Itä-Uudenmaan asutushistoria

[Ciccio]

Ahvenanmaan suomalaisasutus jätti paikannimen Jomala ja Ruotsin rannikollakin on edelleen jumale-nimisiä paikannimiä, joten siellä on myös asunut suomalaiskielisiä.

Aivan, Ahvenanmaan skandinaavinen kulttuuri ja viljely näyttävät jotakuinkin päättyneen vuoden 1000 tienoilla (Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, sivu 166). Tässä vaiheessa itämerensuomalaispaine on voinut muodostua kovaksi; samoihin aikoihin nimittäin voimistuu Baltian suunnan vaikutus Suomessa. Etenkin kuurinmaalaiset (liiviläinen yläluokka) ja saarenmaalaiset (virolaisia) näyttävät seuraavien parin vuosisadan ajan hallineen itäistä Itämerta ja riehuneen Skandinaviassakin (ns. "vastaviikinkiaika").

Ahvenanmaalle on sitten kuitenkin tullut ruotsalaisasutusta taas 1100-luvulla, mikä on johtanut saaren ruotsinkielistymiseen.

"VASTAVIIKINKIAIKA"
Kuurinmaalaiset ovat ilmeisesti Kalpaveljestö/-ritarikuntaa ja Ösel´ssä(=Saarenmaa ) ja Dagö´ssa ( Hiidenmaa ) asui pysyvästi svealaisia viikinkejä ?
Joissakin lähteissä kirjoitetaan "virolaisviikinkien" hävittäneen ja ryöstäneen Birkan kauppapaikan nyk. Tukholman vieressä.
Ennen "preussilaista" kalpaveljestöä nyk. Viron pohjoisrannikko näyttäisi olleen tanskalaistenkin viikinkien hallussa ?
Gotlannista käsin lienee alkanut 1200-luvun puolivälissä Hansankin vaikutus ja 1350 tienoilla Revelistäkin käsin Itä-Uudellemaalle.
-----------
Padisten luostari länsi-/svealaisvirossa poltettiin virolaisten 1343 kapinan aikana ja
kronikan mukaan munkkejakin surmattiin. Vaikka valta siirtyi kalpaveljestölle, Padisten luostarin hallintaoikeudet Itä-Uudellamaalla näyttäisivät jatkuneen, sillä
svealaisten kuningas Maunu Eerikinpoika oli pakoitettu antamaan Padistelle Porvoon kirkon pappien nimitysoikeuden 1351.
http://www.padiseklooster.ee/ajalugueng.html
Kalpaveljestö valloitti Livoniassa Varbolan linnoituksen ja kauppapaikan 1300-luvun alussa, novgorodilaiset olivat yrittäneet Varbolan valloitusta 1211.
--------------
Sepra- / Söbrakaupan sanotaan alkaneen noin 700 vuotta sitten, vaihtokauppa
Suomen kaakkoisrannikon, Itä-Uudenmaan ja Virossa asuneiden kesken.
Ovatko nuo "virolaiset" olleet alussa Öselin, Dagön ja Padisten seudun svealaisia,
kenties Itä-Uudenmaan uudisasukkainakin ?
Ensimmäiset Pernajan ja Pyhtään kirkot rakennettiin samoihin aikoihin.
Hansan vaikutus Gotlannista käsin näyttäisi alkaneen samoina aikoina sekin ?
Ja
rautakausikin näyttäisi alkaneen Suomenlahden eteläpuolella pohjoisrantaa aikaisemmin ja Virossa kirjoitetaan käytetyn järvi- ja suomalmiakin.

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Ahvenanmaan suomalaisasutus jätti paikannimen Jomala ja Ruotsin rannikollakin on edelleen jumale-nimisiä paikannimiä, joten siellä on myös asunut suomalaiskielisiä.

Aivan, Ahvenanmaan skandinaavinen kulttuuri ja viljely näyttävät jotakuinkin päättyneen vuoden 1000 tienoilla (Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, sivu 166). Tässä vaiheessa itämerensuomalaispaine on voinut muodostua kovaksi; samoihin aikoihin nimittäin voimistuu Baltian suunnan vaikutus Suomessa. Etenkin kuurinmaalaiset (liiviläinen yläluokka) ja saarenmaalaiset (virolaisia) näyttävät seuraavien parin vuosisadan ajan hallineen itäistä Itämerta ja riehuneen Skandinaviassakin (ns. "vastaviikinkiaika").

