Olli Turunen kirjoitti:Koko keskustelun pointti on ollut siinä, että Lynn ja kumppanit väittävät, että nykyisin mitattu äö kertoo geneettisistä muuttumattomista eroista kansojen välillä.
On kohtuullista edellyttää, että J P Roosin kirjoitus
"Älykkyyden tabu murtuu?" jota tämän ketjun avaus koski saa määritellä mistä keskustellaan. Aihepiiri on silloin sen mukainen. Avaava kirjoitus koski nimenomaan Roosin esitystä.
Roos esittää heti aluksi kirjoituksessa pääväitteensä, maininnan että
”väestön älykkyys on tärkeä selittäjä taloudelliselle kasvulle ja maiden välisille vaurauseroille”. Tämä on keskeinen Roosin avaus arviossaan Vanhasen/fFlynnin teoksesta. Arvostelussaan Vanhasen/Flynnin kirjasta Roos toteaa edelleen:
”Lynnin ja Vanhasen uusi kirja jatkaa tätä keskustelua paremmalla aineistolla ja monipuolisemmalla selittävien ja selitettävien muuttujien arsenaalilla sekä, viitattuaan erilaisiin teorioihin, että ”
Kaikille näille teorioille yhteinen piirre on, että niissä ei ole mukana älykkyyttä selittävänä tai selitettävänä tekijänä.”
Väitteesi että keskustelun ”pointti” olisi että ”mitattu äö kertoo "geneettisistä muuttumattomista eroista kansojen välillä” on siis perin juurin virheellinen. Roos ei edes mainitse sanaa "geneettinen" kirjoituksessa. Toinen asia on, että keskustelu vääjäämättä ajautuu koskemaan myös älykkyyden mahdollista geenisidonnaisuutta sen kysymyksen tulehtuneisuuden vuoksi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että se on vain tämän keskustelun eräs sivuhaara, joka ei suoranaisesti vaikuta asiaan. Minusta voidaan sopia, että pysytään J P Roosin kirjoituksessa (ja Vanhasen/Flynnin tutkimuksissa).
On siitä kyllä jauhettu, mistä se korrelaatio voisi johtua. Mutta ennen sitä: taas mennään tähän korrelaatioansaan. Toruit Vetehistä mestaroinnista ilmeisellä, mutta taas ollaan siinä tilanteessa, että logiikallasi jonkun on selitettävä kaikki korrelaatiot tästä maailmasta. Muuten seuraa, että jäätelön syönti tosiaan aiheuttaa ne hukkumiskuolemat.
Kausaliteetti sosiologisena ilmiönä on sinänsä outo lintu: fysiikassa kausaliteetti, on teoreettisesti ääretön niin ajallisesti kuin paikallisestikin sillä jokainen syy on samalla seuraus ja vaikutus toiselle ilmiölle eikä mitään ilmiötä ole, joka ei olisi aiheutunut sitä ajallisesti edeltävästä jokaisesta muista ilmiöistä, joten kaikki korrelaatiot ovat teoriassa kausaalisia syitä kaikille toisille ilmiöille (ajallisin rajoituksin: syyn on tapahduttava ennen seurausta). Voileipien heittäminen kivellä Suomenlahteen voi olla kausaalisena syynä Miamissa riehuvan hirmumyrskyn suuntautumiselle niin, että jokin ikkuna tuhoisin seurauksin rikkoutuu - ainakin teoriassa.
Sosiologisessa ajattelussa puhutaan pikemminkin selittävistä tekijöistä, niin kuin Roos tekee sitaateissa yllä. Näkökohta, jonka mukaan jokin sosiologinen ilmiö voitaisiin johtaa kausaalisesti toisesta ilmiöstä on vain vaikeuksin mukautettavissa ajatteluumme. Fysiikassa absoluuttinen determinismi on positiivista – tuntiessamme fysiikan lait voimme laskea tarkalleen mihin kivi putoaa, (huomioon ottaen painovoima, tuuliolosuhteet jne.) ja sanomme että kiven putoamiseen vaikuttavat voimat on kausaalisesti (ennalta) määrätty eikä kivi voi pudota mihinkään muualle kuin mihin se putoaa. Fysiikan kannalta on korkea determinismin taso merkki fysiikan onnistumisesta - kausalisuuteen vaikuttavat lait on onnistuttu muotoilemaan oikein ja luonnon käyttäytyminen on ennustettavissa, mikä on fysiikan perustehtävä.
