Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Kesän 1944 suurhyökkäys - miksi?

08.02.09 16:24

Miksi sotaa käydään? Se on politiikan jatke jolla on tietyt tavoitteet, ei itsenäinen asia. Ja ne tavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin menetyksin ja mahdollisimman nopeasti. Neuvostoliiton tärkein tavoite Toisessa maailmansodassa oli Saksan lyöminen; Suomi oli sivuseikka.

Talvesta 41/42 alkaen kevääseen 1944 asti Suomen rintamilla käytiin lähinnä asemasotaa. Yli kahteen vuoteen Suomi ei ollut muodostanut Neuvostoliitolle käytännöllistä sotilaallista uhkaa.

Kesällä 1944 länsivallat nousivat maihin Normandiassa aloittaen sodan viimeisen luvun: Saksan tappio oli ehdottoman varma. Mikäli Stalin olisi tuolloin sivuuttanut toisarvoiset rintamat ja keskittänyt sotilaalliset voimansa Saksaa vastaan, se olisi nopeuttanut marssia Berliiniin.

Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen, joka ei mitenkään muuttanut sodan lopputulosta. Sodan jälkeen se olisi voinut sanella Suomelle haluamansa rauhanehdot aivan kuten se teki 1944. Hyökkäys tuli kuitenkin kalliiksi sekä Suomelle että Neuvostoliitolle itselleen - ja tämä oli tiedossa jo etukäteen.

Miksi Neuvostoliitto sitten aloitti suurhyökkäyksen? Muistelen jonkun tutkijan esittäneen, että Suomi oli Stalinille arvovaltakysymys. Onko muita ajatuksia?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Kesän 1944 suurhyökkäys - miksi?

08.02.09 23:15

Päätös lienee Stalinin, jonka avainarkistot ovat edelleen tutkijoiden ulottumattomissa. Emme siis tiedä likimainkaan tarpeeksi toisen maailmansodan historiasta. Miksi sodassa oleva Suomi itse asiassa oli niin varma, ettei suurhyökkäystä tule? Kannaksen valmistelujenhan oletettiin olevan hämäystä. Stalin luultavasti halusi näpäyttää länsivaltoja; osoittaa ettei hänen tukensa lännelle suinkaan ole automaattista, eikä siis pitänyt Suomen valtaamista minään sodanpäämääränä. - Mutta tuskin hänellä oli mitään sitä vastaan, jos hyökkäys olisi nopeasti johtanut tällaiseen tulokseen. Suomi ei luultavasti ollut niin tärkeä, että sen kohtalosta edes oli ns. lopullista päämäärää vaan sen osalta tilanne oli kesällä 1944 avoin.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Kesän 1944 suurhyökkäys - miksi?

09.02.09 10:18

Osmo Jussila on seminaariesityksessään käsitellyt lännen tavoitetta "lyödä Suomi ulos sodasta" ennen varsianaisia loppuselvittelyjä.

http://www.kaapeli.fi/svs/historiaseminaari.htm

Samassa seminaarissa on Lars Westerlund maininnut v. 1941 rauhantarjouksen, josta parissa muussa säikeessä keskustellaan.

Seppo Jyrkinen
Viestit: 416
Liittynyt: 06.12.08 17:10

Re: Kesän 1944 suurhyökkäys - miksi?

09.02.09 23:46

Arkistojen avautuminen niin Venäjällä kuin muuallakin tulee olemaan mielenkiintoista. Toivottavasti vielä meidän elinaikanamme.

Suomen sotilaallinen johto ei odottanut voimakasta suurhyökkäystä ja oletan sen johtuneen juuri sen tarpeettomuudesta. Berliini oli avainsana ja Helsinki kuului lillukanvarsien joukkoon.

Jussilan esitys on hyvä (poislukien "Unkarin paralleeli" jossa logiikka pettää). Miksi Suomen irrottaminen sodasta olisi ollut tärkeä sen paremmin länsivalloille kuin Stalinillekaan? Toki Suomi oli mukana sodassa ja liittoutuneiden vihollinen, mutta sotaansa Suomi kävi kivääri jalalla. Aika olisi hoitanut Suomen irti sodasta ilman ainuttakaan laukausta.


Millaiseksi Stalin oletti maailman muuttuvan sodan jälkeen? Oletan hänen pitäneen selviönä, että välit länteen katkeavat, mutta kuinka pahasti. Kapitalismin ja kommunismin epäpyhä allianssi oli ongelma molemmissa maissa eikä ystävyyttä ollut olemassakaan.

Stalin halusi Suomelle Baltian maiden kohtalon ja sellainen olisi sujunut kaikkein sujuvimmin suursodan vielä kestäessä. Vähän yksitotinen arvaus, mutta rationaalisia vaihtoehtoja on vaikea löytää.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Kesän 1944 suurhyökkäys - miksi?