Ahvenanmaalle on sitten kuitenkin tullut ruotsalaisasutusta taas 1100-luvulla, mikä on johtanut saaren ruotsinkielistymiseen.

Kirjoittaako Huurre että Ahvenanmaalle tuli ruotsalaisasutus 1100-luvulla vai onko se oma tulkintasi?

Tuo on eri ajoitus kuin mitä Kauko Pirisellä ja Lars Hellbergillä tämän wikiartikkelin mukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen

[Vetehinen]

"VASTAVIIKINKIAIKA"
Kuurinmaalaiset ovat ilmeisesti Kalpaveljestö/-ritarikuntaa ja Ösel´ssä(=Saarenmaa ) ja Dagö´ssa ( Hiidenmaa ) asui pysyvästi svealaisia viikinkejä ?
Joissakin lähteissä kirjoitetaan "virolaisviikinkien" hävittäneen ja ryöstäneen Birkan kauppapaikan nyk. Tukholman vieressä.

Muistelet ehkä Sigtunan hävitystä 1187. Syytä miksi Birka hävisi ei tiedetä.

Ennen "preussilaista" kalpaveljestöä nyk. Viron pohjoisrannikko näyttäisi olleen tanskalaistenkin viikinkien hallussa ?

Bysantissa oli Koulpingoi nimellä tunnettua väkeä 1000-luvulla palkkasotureina. Venäläisissä lähteissä samaa porukkaa kutsutaan Kolbiagi nimellä ja norjalaisissa saagoissa kylfing nimellä. Kylfa merkitsee mailaa nykyislannissa.

Olen itse päätellyt että kylfa sanassa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi ja o:sta y:ksi. Kylfa -> kolpa. Venäjän kolbiagi sanassa o lausuttaneen aana. Eli se on kalpija. Kyseessä siis kalpamiekan käyttäjä. Se sopinee myös kreikankieliseen koulpingoi nimeen.

Kalpijat/kalpaajat olivat siis miekkamiehiä. Saamen sana kilpi on galba, mutta ehkä kyse on sanan merkityksen siirtymisesta kalvasta kilpeen. Sama mies käytti molempia.

Kylfingar väestä on wikissä http://en.wikipedia.org/wiki/Kylfings

Siinä vatjalaisten nimi yhdistetään käännöksenä norjan kylfa-sanaan.

-

[Jaakko Hakkinen]

Kirjoittaako Huurre että Ahvenanmaalle tuli ruotsalaisasutus 1100-luvulla vai onko se oma tulkintasi?

Tuo on eri ajoitus kuin mitä Kauko Pirisellä ja Lars Hellbergillä tämän wikiartikkelin mukaan.

Huurre ei mainitse asiaa, tuo ajoitus sen sijaan löytyy esim. Kari Tarkiaisen aiemmin mainitusta kirjasta Sveriges Österland. Wikipedian artikkeli ei lainkaan käsittele uudempia, Tarkiaisen tarkoin käsittelemiä käsityksiä ja perusteluja; eiköhän joku ne joskus sinnekin päivitä.

Eli nykytiedon valossa 1200-luku Ahvenanmaan ruotsalaisasutukselle on aivan liian myöhäinen. Aiemmin tässä ketjussa on käynyt ilmi, että 1100-luvulla ruotsalaisia muutti Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomen saaristoon (ja paikoin mantereellekin).

Kuurinmaalaiset ovat ilmeisesti Kalpaveljestö/-ritarikuntaa ja Ösel´ssä(=Saarenmaa ) ja Dagö´ssa ( Hiidenmaa ) asui pysyvästi svealaisia viikinkejä ?

Kuurinmaalaiset olivat itämerensuomalaisten liiviläisten johtama balttikansa. Svealaisia viikinkejä ei tiettävästi asunut Virossa ainakaan viikinkiajan jälkeen, ja ruotsalaisia sinne tuli vasta aikaisintaan 1200-luvun lopulla. "Virolaisilla viikingeillä" tarkoitetaan Länsi-Viron, erityisesti Saarenmaan pakanallisia virolaismerirosvoja, jotka skandinaavien viikinkiretkien hiljettyä ryöstelivät Skandinavian rannikoita.

Saamen sana kilpi on galba, mutta ehkä kyse on sanan merkityksen siirtymisesta kalvasta kilpeen. Sama mies käytti molempia.

Saamen galba on suomen kilpi-sanan säännöllinen vastine; sanalle on esitetty skandinaavinen originaali, jota SSA ei hyväksy. Suomen kalpa puolestaan on mahdollisesti balttilainen lainasana.