Tämä ajattelutapa on vieras sosiologialle – on hankalaa ajatella, että vaikkapa äänestäjien käyttäytyminen vaaleissa olisi kausaalisesti määrätty, ja että Kallen oli vääjäämättä äänestettävä ehdokas X:ää, se oli Kallen kohtalo niin kuin kiven kohtalo oli pudota siihen mihin se putosi. Fysikaalisen determinismin soveltaminen sosiologiaan johtaa absoluuttiseen determinismiin á la Spinoza tai Leibnitz, jossa kaikki, mikä tapahtuu , tapahtuu väistämättä ja jossa tämä maailma on paras kaikista maailmoista (Voltairen Candidissä Pangrossin tapaan, johon viittasit, jossa pilkataan Leibnizin determinismiä.). Aika ja tapa jolla menen vessaan on fysiikan determinismin mukaan tähtiin kirjoitettu.
Sosiologisen teorian esittäjä puolestaan tutkii yhteiskunnallisten ilmiöiden keskinäisiä korrelaatioita. Korrelaatio käsitetään indikaattoriksi eräänlaisesta sosiologisesta syy-seuraussuhteesta, joka on yleisen käsityksen mukaan ikään kuin analoginen fysiikan kausaalisuudn kanssa. Etiikassa on myös vastaava suhde, ns. imputaatio. Jos joku haluaa kiistää sen, että havaittu säännönmukaisuus (korrelaatio)i johtuisi siitä selittävästä tekijästä, jonka hypoteesin esittäjä tarjoaa selitykseksi, tämän kuuluu esittää jokin vaihtoehtoinen selitys, joka paremmin selittäisi ilmiön. Ellei hän sitä tee, hän ei ole täyttänyt todistustaakkaansa kuten Roos totesi aiemmassa kirjoituksessaan. Mikäli siis sosiologi haluaa torjua jonkun hypoteesin esittäjän selotysmallin relevanssin hänellä on todistustaakka (letkautuksesi kaiken maailman korrelaatioiden tutkimisesta jääköön arvoonsa).
Tosin saattaa eräissä tapauksissa syntyä erimielisyyttä siitä, kumpi kahdesta korreloivasta ilmiöstä on ensisijainen, eli nyt kysytäänkin aiheuttaako älykkyys vaurautta, vai onko peräti niin, että vauraus synnyttää älykkyyttä. Voidaan tietenkin ajatella niinkin, että vauraus synnyttää älykkyyttä ja myös päinvastoin. Tätähän täällä jo käsiteltiinkin. Totesin, että ”on ilmeistä, että Flynnin/Vanhasen toteamaa korrelaatiota on syytä tutkia.” nimenomaan yllä esitettyjä seikkoja silmällä pitäen. Vanhasen/Flynnin tutkimus ei varmaankaan ole viimeinen sana asiasta. Kaksostutkimuksilla tulleekin olemaan älykkyystutkimuksissa keskeinen sija, olettaisin..
Tutkimus on sittemmin toistettu, ja tulos on ollut sama. Katso myös New York Times Magazinen artikkeli vuodelta 2006 täältä.
Kiitos lähdetiedosta. Tutkimus on siis osoittanut, että älykkyys on potentiaali joka ei epäsuotuisissa olosuhteissa (köyhyydessä) pääse kehittymään täysimääräisesti. Se jää latentiksi, mutta voi olosuhteiden muuttuessa kehittyä. Täten voisi olettaa, että vauraus nostaa älykkyyttä sallimalla että potentiaalinen älykkyys kehittyy aiemmin köyhillä yksilöillä täysimääräisesti. Tieto on kuten arvasin olennainen. Sitä olisiko tämä tekijä riittävä selittämään Flynnin/Vanhasen havaitsemat korrelaatiot on ainakin minulle kovin epäselvää. Siitä voi varmaan J P Roos esittää tarkemmin. Onkin kysyttävä Roosilta onko hänen mielestä kaksos- ja adoptiotutkimuksilla saatu tieto riittävä selitykseksi Vanhasen/Flynnin tutkimuksista ilmenneille korrelaatioille?
Yleisesti on Vanhasen/Flynnin teoriaa vastaan esitetyt huomautukset jaettavissa 1) teorian epätarkkuuteen (sitä vaivaavat mittausvirheet ja se perustuu osittain arviointeihin), 2) Flynn-efektiin, 3) syy-yhteys on epäselvä (mikä on syy, mikä on seuraus), 4) yleisiin huomautuksiin (teoria olisi ristiriidassa vakiintuneiden muiden teorioiden kanssa (onko sellaisia huomautuksia esitetty) ja 5) eettiseen arvosteluun (teorian lopputulos on moraalisesti arvostelijalle niin kielteinen, että hän torjuu ftieteellisen totuuden (esim. perustellen, ettei asia voi olla niin kuin se on ).
1) Teorian epätarkkuus ei ole minusta mikään ongelma. Se on ongelma, joka vaivaa kaikkia sosiologisia tutkimuksia. Ajan myötä tutkimusten jatkuessa mittaustarkkuus paranee ja muuttuu edustavammaksi. 2) Sama koskee Flynn-efektiä (joka on vain 1)-tapauksen erikoislaji), jossa ongelma on saattaa eri maissa tehdyt ÄO-tutkimukset yhteismitallisiksi.
