Veikko Palvo kirjoitti:Hallitus antoi 17/10.1939 määräyksen Kannaksen raja-alueen tyhjentämisestä, hieman myöhemmin Salmin ja Suojärven rajakylien, rajassa kiinni oilevien kylien, evakuoinnista. Lahden, Kotkan ja Loviisan seuduille 1930 sotatilalain pohjalta evakuoituja on ollut noin * 10 000 *. Sallassa ja Suomussalmella ei lokakuussa liene evakuoitu lainkaan ja Salmi - Suojärvellä on palailtu evakosta takaisinkin.
Evakuointia myöhemmän sotatilalain lisäyksellä 4/11.1939 kunnat on velvoitettu majoittamaan ja muonittamaan evakot valtion korvatessa sen.
Evakkoja oli lokakuussa vain n. 10 000 ja majoituksesta ja muonituksesta ei ole juuri ollut viranomaisohjeita. Evakuointisuunnitelmat sotatoimialueelta ovat olleet vuodelta 1930 siviiliviranomaisten tekeminä, nimismiesten ja poliisien lisäksi Kansanhuoltoministeriö on aloittanut toimintansa 1939. Väestösiirrot ovat kuuluneet Sisäasiain- ja Kansanhuoltoministeriön toimialaan ja evakuointi sotatoimialueella sotilasviranomaisille. Esim. Salmissa puna-armeijan hyökätessä 30/11.-39 rajan yli klo 0700 20 km kauempana siviiliviranomaiset eivät ole antaneet evakuointimääräystä, ohjeet ovat varoittaneet evakuoimasta rajavälikohtauksen sattuessa.
Evakuointi on käynnistynyt puolivirallisesti neuvostolaisten tieltä lähteneiden mukana omillakin kulkuneuvoilla ja armeijan kuorma-autoilla. ( paluukuljetuksia ? )
Sisä-Suomessa evakkoja on samaan aikaan ollut neuvostoilmavoimien pommittamista asutuskeskuksista pois.
Evakkomuistelmissa kerrotaan, miten lapset eivät ole osanneet pelätä, joistakin lienee ollut jännääkin. Noista nykyisin muodissa olevista sotatraumoista evakkomuistelmissa ei yleensä kerrota, puhumattakaan siitä että ne pohjautuisivat jotenkin 1918 tapahtumiin.
Veikko Palvo
Ensimmäinen evakuointilupa annettiin 9.10.1939, tosin silloin kyseessä oli vapaaehtoinen väestönsiirto.
Suojärven osalta evakuointilupa annettiin ainoastaan Vegaruksen kylälle. Kuitenkaan nimismies tätä käyttänyt, joten Vegaruksenkin väestöä jäi evakuoimatta. Salmin pohjoispuolella evakuointeja ei itseasiassa käynnistetty lainkaan ennen sodan syttymistä. Poikkeus voi olla Petsamo, mistä on säilynyt kertomus Kalastajasaarennon evakuoimisesta ja asukkaiden paluusta kotiinsa sodan jalkoihin, mutta muut lähteet eivät tätä tunne.
Salmin pohjoispuolella tapahtuneet väestönsiirrot olivat (ennen sotaa) aina vapaaehtoisia, eikä niiden kustannuksia korvattu, eikä (periaatteessa) majoitusta järjestetty. Taas löytyvä poikkeus on Ilomantsi, jossa paikallinen rajavartiosto evakuoi omavaltaisesti rajaseudun kylät. Kuhmossa nimismies on suorittanut joitakin evakuointeja, mutta ne ovat todennäköisesti koskeneet materiaalia eivätkä missään nimessä ole olleet pakollisia.
Evakuointisuunnitelmat laadittiin syksyllä 1939. Ennen lokakuuta 1939 evakuointisuunnitelmat oli laadittu vain Viipurin läänin itäosien kunnille, nyt kaikille rajapitäjille ja suurimpiin kaupunkeihin. Myös Viipurin läänin evakuointisuunnitelmat laadittiin uudestaan, mutta niiden vaikutus käytäntöön on erittäin tulkinnanvaraista.
Evakuoinnit kuuluivat 1920- ja -30-lukujen ajan sisäasiainministeriön alaisuuteen. Samoin oli 1939. Kansanhuoltoministeriö sai vastuulleen siirtoväen huollon, ja yritti ottaa aktiivista roolia evakuointisuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa, muttei ehtinyt edes oppia järjestelmää. Evakuointikäsky oli sisäministerin (Kekkonen) peukalon alla, mutta sodan syttyessä puolustusvoimat käytännössä otti vastuun evakuoinneista. Niinpä ne suunnitelmat jäivät aika turhiksi, kun puna-armeija käytännössä määräsi, mistä evakuoitiin ja milloin evakuoitiin.
Sodan syttyessä paluukuljetuksia EI saanut käyttää evakuointeihin. Siirtoihin oli varattu oma kalusto (joopa...). Käytännössä pv alkoi nopeasti käyttää paluukuljetuksia hyväkseen. Olennaisinta tämä oli raideliikenteen osalta. Siirtoihin oli alunperinkin tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon siirtoväen omaa kuljetuskalustoa. Tosin autot oli tietysti varattu sotaväen tai siviiliviranomaisten käyttöön, suuri osa hevosista oli otettu viranomaiskäyttöön, samoin reet kärryt yms. ja työikäinen miesväki oli joko ase- tai työvelvollisina. Mutta siis noin niinkuin periaatteessa.