[Vetehinen]

Kirjoittaako Huurre että Ahvenanmaalle tuli ruotsalaisasutus 1100-luvulla vai onko se oma tulkintasi?

Tuo on eri ajoitus kuin mitä Kauko Pirisellä ja Lars Hellbergillä tämän wikiartikkelin mukaan.

Huurre ei mainitse asiaa, tuo ajoitus sen sijaan löytyy esim. Kari Tarkiaisen aiemmin mainitusta kirjasta Sveriges Österland. Wikipedian artikkeli ei lainkaan käsittele uudempia, Tarkiaisen tarkoin käsittelemiä käsityksiä ja perusteluja; eiköhän joku ne joskus sinnekin päivitä.

Eli nykytiedon valossa 1200-luku Ahvenanmaan ruotsalaisasutukselle on aivan liian myöhäinen. Aiemmin tässä ketjussa on käynyt ilmi, että 1100-luvulla ruotsalaisia muutti Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomen saaristoon (ja paikoin mantereellekin).

Tarkiaisen RKP:n johdolla laatima kirja ei ole luotettava lähde. Mitkä ovat ne tutkimukset, jotka kumoavat Hellbergin ja Pirisen tulokset Tarkiaisen mukaan?

Suomenruotsalaisista kertovat wikiartikkeli http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish-speaking_Finns siteeraa Tarkiaista, mutta ei sekään mainitse muutosta Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomen 1100-luvulla.

[ekyto]

Tarkiaisen RKP:n johdolla laatima kirja ei ole luotettava lähde.

Jos Tarkiaisen kirja on tuolla perusteella epäluotettava lähde, niin voinemme samalla sopia, että myös E.N. Setälän ja Kustaa Vilkunan kyhäelmät ovat epäluotettavia lähteitä. Setälä kuului nuorsuomalaisiin ja Vilkuna Akateemiseen Karjala seuraan.

[Vetehinen]

Tarkiaisen RKP:n johdolla laatima kirja ei ole luotettava lähde.

Jos Tarkiaisen kirja on tuolla perusteella epäluotettava lähde, niin voinemme samalla sopia, että myös E.N. Setälän ja Kustaa Vilkunan kyhäelmät ovat epäluotettavia lähteitä. Setälä kuului nuorsuomalaisiin ja Vilkuna Akateemiseen Karjala seuraan.

Vihjaat että kuuluminen nuorsuomalaiseen puolueeseen ja AKT:een tekisi epäluotettavaksi. RKP:läiset historianprofessorit? Eräältä heistä on tulossa jatkoa Tarkiaisen kirjaan.

[ekyto]

Vihjaat että kuuluminen nuorsuomalaiseen puolueeseen ja AKT:een tekisi epäluotettavaksi.

Ainakin samassa määrin kuin kuuluminen RKP:hen.

[Ciccio]

"VASTAVIIKINKIAIKA"
Kuurinmaalaiset ovat ilmeisesti Kalpaveljestö/-ritarikuntaa ja Ösel´ssä(=Saarenmaa ) ja Dagö´ssa ( Hiidenmaa ) asui pysyvästi svealaisia viikinkejä ?
Joissakin lähteissä kirjoitetaan "virolaisviikinkien" hävittäneen ja ryöstäneen Birkan kauppapaikan nyk. Tukholman vieressä.

Muistelet ehkä Sigtunan hävitystä 1187. Syytä miksi Birka hävisi ei tiedetä.

Ennen "preussilaista" kalpaveljestöä nyk. Viron pohjoisrannikko näyttäisi olleen tanskalaistenkin viikinkien hallussa ?

Bysantissa oli Koulpingoi nimellä tunnettua väkeä 1000-luvulla palkkasotureina. Venäläisissä lähteissä samaa porukkaa kutsutaan Kolbiagi nimellä ja norjalaisissa saagoissa kylfing nimellä. Kylfa merkitsee mailaa nykyislannissa.

Olen itse päätellyt että kylfa sanassa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi ja o:sta y:ksi. Kylfa -> kolpa. Venäjän kolbiagi sanassa o lausuttaneen aana. Eli se on kalpija. Kyseessä siis kalpamiekan käyttäjä. Se sopinee myös kreikankieliseen koulpingoi nimeen.

Kalpijat/kalpaajat olivat siis miekkamiehiä. Saamen sana kilpi on galba, mutta ehkä kyse on sanan merkityksen siirtymisesta kalvasta kilpeen. Sama mies käytti molempia.