3) Onko sitten niin, että vauraus aiheuttaa älykkyyttä? Tehtyjen kaksos- ja adoptiotutkimusten mukaan älykkyys lisääntyy köyhyyden vähetessä. Näin ollen voisi olettaa, että älykkyys on tasaisemmin jakautunut vauraimmissa maissa. Asiaa ei ehkä ole tutkittu, ei liioin sitä, olisiko tämä riittävä selitys Vanhasen/Flynnin osoittamille eroille? Tästä minulla ei ole tietoa. .
Viides kohta on minusta vailla tieteellistä arvoa. Sillä saattaa olla enintään yhteiskuntapoliittista propaganda-arvoa.
Olli Turunen kirjoitti:Peter Tikka kirjoitti:Jos Sumenrin teorialla on helppo selittää miksi köyhien kuuluukin olla köyhiä, niin köyhien kuuluukin olla köyhiä - siitä ei seuraa, että Sumnerin teoria joka edellytetään oikeaksi on samalla myös virheellinen. Senkaltainen argumentointi on epärehellistä moralisointia potenssissa.
Näkemykselläsi tieteestä tulisikin jännää puuhaa. Tiede ei ensinnäkään voi esittää, että kenen tulisi olla köyhä ja kenen rikas, koska se olisi normatiivisten, arvolatautuneiden väittämien esittämistä, eli juuri sitä moralisointia, jota kauhistelit. Näin on tietenkin vain periaatteessa. Käytännössä homma on monin tavoin subjektiivista ja arvolatautunutta.
Ensin väität että Summerin teorialla on helppo selittää, että köyhien kuuluukin olla köyhiä. Et kuitenkaan siedä Summerin teorian lopputulosta. Siksi katsot, ettei se saa olla tosi. Sen jälkeen hylkäät totuude, Summerin teorian, moraalisin perustein koska et pidä siitä. Minusta yhteiskuntaa tutkitaan tutkimalla yhteiskuntaa, ei arvostamalla sitä moraalisesti. Sinusta teoria älykkyydestä ei saa olla totta, ergo, seuraus on ettei ole totta. Joku toinen argumentoisi asiaperusteisesti että teoria on virheellinen, mutta kun ei. Näkemyksesi tieteestä on todella mielenkiintoinen. Humen giljotiini rikkoutuu niin että soi. Tietoa Humen giljotiinista löytyy
"Stanfordin Filosofisen Yliopiston nettisivulta"
Pioneer Fund tukee oman moraalinsa mukaista tutkimusta. Heidän keskeisin puolustautumiskeinonsa eugeniikka-, white supremacist- ja tieteellinen rasismi -syytöksiä vastaan on ollut juuri tämä tieteen koskemattomuuteen vetoaminen. Että täällä on vain viattomia pikku tiedemiehiä, jotka yrittävät osoittaa, että puolet maapallon ihmisistä on puoliapinoita, joista olisi parasta päästä eroon. Jos tämä ei onnistu, niin pysykööt ainakin omissa takapajuloissaan.
Älä vaihda puheenaihetta äläkä sotke poliittisia mielipiteitäsi Pioneer Fundista älykkyys-keskusteluun. Pioneer Fund on sinusta poliittisesti epäilyttävä, ergo, tästä seuraa että Vanhasen/Flynnin älykkyyttä koskeva teoria on virheellinen! Logiikkasi on siis varsin erikoinen.
Sanomasi efekti minussa lienee verrattavissa äidinkielen opettajaan, joka korjaa aineita punakynällä ja miettii, että mihin on kaikki oppilaan päähän kaadettu oppi mennyt. Tällaiset ovat aina tosi rakentavia argumentteja.
Olet tietenkin oikeassa. Reaktioni ei ollut välttämättä ollut kovin rakentavaa. Maininnat ”miljardien” ihmisten kärsimyksistä kuuluvat kuitenkin iltapäivälehtien lööppeihin, eivät tieteelliseen debattiin ja ne ärsyttivät minua. Pahoittelen.
Tämä porukka on vain sitä mieltä, että toiset ihmiset ovat peruuttamattomasti ja perinnöllisesti niin tyhmiä, ja siksi köyhiä, että heitä ei kannata yrittää auttaa ja koulutussatsaukset heihin ovat turhia.
Kaikella kunnioituksella, voisitko yrittää pysyä tieteellisessä argumentaatiossa ja empiriassa. Minusta on täysin samantekevää mitä mieltä jokin ”tämä porukka” on. En ole itse sitä mieltä ja se riittää minulle eikä se, mitä mieltä jokin porukka on toisten tyhmyydestä ole mikään Flynnin/Vanhasen teoriaa koskeva validi argumentti.
Sa Petteri vaan, Petskukin käy.
