Siinä vaiheessa kun Operaatio Bagration oli edennyt Varsovan porteille, hyökkäävät yksiköt olivat aika lopussa. Jos Stalin olisi halunnut, hän olisi luonnollisesti voinut syöttää uusia reservejä taisteluun ja ottaa Varsovan. Tämä olisi kuitenkin merkinnyt hyökkäämistä vihollisen "vahvinta"...

Asiaan sinänsä liittymättömänä huomautuksena, mikäli olet Varsovan vuoden 1944 kansannousun historiaan perehtynyt, niin monet puolalaiset tosiaan olivat tällaisia pyhimyksiä ja pyrkivät tekemään parhaansa edesauttaakseen Neuvostoliiton etenemistä ryhtymällä toimenpiteisiin saksalaisia vastaan hyvis...

Suomalaiset leirit taas olivat miehitetylle vihollisalueelle pystytettyjä sotilaiden hallinnoimia keskitysleirejä. Omasta mielestäni tämä on jo aika selkeä ero. Suomessa sodan aikaiset puolustusvoimat tarkoitivat sitä, että siviiliyhteiskunta veti univormun päälle ja miehitti sotilasorganisaation. ...

Kannattaa lukea esimerkiksi Pietolan kirja Sotavangit Suomessa ja Kujalan Vankisurmat. Vaikka Pietolan kirja onkin kovin asenteellinen siinä on mielenkiintoisia otoksia vankileirien tarkastajien raporteista. Päämajan lähes täydellinen vapauttaminen vastuusta ja syyn vierittäminen suojeluskuntien pai...

Öschiä vastaan nostettua syytettä käsitellään ainakin Kujalan kirjassa varsin seikkaperäisesti. Muistakin syytteeseen johtaneista tapauksista löytyy Kujalan tutkimuksesta tietoa. Öschin tapauksessa vankien ampumiseen valtuuttaneen käskyn taustalla oli ilmeisesti hänen esikuntaansa kuuluneen upseerin...

Vuonna 1941 oli jo tiedossa että Suomi hyökkää ja hyökkäyksen yhteydessä tulisi suuri määrä sotavankeja. Valmiita leirialueita (esimerkiksi rauhanajan kasarmit) oli riittämiin, samoin kuin kokemusta talvisodan sotavangeista. Ylipäätään maan sisäiset olot olivat täysin rauhalliset vankien sijoittami...

Voisipa sanoa kansalaissodan suuren vankileirikuolleisuuden ja teloitusmäärien takana olleen huomattavasti enemmän lieventäviä asianhaaroja kuin vuosien 1941-1942 leirikuolleisuuden takana. Päin vastoin. Voisi sanoa, että molempien tapahtumien aikana olosuhteet olivat hyvin samanlaiset. Ruokapula o...

Suurin osa leireillä tapahtuneista kuolemista kai johtui huonosta ravintotilanteesta , sekä erityisesti leireillä esiintyneestä henkilökunnan tekemistä varkauksista. (eikös esim Westerlundin mielestä tämä ollut yksi keskeinen syy kuolemiin?) Elintarvikkeiden jakelun ongelmat ovat varmasti olleet ke...

Saksan vasalliksi haluttiin koska itsenäisyyden ei uskottu säilyvän ilman vahvaa liittolaista. Samaa asiaahan sitä vieläkin pohditaan nnin EU:n kuin Natonkin kohdalla eikä asia ole yhtään sen selkeämpi eikä ratkaisujen hintakaan kovin selvä.

Ei siinä välttämättä tarvitse olla ristiriitaa. Muistelen vain lukeneeni, että Järv oli anarkisti jo sota-aikana ja että hänen johtamistyylinsäkin tuli niistä ympyröistä.

Arnstadin kirjan tarkoitus on synnyttää kohinaa ja siinä se varmasti onnistuu. Natsismi myy melkein missä muodossa vain. Siinä ei ole mitään vikaa, että kirjoittaa aiheesta joka on kipeä tai haluttaisiin unohtaa. Tämän kirjan osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kyseessä on debattikirja, ei h...

Jaaha, Arnstad on päässyt tähän vaiheeseen keskustelussa. Kun argumentit loppuvat, syytä vastapuolta natsiksi tai natsien myötäilijäksi. Kun sen tekee taitaasti, vetää esiin holocausti kortin, kuten tässä, koska siihen on mahdoton vastata. Jos vastaat, niin annat kuvan että on jotakin mitä pitää puo...

Liittoutuneet kontrolloivat Ruotsin tuontia ns. Navy Certificate -järjestelmän avulla. Jotta Ruotsi ylipäätään sai tuontilupia tarvitsemilleen hyödykkeille, se joutui tekemään tarkan selonteon kansantaloudestaan ja osoittamaan mihin tarkoitukseen tuontitavaroita tarvittiin. Koska Ruotsi oli suhteell...

Oliko kyse pelkästään henkilökemioista vai elikö Tatcher (sammuneen) Brittiläisen imperiumin maailmankuvassa?

Varmasti molemmista, mutta ennakkoluuloista on helpompi pitää kiinni jos henkilökemiat eivät rimmaa.

Torjuntavoittoteoriat nousivat esiin ryhdikkäästi ja rohkeasti Neuvostoliiton romahdettua. Torjuntavoitosta kirjoitti kai ensimmäisenä Lennart Ösch ja se tapahtui jo 1950-luvulla. Valtionjohto alkoi puhua torjuntavoitosta vasta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Suomessa poliittinen liturgia oli ...