Kylfingar väestä on wikissä http://en.wikipedia.org/wiki/Kylfings

Siinä vatjalaisten nimi yhdistetään käännöksenä norjan kylfa-sanaan.

-

--------------------------------------------------------------------------------------------
Sigtunan hävitystä 1187 tietystikin, tosin joissakin lähteissä kirjoitetaan ettei Sigtuna täysin tuhoutunut ja hyökkääjät saattoivat olla baltiastakin. Sigtuna on ollut asuttuna vielä 1300-luvulla, mutta vanha Upsala syrjäytti sen 1100-luv. lopussa, ehkä tuon hyökkäyksenkin johdosta ?
Kylfingar väen alkuperästä sanotaan tiedemiehillä olevan eriäviä kannanottoja,
suomenheimoisia tai norjalaisia ja tanskanmaalta tai itäbaltteja.
Olisikohan kyse Itämeren "rantakulttuureista" ennen kristinuskon yhdistävää vaikutusta ?
Kyse olisi ollut pienehköistä joukoista, jossain saagassakin kirjoitettiin 50:n ja
90:n miekkamiehen joukoista, jonka kokoisilla lienee ollut "painopisteylivoima" ?

Kristinuskon miekkamiehiäkin ristiretkille kokoava vaikutus näyttäisi levinneen bysantista Novgorodin suunnalle ja keski-Euroopasta Kuurinmaalle ja
Sveanmaalle. Viro, Suomi ja Karjala olivat "ei kenenkään maata" - aluksi ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Nykyisen Viron alueelta kirjoitetaan käydyn ja osa-aikaisesti asutun itä-Uudellamaalla
1500-luvulla, kenties jo aikaisemminkin.
Pernajan seudulle on muuttanut virolaisia 1700- ja 1800-luvuilla.
Hiidenmaalta vironruotsalaisia on karkoitettu 1700-luvun lopussa Ukrainaan Dneprin varrelle perustettuun Gammalsvenskby-kylään ja ruotsin kieli on säilynyt nykypäiviin asti.
http://www.tuglas.fi/arkisto/dneprin+ra ... otsia.html
Nyky-Virossa n. 3--500 vironruotsalaista ja Ruotsissa n. 10 000, mm. Lennart Meren äiti oli vironruotsalainen.
Länsi-Virossa ja saarilla ovat ruotsalaiset paikannimet säilyneet esim. Rannarootsi,
Noarootsissa on Pasklepp-kylä ja seudulla on ollut Paschleps herrgård´kin.
Kärslätt-Kersleti ( vrt. Kyrkslätt - Kirkkonummi ), Dirham-Diger hamn jne.
Padisen luostari myi 1345 svealaisille Laonkylän ja Suur-Pakrin.

Suomalainen alkuperäisnimistö näkyy itä-Uudenmaankin paikannimissä: esim. Pernajan Koskenkylä-Forsby, Hämeenkylä-Tavastby, Härkäpää-Härpe, Lapinkylä-Labby, Riihijoki-Rike, Tervajoki-Tervike-Tervik jne. hämäläisten jäljiltä.

Onkohan Pernajan seudulle lähdetty länsi-Virosta 1700-luv. lopussa ja vironruotsalaiset olisivat näin "ruotsinkielistyneet" nopeasti ? Sata vuotta sitten Pernajaan muutti virolaisia perustaen Kabbölen ( Keipsalo aiemmin ? ja lähdetty Viron
Kuusalun seudulta )
Olisivatko suomenkieliset olleet kielivähemmistönä Itä-Uudellamaalla ja Pernajassakin vasta 1500-luv. alkaen Mikael Olavinpojan ( Agricola ) syntymän aikoihin ?
Ja väestö olisi ruotsinkielistynyt enemmän vasta tuon ajan jälkeen ?

Veikko Palvo

[Matti Nieminen]

Itä-Uusimaa ja Uusimaa yleensäkään ei ennen ruotslaisten tuloa ollut autio. Se kuului hämäläisten eränkäyntialueeseen, ja sen rannikolla oli jo viimeistään merovinkiajalta lähtien myös sydänhämäläisten kalastustukikohtia ja kauppasatamia (mm.Voionmaa: Hämäläinen eräkausi). Pysyvästä asautuksesta ja viljanviljelystä kertovat mm. Helsingin ja Sipoon alueiden sedimettilöytöjen viljan siitepölyt. Ympärivuotisen harvan hämäläisasutuksen lisäksi alueella asui myös eteläsaamelaisia, jotka toimivat mm. hämäläisten erärenkeinä. Tästä kertoo lappalaisiin viittaavien paikannimien runsaus. On myös selvää, että kausiluontoisesti rannikolla asui myös virolaisia kalastajia. Tähän asiaan viittanee Virumaan rannikon murteen hämäläiset piirteet.

