matkapäiväkirjoja (stambok-nimellä) pidettiin jo keskiajalla ja niiden kukoistuskausi osuu itseasiassa 1600-luvun alkupuoliskolle. Silloin jokainen matkaava herrasmies ja -nainen omasi oman “kantakirjansa” (stambok). Niihin kerättiin vaikutelmia matkan varrelta; nimikirjoituksia isäntäväeltä ja uusi...

Mistä johtuu Katarina Jagellonican kaunisteltu kuva historian lehdillä? Tiedämme tarkalleen hänen yltäkylläisten, ennennäkemättömien myötäjäistensä määrän ja loiston lähes viimeisenkin bonetin, timantin ja smaragdin tarkkuudella. Samoin sen, mitä “keisarillista sukua olevan ruhtinattaren” vihkisormu...

Taustaksi sille, mitä tänään tapahtuu Teheranissa, voisi olla hyödyllistä vilkaista
silminnäkijäkuvausta 30-vuoden takaa Agricolan ketjussa:

viewtopic.php?f=13&t=1270&start=0

(Matkailua historiaan; Teheran 1978-1979)

Quote (Rancken): I samma (Tottska) kor säger Lauraeus förvaras ett koppaskrin, beklädt utanpå med träd, uti hvilket flera handskrifter skola gömmas, hvaribland en intagen längre fram såsom Bil. I. Nu förvaras originalerna i Abo domkyrkas så kallade gamla sacristia. Skrinet skall på Gustaf IV Adolfs ...

Merkittävää edellisessä muistorunonkatkelmassa on se, että Kaarina Maununtyttären vanhempien aateluus tulee varmistettua aikalaislähteestä. Kuningattaren kuolinrunoon ei toki sopinut sepustella omiaan. Onkin varsin luonnollista, että Erik XIV korotti vaimonsa suvun statusta avionsa yhteydessä. Sukun...

Kaarinan muistorunossa, jota epätoivoisesti & turhaan yritin siirtää skannaamalla Agricolaan, sanotaan kahdessa viimeisessä riimissä seuraavaa: “Och hade hon den nåden af Konungh Erich hennes kära man, Att hennes Förälldrar befvo adlade och fingo ett ädelt nampn. Och bekommo i vapn en Måna med h...