Ruotsin kielen asema Suomessa

[Veikko Palvo]

Viestit siirretty ketjusta Suomalainen identiteetti ja otsikoitu uudelleen foorumin moderaattorin toimesta.

****

Minä näkisin kieli-identiteetin olevan lähinnä me ja he tuntemusta jossa samaistutaan samaa kieltä puhuvaan ryhmään. Somali tai venäläinenkin voi samaistua "meihin" ja toimia täysivaltaisena suomalaisena ryhmän jäsenenä niin halutessaan vaikka äidinkielensä olisi eri. Ruotsinkieliset Suomessa haluavat eristäytyä vain etuoikeuksiensa vuoksi joten heille kyse ei ole vain asenteesta vaan valtapolitiikasta.

Laatisitko yksilöidyn listan perusteluineen väittämistäsi suomenruotsalaisten valtaoikeuksista ja väittämistäsi etuoikeuksista.

Valtaoikeuksia näyttäisi olevan mm. mainitsemillasi somaleilla suomalaisen poliittisen kentän tietyn laidan kautta?
Rasismi- ja syrjintäsyytöksiä esitetään samalta poliittiselta laidalta hyvin kerkeästi turvapaikanhakijoiden etujen puolestapuhujina, asiasta ei saman laidan mukaan ilmeisestikään saisi edes keskustella ja kirjoitella muuten kuin heidän määrittelemällään tavalla?

Veikko Palvo

[Tomppa]

Laatisitko yksilöidyn listan perusteluineen väittämistäsi suomenruotsalaisten valtaoikeuksista ja väittämistäsi etuoikeuksista.

En nyt koko listaa viitsi tähän hätään kirjoittaa mutta näistä etuoikeuksista tärkein on varmaankin omakieliset yliopistot sekä korkeakoulut ja lisäksi kieleen perustuvat kiintiöt jotka suosivat ruotsinkielisiä heidän ohittaessaan pätevämmän, mutta ruotsia osaamattoman suomenkielisen. Kiintiöt ovat lisäksi kohtuuttoman suuret, esim. kauppatieteisssä n. 18%.

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2006

Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)

Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiintiöt toimivat myös käytännössä. Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50-55%. Sama luku muista on 30-35%.

_

[jsn]

Ehdotatko sitten ratkaisuksi kenties ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen leikkaamista? Ehkä näin pitäisi toimia, ovathan leikkauslistat jälleen suosittuja. Vai pitäisikö suomenkielisten saada oma korkeakoulutuskiintiö? Taustalla on melko mekaaninen näkemys, että korkeakoulututkinto on vallan ainoa mittari.

Absoluuttisina lukuina suomalaisten osuus on kuitenkin melkoisen paljon suurempi, mikä tasoittaa näennäisen isoa epäsuhtaa, eli ruotsinkielisten omalla kielellään saama korkeakoulutus ei välttämättä ole aina automaattisesti suomenkielisiltä pois. Ruotsia pienemmillä kieliryhmillä voi olla prosentuaalisesti vieläkin suurempi yliedustus korkeakouluopinnoissa. Jostain syystä tämäkin keskustelu vei samoille tutuille kielitaistelun urille, mikä on aika masentavaa.

[Veikko Palvo]

etuoikeuksista tärkein on varmaankin omakieliset yliopistot sekä korkeakoulut
_

Niin, kysymys on poliittinen ja sitä sitä se oli myöskin 1960- ..1970- lukujen vaihteessa. En ollut silloinkaan äärivasemmistolaisen radikaalia "yliopistollista totuudellista sivistysihannetta" kannattava, seurasin korkeakoulujen hallinnonuudistuksen ajamista rakennustyömaalla ihmetellen sitä, miksi rakennustyöväenliitto oli järjestänyt vauhdituslakkoja talonrakennustyömaallakin.

Kansan uutisissa nyt 2010 kirjoitetaan http://www.kansanuutiset.fi/blogit/pent ... touudistus

"Se yliopiston eetos, jossa tavoiteltiin yhteiskunnan parasta, etsittiin tietoa ja t o t u u t t a sen itsensä vuoksi, näyttää menneen talven lumilta.......vain hieman kärjistäen voidaan väittää yliopiston laaja - alaisen sivistysihanteen alkaneen kadota 2010."

KU:n kirjoittaja lienee ollut nuori radikaali noiden rakennusmiestenkin lakkoillessa yliopistouudistuksen puolesta n. 1970. Ja puheet näyttäisivät olevan samankaltaiset vielä nytkin. Tuo nykyisin usein esillä ollut "pakkoruotsi" tuli samoissa uudistuksissa noin 1970.
Olisivatkohan nuo rakennusmiehet ajaneet lakkoilullaan myöskin ns."pakkoruotsia", vaikkeivat he muistikuvani mukaan kovinkaan tietoisia lakkoilunsa syistä - "totuudellisista sivistysihanteista -
olleetkaan?