Ruotsalaisia vanhempaan hämäläisasutukseen viittaa myös kuninkaan nimissä 1342 annettu aikaisemman tuomion vahvistus, jolla sinetöintiin hattulalaisten ja ilmeisesti myös hauholaisten ikivanhojen keskiuusmaalaisten rannikko-omistusten kuuluminen ruotsalaisille maahanmuuttajille (tarkemmin Gunvor Kerkkonen: Helsingin pitäjä I).

Lähes koko rannikkoalueen hämäläisyyteen laajemmin viittaa ruotsalaisen paikannimistön rinnalla säilyneet ja ruotsinkielisiä piirteitä saaneet suomenlieliset paikannimet.

Asiasta tarkemmin Helsingin yliopiston arkeologian laitokselle syksyllä 2008 jätetyssä pro gradu tutkielmassa Matti Nieminen: Häme ja sen keskiuusimaalainen rannikko - Kulkemista, kaupaa ja vaikutteita rautakauden alusta kristinuskon tuloon.

Terv.
Nieminen

[Ciccio]

[quote="Matti Nieminen"]
Ruotsalaisia vanhempaan hämäläisasutukseen viittaa myös kuninkaan nimissä 1342 annettu aikaisemman tuomion vahvistus, jolla sinetöintiin hattulalaisten ja ilmeisesti myös hauholaisten ikivanhojen keskiuusmaalaisten rannikko-omistusten kuuluminen ruotsalaisille maahanmuuttajille (tarkemmin Gunvor Kerkkonen: Helsingin pitäjä I).

Lähes koko rannikkoalueen hämäläisyyteen laajemmin viittaa ruotsalaisen paikannimistön rinnalla säilyneet ja ruotsinkielisiä piirteitä saaneet suomenlieliset paikannimet.

Asiasta tarkemmin Helsingin yliopiston arkeologian laitokselle syksyllä 2008 jätetyssä pro gradu tutkielmassa Matti Nieminen: Häme ja sen keskiuusimaalainen rannikko - Kulkemista, kaupaa ja vaikutteita rautakauden alusta kristinuskon tuloon.
_________________________________________________________________
Svealaiskuningas Maunu Eerikinpoika luovutti 1351 Itä-Uudenmaan koskien, Vantaanjoelta Kymijoelle, kalastusoikeudet ja seurakuntien ( puukirkot ) pappien nimitysoikeudet Padisen sisteriläisluostarille, jolla oli myös maa-alueita "Helsingin", Sipoon, Porvoon ja Pernajan seuduilla.
Hansa-liitto
on aloittanut kaupankäynnin noin 1350 tienoilla, ( mm. Reval- Tallinna ) joten
onkohan Sepra-/ Söberkauppa alkujaan ollut Viron luostareiden ja Hansan kauppaa Suomenlahden yli Itä-Uudellemaalle ?
Talonpoikaispurjehdus ja -kauppa myöhemmin.
Katolisen kirkon Turun piispat ja mm. Padisen apotit näyttäisivät kilpailleen Itä-Uusimaasta ja molemmat näyttäisivät saaneen Paavin ristiretkikehoituksia / -suostumuksia.
Kruunun tukemaa muuttoliikettä Itä-Uudellemaalle ei näyttäisi olleen, kuten oli
Ruotsin kuninkaan kannustama ja tukema muuttoliike 1500 ( ? ) alkaen Ruotsin & nyk.Norjan suomalaismetsien autiotiloille.
----------------
Itä- Uusimaa nykyisen Helsingin seudulta itään näyttäisi olleen ensin Padisen munkkien ja kalpaveljestön hallinnassa.
Turun piispan Maunu Tavastin alainen Itä-Uudenmaan rovasti Porvoossa on aloittanut ja johtanut lähes samanaikaisesti 1450 tienoilla aloitettuja Vantaan, Sipoon, Porvoon,
Pernajan ja Pyhtään harmaakivikirkkojen rakennustöitä.
Http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuut ... enDocument
Pernajan keskiaikaisen kivikirkon rakennustyö on aloitettu ensimmäiseksi.
---------------
Suomen suuriruhtinaan 1351 alken vaihduttua 1809, Vanha Suomi on liitetty 1812 Porvoon hiippakuntaan. Itä-Uudenmaan kuuluminen Ruotsin kuninkaalle ja Suomen suuriruhtinaalle vahvistui ilmeisesti 1400-luvun alkupuolelta alkaen Turun piispan
rakennuttamien harmaakivikirkkojenkin ollessa siitä osoituksena ?

