Tarkoitin että suullista perinnettä tutkitaan myös "miten ihmiset ovat asiat kokeneet" ja puhtaana folkolorena. Näinhän se on, paitsi puhdas folklore ei ole folkloristiikan käsite. Miten ihmiset ovat asian kokeneet viittaa juuri muistitietoon (tietoa menneisyydestä) Todistajanlausunnot ov...

Olin Sota-arkistossa pari vuotta sitten juuri tarkistamassa väitettä että pöytäkirja on kadonnut. Ei sitä silloin ollut mapissa. Lindstedt aivan selvästi viittaa Baranin teloitettujen nimiä käsitellessään lähteekseen pikaoikeuden pöytäkirjat. Juu-u, mutta se oli silloin se. Kun nyt menet KA:n Sörnä...

Lähde on tuore teos Suomen ainoasta sarjamurhaajasta. Kirjoittajaa en valitettavasti muista, historiantutkija kuitenkin. HS:ssa oli juuri arvostelu. Adaminpoika nimessä on. Oli tunnettu nimellä Kerpeikkari. Hesaria en enää löytänyt, mutta Wikipedian mukaan tämän "Kerpeikkarin" kuolemantuo...

En kiistä, mutta on olemassa myös suullisia lähteitä, joiden arvioimiseksi tarvitaan erikoiskoulutus. Totuusarvon mittaaminen ei siinä ole keskeistä. Miten niin ei ole, siis jos tutkimuskohteena ei nimenomaan ole ihmisten kokemus? Suullinen lähde voi aivan hyvin olla painava todiste, varsinkin jos ...

Jäljellä olevien hautapaikkojen etsiminen on aivan oma projektinsa. Ainakin osa hautapaikoista voitaneen vielä paikantaa. Kyse on kuitenkin vain muutamasta miehestä. Jotta voitaisiin tietää kuinka monesta miehestä on kyse pitäisi teloitettut saada menehtyneiden tiedostoon, jolloin löytyy menehtymis...

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Evp-upseerina katson, että teloitetut olivat sodan uhreja siinä kuin kaatuneetkin tai vaikka pommituksissa kuolleet. Joku muu voi olla muuta mieltä. Teloitettujen merkitystä ei pidä kuitenkaan liioitella. He olivat erään vaiheen eräät uhrit

Olen samaa mieltä siitä, että he olivat sodan uhreja.

Baranin pikaoikeuden pöytäkirjan signumia ei Lindstedtin artikkelin viitteissä ole, mikä johtunee siitä, että Lindstedtin tietää pöytäkirjan kadonneen ent. Sota-arkistosta. Tästä olisi ollut syytä mainita, koska hänen pääaiheena tutkimuksessa on sen kiistäminen, että mitään kadonneita pöytäkirjoja ...

Lindstedtin artikkelista on enemmän kommentoitavaa. Viimeinen rauhanaikainen teloitus ei tapahtunut 1825 vaan 1863. Lindstedt mainitsee tuon saman vuoden (1825) myös väitöskirjassaan. Kyseinen väitöskirja on hyväksytty erinomaisella arvosanalla, minkä vuoksi on ainakin lähtökohtaisesti syytä oletta...

En kiistä, mutta on olemassa myös suullisia lähteitä, joiden arvioimiseksi tarvitaan erikoiskoulutus. Totuusarvon mittaaminen ei siinä ole keskeistä. Lindstedtin Ylikankaan luettelossa ammutuista Ylikankaan kumoamiseksi jonkin tapauksen yhteydessä riittää se, että hän "arvioi" tapauksen ma...

Teloitettujen ja karkureiden lukumäärät on jo tutkittu. On jo korkea aika katsoa numeroiden taakse Millainen on inhimillinen puoli?: asioiden käsittely oikeudessa, teloitettujen ja karkureiden oikeudet, puolustusasianajajat. Miten upseerit puhuivat teloitetuista? Nykyisten upseerien evp. suhtautumis...

Teloitus on oikeudenkäynnissä annetun tuomion jälkeinen tapahtuma, kun taas ampuminen on hengen ottamista ilman tuomiota mutta lainmukainen toimi. Uhrin kannalta on tietysti yhdentekevää millä tavalla kuolema tuli. Käsittääkseni mitään salaisia teloituksia ei voi olla. Jos sotilas on on ammuttu vast...

Kansalaissodan loppumisesta kesti suunnilleen 1960-luvulle, ennenkuin ilmestyi tutkimus. joka ei perustunut valkoiseen totuuteen. Jatkosodan teloiotusten osalta vaihtoehtoisen näkökulman hyväksyminen saattaa alkaa 2010-luvulla. Jatkosodan historia ei ehkä ole Suomen virallista historiaa mutta vähint...

Yksi mahdollinen arkisto on opetusministeriöön 1990-luvulla koottu arkisto:pari mappia venäläisistä sotavangeista Suomessa. Nykyään se sijaitsee tietääkseni Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen tiloissa Pasilassa.

Teloitetu totuus -kirjan kirjoittajille on yhteinen pyrkimys: He haluavat osoittaa todeksi jo Jatkosodan historiassa esitetyt luvut teloitettujen ja upseerien käskytä ammuttujen lukumääristä. Tarkoituksena on vyöryttää monen kirjoittajan hyökkäys Ylikangasta vastaan ja puolustaa samalla Suomen viral...

Aiheesta on käyty keskustelua aiemminkin näillä sivuilla, mutten osunut silloin palstalle. Teloitettu totuus -kirjan kirjoittajista on syytä mainita eräs olennainen seikka: Heidän lähtökohtansa ja motiivinsa on puolustaa virallisen Suomen totuutta. Eikös melkein kaikki ole valtion virkamiehiä, enemm...