11.02.09 07:29

Suomi ei voinut olla länsivalloille kovin tärkeä, jos kerran olivat sodan jälkeen valmiita tinkimään osista Saksaakin, mm. miehitysvyöhykkeiden muutokset ent. Itä-Saksan alueella NL:n (ja Puolan) hyväksi. Suomihan pyrki 1943-44 pelaamaan aikaa ja pääsemään irti sodasta mahdollisimman vähin vaurioin ja iskeytymään sopivalla hetkellä mukaan länsivaltoihin. Pelkkien läntisten diplomaattisten lähteiden käyttö voi tosin vääristää käsityksiämme. Stalin epäilemättä tahtoi sekoittaa näitä ja antaa myös disinformaatiota.

ralf64
Viestit: 97
Liittynyt: 18.02.08 11:46

Re: Kesän 1944 suurhyökkäys - miksi?

09.03.09 12:58

Oma näkemykseni pohjautuu aika lailla Tapio Tiihosen näkemykseen, johon hänellä on vankat perusteet - Neuvostoliiton arkistoista löytyneet tiedot ja Neuvostoliiton sotilasdoktriini.

Lyhyesti sanottuna syy miksi Neuvostoliitto aloitti Normandian maihinnousun aikoihin oman hyökkäyksensä juuri Suomea vastaan oli tavoite PANNA LIIKKEELLE LUMIPALLOEFEKTI.Itseasiassa suunnitelma oli aika hyvä strategisesti ajatellen. Mietitäänpä.

Asettamalla oikeastaan viime hetkellä saalaamismenetelmien erittäin voimakkaan ja eteenkin tekniseltä suorituskyvyltään huomattavan hyökkäysvoiman kapealla Karjalan Kannakselle laski NL:n sodanjohto, että se kykenee lyömän vähäiset suomalaisjoukot niin totaalisesti, että n. 5 päivän sisällä suomalaispuolustus luhistuu täysin Kannaksella, jolloin puna-armeija voi täysin esteettä edetä ensin Kymijoelle ja siitä eteenpäin Helsinkiin, sillä suomalaisten nopea luhistuminen olisi aiheuttanut myös kansandemokratiakehityksen (=kommunistien johtama uusi hallinto Helsingissä). Luonnollisesti Itä-Karjalassa olevat suomalaisjoukot olisi myös joutuneet aivan kestämättömään tilanteeseen ja ne olisivatkin luhistuneet sisältäpäin.

Tärkein tekijä olisi liittynyt kuitenkin siihen, että Etelä-Suomen nopea valtaaminen olisi saartanut saksalaiset paitsi Lapissa myös aiheuttaneet Baltiassa olevien saksalaisosastojen joutumisen pohjoisestakin käsin saarroksiin olisihan NL saanut samalla lento- ja laivastotukikohtia Suomen etelärannikolta käsin.

Tässä on selitys miksi Suomi ja erityisesti juuri Karjalan Kannas oli houkutteleva NL:n hyökkäyssarjan ensimmäinen vaihe. Onnistuessaan se olisi tuonut NL:n käsiin huomattavasti suuremman saaliin kuin mitä se jo muutenkin sai esim. Valko-Venäjän ja Baltian operaatioissa myöhemmin. NL:n epäonnistuminen johtui puolestaan siitä, että suomalaiset eivät jääneekään hyökkääjän saartamiksi ja tulleet tuhotuiksi vaan ne kykenivät viivyttämään näitä ratkaisevasti niin että VKT-linjalle tultaessa voimasuhteet tasoittuivat.

On huomattava että "Kannaksen halkijuoksuksi" nimitetty operaatio maksoi sen 12 ensimmäisenä päivänä hyökkääjälle yli 60 000 miestä kun taas suomalaisille sittenkin olosuhteet huomioiden vain 9860 miestä. Eräs pääaesikunnan hämmästelyiden aihe olikin jo kesäsodan loppuvaiheessa se, että hyökkäyksen rajuuteen ja tekniseen suoritustasoon nähden suomalaisten tappiot ei olleet läheskään niin suuret kuin ensipäivinä pelättiin.

Tavoitteisiin nähden Neuvostoliitto silminnähden epäonnistui offensiivissaan. Sitä osoittaa myös se, että kolmessa viikossa Stalin teki täyskäännöksen vaatimuksissaan Suomea kohtaan. 23.6.44 hänen rauhanehtonsa oli - Suomen ehdoton antautuminen. 14.7.44 hän luopui tuosta vaatimuksesta. Sitä ei voida tulkita minään muuna kuin tosiasioiden tunnustamisena. Heinäkuun lopulla 1944 Suomen armeija oli voimakkaampi ja iskukykyisempi kuin koskaan koko II maailmansodan aikana. Markku Jokisipilän tutkimuksen mukaan Suomella olisi syyskuun 1944 alun tilanteessa riittänyt aseistusta ja materiaalia jopa 6 kuukauden yhtäjaksoiseen intensiiviseen sodankäyntiin. Neuvostoliittolaiset olivat tarpeeksi älykkäitä ymmärtämään sen, että hyötynäkökulmasta katseltuna Suomea ei kannattanut enää yrittää valloittaa. Stalin, niin petomainen hallitsija kuin olikin, oli myös käytännöllinen realisti. Suomen poliittinen johto myös tiesi tämän.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”