Itä-Uudenmaan, "pääkaupunkiseudulta" nyk. Kotkaan, omistus- ja valtasuhteet näyttävät 1350 tienoilla olleen sekavat:
-Padisen sisteriläisluostarin maita, kartanoita ja kalastusoikeudet, sekä patronaattioikeus
-Hansa- ja seprakauppa alkoivat ( Hansakaupungit ja luostarit omilla tahoillaan ? )
-Ruotsin kuningas myös Suomen suuriruhtinaaksi
-Albrekt Meclenburgilainen ( Albrecht der Grosse Saksasta ) Ruotsin kuninkaaksi 1363
-Itä-Uusimaa kuului Viipurin linnalääniin, jonka päällikkö Bo Jonsson Grip oli
Albrechtiakin vaikutusvaltaisempi.
Paljonkohan Bo Jonsson on pystynyt keräämään omaisuudestaan lääninsä länsiosasta,
Itä- Uudeltamaalta ja paljonko Ruotsin kuningas Albrecht der Grosse ?
Tai Padisen luostarin apotit ja Turun piispat ?

Veikko Palvo

[wejoja]

Janne Holmén on tutkinut Pohjanlahden yli tapahtunutta muuttoliikettä ja viittaa "Alueiden Pohjanlahden molemmin puolin kuuluneen kuningaskuntaan jo paljon ennen kuin voidaan puhua ruotsalaisesta tai suomalaisesta kansasta tai edes kielestä":

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5258382587

Pohjanlahden rannikolla voidaan arkeologisen tutkimusten mukaan todeta olleen tiiviit yhteydet jopa metallikausilla ja muuttoliikettä molempiin suuntiin. Kokonaan toinen kysymys on se, kuuluivatko alueet Ruotsin "kuningaskunnalle", jos emme voi puhua kansoista, tai edes kielistä?

Myös alueellinen rajaus on mielenkiintoista ts. voidaanko ylipäätään puhua mistään laajemmasta yhteydestä, jos puhumme Pohjanlahden rannikon tiiviistä yhteyksistä?

Miten tutkijan teoria pitäisi suhteuttaa muun Suomen asutushistoriaan, esimerkiksi Itä-Uudenmaalla?

[Sami Raninen]

Kokonaan toinen kysymys on se, kuuluivatko alueet Ruotsin "kuningaskunnalle", jos emme voi puhua kansoista, tai edes kielistä?

Miten nykyiset kansat tai kielet ovat varhaishistoriallisen "kuningaskunnan" edellytys?

[Vetehinen]

Janne Holmén on tutkinut Pohjanlahden yli tapahtunutta muuttoliikettä ja viittaa "Alueiden Pohjanlahden molemmin puolin kuuluneen kuningaskuntaan jo paljon ennen kuin voidaan puhua ruotsalaisesta tai suomalaisesta kansasta tai edes kielestä":

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5258382587

Pohjanlahden rannikolla voidaan arkeologisen tutkimusten mukaan todeta olleen tiiviit yhteydet jopa metallikausilla ja muuttoliikettä molempiin suuntiin. Kokonaan toinen kysymys on se, kuuluivatko alueet Ruotsin "kuningaskunnalle", jos emme voi puhua kansoista, tai edes kielistä?

Myös alueellinen rajaus on mielenkiintoista ts. voidaanko ylipäätään puhua mistään laajemmasta yhteydestä, jos puhumme Pohjanlahden rannikon tiiviistä yhteyksistä?

Miten tutkijan teoria pitäisi suhteuttaa muun Suomen asutushistoriaan, esimerkiksi Itä-Uudenmaalla?

Kirjoituksessa mainitulla Pohjanlahden molemmat rannat käsittävällä kuningaskunnalla tarkoitettaneen Kainuunmaata - ruotsiksi Kvenland. Kainuulaisia pidetään suomenkielisenä heimona, joka asui Pohjanlahden - entiseltä nimeltään Kainuunmeren - molemmilla puolilla ja joiden nimijälkeläisiä asuu Norjassa edelleen.

Helsingin Sanomien kirjoituksen motiivi näyttää olevan poliittinen: kaksikielisyyden puolustus. Mielestäni se on laitettava propagandalaatikkoon.