Joo, en tarkoittanut alunperin ydinalueella reuna-alueen vastakohtaa, niin kuin ilmeisesti ymmärsit, vaan kantakielen leviämiskeskusta. Pahoittelen. Eli adstraattiset eli puhuma-alueiden väliset kontaktit yleensä tapahtuvat juuri reuna-alueilla: suomenkin länsimurteissa on enemmän ruotsalaislainoja...

Hyvä että kirjoitit että sana voi lainautua myös reuna-alueella. Edellisessä viestissäsi kirjoitit lainautumisesta ydinalueella. Tuo uusin versio vaikuttaa maallikolle loogiselta.. Joo, en tarkoittanut alunperin ydinalueella reuna-alueen vastakohtaa, niin kuin ilmeisesti ymmärsit, vaan kantakielen ...

Katson velvollisuudekseni oikaista pahimmat virhetulkinnat ja luetun väärinymmärtämiset Heynon kommenteista. Kerrotko vielä, miten 1500-luvun dokumentit voisivat todistaa, että 700 vuotta aiemmin alueella olisi puhuttu itämerensuomalaista kieltä? Tämäkin menetelmä kuulostaa perin mullistavalta. Men...

Toki. Lähteiden valossa kyseessä on laina, joka on saapunut itämerensuomeen tuolloin vilkastuneen ja monipuolistuneen kaupankäynnin kanssa. Hevonenhan ei ole alkuperäistä Itämeren eläimistöä, vaan "tuorntitavaraa", niin myös sana. Varsinainen kauppareitti tunnetaan paremmin "Meripihk...

Suomen "virallinen" termi tuolle elukalle, "hepo", taas on lainaa 500-luvulla e.Kr. kreikasta, ja siihen on liitetty hellittely & pienennyssuffiksi -nen. Kauppasanaston tiet ovat ihmeelliset. Peräti 500 eaa ja Kreikasta asti. Kiinnostavaa. Voisitko, Heyno, kertoa lisää? Toki...

Ajatus että ydinalueiden muodostama kontakti luo mahdollisuuden sanalainoille. Muutoin lainat ovat joko supertsraattia tai substraattia. Teoriasi merkitsee, ettei sana *kuningaz ole voinut lainautua suomenkielisille heimoille Ruotsissa suoraan kantagermaanien kanssa käydystä kontaktista. Tarkennan,...

Vetehisen lainaus oli näemmä englanninkielisestä Wikipediasta, artikkelista "germanic monarchy". Samainen artikkeli kertoo myös, että The name king is derived from the Anglo-Saxon cyning, which in turn is derived from the Proto-Germanic *kuningaz. The original meaning is contested. One th...

Kantasuomen ajoituksessa puolestaan hyödynnetään lainasanatutkimusta ja indoeuropeistiikan tuloksia. Kuningas-lainasanan ikä, please. OK, katsotaan: Sanaa pidetään lainana kantagermaanista. Kantagermaani on alkanut hajota kielellisesti jonkin verran ennen ajanlaskun alkua, vaikka varhaisempiakin mu...

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Kantasuomen ajoituksessa puolestaan hyödynnetään lainasanatutkimusta ja indoeuropeistiikan tuloksia.

Kuningas-lainasanan ikä, please.


.

Raja murtuu noin 800-luvun alussa vähitellen. Tähän liittyvä tärkeä arkeologinen evidenssi on riimukirjoituksen tulo voimallisesti Mälarin laakson alueelle samoin 800-luvun alusta. On täysin mieletöntä ajatella, että Tanskassa, Etelä-Norjassa ja Pohjois-Saksassa olisi puhuttu samaa kieltä kuin Mäla...

Toinen, äännelaillisesti perusteltu ja kirjallisten lähteiden tukema ratkaisu on, että se on skyyttalainen laina, ja samaa kantaa kuin nykysuomessa käytetty "kaani". Sana on lainautunut samaan aikaan, n. 500 e.Kr. tienoilla, sekä itämerensuomeen että germaanikieliiin. Tila tässä ei riitä ...

Pampin tutkimukset (mm. Ortnamnen i Sverige) osoittavat, että "perusgermaaninen" paikannimistö, joka ylipäätään voidaan ajoittaa, on levinnyt mainitsemani kulttuurirajan pohjoispuolelle vasta noin 800-luvulta alkaen. Sen sijaan alueelta löytyvää varhaisempaa, ajoitettavissa olevaa, nimist...

Kiinnostava keskustelu sanojen semanttisesta muutoksesta nyt näyttää vaipuneen torailuksi. Itse tuen kyllä keskustelussa Jaakko Häkkisen esittämää näkemystä siitä, ettei kieliä oikein kyetä tutkimaan arkeologian tai minkään muunkaan tieteen avulla. Ne voivat toimia apuvälineinä määriteltäessä mitä ...

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Kantasuomen ajoituksessa puolestaan hyödynnetään lainasanatutkimusta ja indoeuropeistiikan tuloksia.

Täällä ei taida olla tapana keskustella konkreettisista asioista vaan teoreettisista, mutta kysynpä kuitenkin. Milloin lainautui sana *kuningaz suomeen?


.

Mälaren seudun nimistötutkimus voisi olla avain - mikäli pystyt jollakin tavoin ajoittamaan nimistön. -ile Tämä ei suoraan koske Mälaren seutua, mutta aika läheltä liippaa, nimittäin Taalainmaasta ja siitä pohjoiseen. Lyhyesti sanottuna lappi-paikannimien ja böle-paikannimet. Lappi-paikannimiä Ruot...