En ole juristi, mutta jos tieteellinen käyttö nauttisi esim. sen nojalla ilmaisuutta, olisiko tämä ongelma kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta? Joissain kohdin lainsäädäntö sallii tieteelliselle tutkimukselle etuoikeuksia, mm. terveystietojen käytölle. Kuvien ilmaisuus voisi todellakin koskea k...

Valtion maksuperustelain soveltaminen ei koske vain tutkijoita, vaan myös opiskelijoita, vaikka perinteisen akateemisen käytännön mukaan ainakaan loppuvaiheen opiskelijoita ei ole ollut tapana rokottaa museo- tai arkistolaitoksien taholta. Valmistelen itse pro gradua ja halusin tutkia erään maakunta...

Ainakin teoriassa yrittäjäksi ryhtyminen oli vapaata vuoden 1868 elinkeinovapauden säätämisen jälkeen. Ennen sitä piti käsityöläiskisällin suorittaa mestarinkokeet saadakseen mestarinkirjan ja sen jälkeen saattoi antoa mestarikillalta lupaa ammatin harjoittamiseen. Riitatilanteessa luvan myöntämisen...

Uutinen talvi- ja jatkosodan tuhoista Viipurissa: Sota teki selvää jälkeä Karjalan museoista Talvi- ja jatkosota tuhosi järjestelmällisesti Karjalasta kerätyn museoesineistön. Museorakennusten savuavista raunioista onnistuttiin pelastamaan vain palasia menneestä maailmasta. Se, mikä pommituksilta sä...

Seprakaupan voisi katsoa elpyneen kieltolakiaikana 1919 - 1932, mutta mm. pirtukuningas Algoth Niska joutui vaihtamaan juutalaisten salakuljetukseen 1938 - 1939 väärennettyjen Suomen ja Viron passien avulla. Rannikon kylät lienevät hyötyneet ja vaurastuneet pirtun salakuljetuksesta? Veikko Palvo Tu...

R.Päiviö ei kirjoita - mutta voisikohan olettaa yhteisten kauppasiteiden aiheuttaneen myöskin muuttoliikettä? Veikko Palvo Muuttoliikettä on epäilemättä ollut esihistorialliselta ajalta nykyaikaan. Talonpojat ylläpitivät kauppa- ja ystävyyssuhteita yllä riippumatta moisioiden, tullin ym. ylivallast...

Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvio...

Mielestäni suomalaisuuden poliittiseksi ulottuvuudeksi voidaan aivan hyvin laskea talonpoikaislevottomuudet, alkaen Karjalan nälkäkapinasta vuosina 1696-1697, mutta varsinkin kustavilaisen ajan kapinat 1700-luvulla. Kimmo Katajalan teos Suomalainen kapina (SKS/Historiallisia tutkimuksia 212) valaise...

Ja olisivatkohan linnojen vaikutusalueiden väliset rannikkoalueet olleet varsinkin Itä-Uudellamaalla autiota ei-kenenkään maata? Ruotsin kuninkaan kirjoitetaan lahjoittaneen ja vuokranneen 1300-luvulla Padisen luostarille ja Kalparitarikunnalle H:gin Vantaanjoen ja Kymijoen lohenkalastusoikeuksia j...

Henrik Meinander avaa tätä problematiikkaa astetta tarkemmin osassa 2/10: "---Suomen kieli nostettiin tietoisesti kansallismieltä kohottavaksi sekä kansakuntaa yhdistäväksi ja vähitellen myös jakavaksi voimaksi. Kehitystä vauhditti vireä kansalaisyhteiskunta lehdistöineen ja koululaitoksineen--...

Monessa suhteessa erikoinen ilmiö tämä rannikon asutushistorian ikään kuin "kaksi historiaa"... Jäämme odottelemaan, millaisia ovat sarjan tulevat kirjoitukset...

Janne Holmén on tutkinut Pohjanlahden yli tapahtunutta muuttoliikettä ja viittaa "Alueiden Pohjanlahden molemmin puolin kuuluneen kuningaskuntaan jo paljon ennen kuin voidaan puhua ruotsalaisesta tai suomalaisesta kansasta tai edes kielestä": http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsil...

Huomenta,
Ehkä inkeriläisellä arkeologilla Aleksandr Saksalla olisi lisätietoja tästä asiasta? Muistelen lukeneeni, että hän työskentelee nykyään lähes varattomassa Viipurin museosta ja tekee kaivauksia ympäri kaupunkia, tavoitteena löytää mm. Agricolan hauta.

Hei, kiitos tarkennuksesta, luin tästä mahdollisuudesta pikaisesti Kymenlaakson esihistoria kirjasesta. En ole itse nähnyt esineitä, joten en voi sanoa niistä tarkempaa. Asia jäänee muutaman huonokuntoisen tyylin perusteella edelleen epävarmaksi. Kengänkappaleita tulisi analysoida metallurgisin mene...

Keskiajalta voidaan mennä hiukan taaksepäin sillä Jaalan Huhdasjärven Pukkisaaren moniperiodisen asuinpaikan esineistöön (rautakauden loppupuoli n. 900-1000 luvut) kuuluu mm. tauseerattu E-tyypin keihäänkärki, pronssikoruja, kahdet rengaskuolaimet ja kaksi hevosenkengän katkelmaa sekä kaksi helistim...