Veikko Palvo

[Tomppa]

Ehdotatko sitten ratkaisuksi kenties ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen leikkaamista? Ehkä näin pitäisi toimia, ovathan leikkauslistat jälleen suosittuja. Vai pitäisikö suomenkielisten saada oma korkeakoulutuskiintiö? Taustalla on melko mekaaninen näkemys, että korkeakoulututkinto on vallan ainoa mittari.

Minä vaadin vain yhdenvertaisuutta mikä on muissa demokraattiseksi itseään kutsuvissa maissa rakenteellinen itsestäänselvyys. Miksi mielestäsi ruotsinkielisiä pitäisi korkeakouluttaa suhteeessa enemmän kuin muita suomalaisia? Tämä kolonialismin perintö on vain jatkumo jossa ennestään vallassa olleet pyrkivät jatkamaan syrjintää pysyäkseen vallassa. Tämä on juuri sitä segretaatiota jossa ei haluta samaistua yhteisöön omien etujen vuoksi ja identiteetti muokkautuu siinä suljetussa ankkalammen yhteisössä. Sosioekonominen asema tukee vallan keskittymistä hyvävelijärjestelmän ansiosta josta kertovat myös paljastuneet lahjontatapauksen, mutta ruotsinkielisten säätiöiden jakamiin lahjuksiin ei mikään media ole vielä uskaltanut puuttua mikä kertoo omaa totuuttaan järjestelmän itsesensuurista.

[jsn]

jsn kirjoitti:Ehdotatko sitten ratkaisuksi kenties ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen leikkaamista? Ehkä näin pitäisi toimia, ovathan leikkauslistat jälleen suosittuja. Vai pitäisikö suomenkielisten saada oma korkeakoulutuskiintiö? Taustalla on melko mekaaninen näkemys, että korkeakoulututkinto on vallan ainoa mittari.

Minä vaadin vain yhdenvertaisuutta mikä on muissa demokraattiseksi itseään kutsuvissa maissa rakenteellinen itsestäänselvyys. Miksi mielestäsi ruotsinkielisiä pitäisi korkeakouluttaa suhteeessa enemmän kuin muita suomalaisia?

Entäs jos lisäämme suomenkielisten korkeakouluopetuksen määrää entisestään, siten, että sisäänottoluvut olisivat samalla tasalla ruotsinkielisten kanssa? Tosin jo nyt valitellaan, että heitä koulutetaan liikaa suoraan kortistoon. Eikö tärkeämpää ole vielä valmistumisen ja työllistymisen aste, kuin pelkät sisäänottoluvut. Ruotsia hyvin osaavalle löytyy toki edelleen paremmin töitä. Eikä kaikki johdu kielilaista ja hallinnosta, vaan ihan yksityiseltä sektorilta.

Eräs syy epäsuhtaan on, että ruotsinkielistä opetusta on tarjolla suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Syy runsaaseen tarjontaan on selvä, ei ole haluttu, että pääosa ruotsinkielisistä lähtisi Ruotsiin opiskelemaan ja veisi ajan mittaan ruotsinkielisen pääoman muassaan.

Entäs sitten ne lukuisat englanninkieliset kurssit ja opintokokonaisuudet joita on meidän yliopistoissamme runsaasti ja joita ei edes kaikkia voi suorittaa suomen kielellä? Ilmeisesti nekin pitää suomalaistaa kiiruusti, koska tällainen syrjii suomenkielisiä. Silti valitellaan, ettei niitä ole tarpeeksi.

Moni lähtee suorittamaan tutkintonsa ulkomaille jollain aivan muulla kielellä. Onko tämä epäoikeudenmukaista? Entä itäsuomalaisten voimakas halu korvata ruotsi kouluissa venäjällä?

[Tomppa]

jsn kirjoitti:Ehdotatko sitten ratkaisuksi kenties ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen leikkaamista? Ehkä näin pitäisi toimia, ovathan leikkauslistat jälleen suosittuja. Vai pitäisikö suomenkielisten saada oma korkeakoulutuskiintiö? Taustalla on melko mekaaninen näkemys, että korkeakoulututkinto on vallan ainoa mittari.

Minä vaadin vain yhdenvertaisuutta mikä on muissa demokraattiseksi itseään kutsuvissa maissa rakenteellinen itsestäänselvyys. Miksi mielestäsi ruotsinkielisiä pitäisi korkeakouluttaa suhteeessa enemmän kuin muita suomalaisia?

Entäs jos lisäämme suomenkielisten korkeakouluopetuksen määrää entisestään, siten, että sisäänottoluvut olisivat samalla tasalla ruotsinkielisten kanssa? Tosin jo nyt valitellaan, että heitä koulutetaan liikaa suoraan kortistoon. Eikö tärkeämpää ole vielä valmistumisen ja työllistymisen aste, kuin pelkät sisäänottoluvut. Ruotsia hyvin osaavalle löytyy toki edelleen paremmin töitä. Eikä kaikki johdu kielilaista ja hallinnosta, vaan ihan yksityiseltä sektorilta.

Eräs syy epäsuhtaan on, että ruotsinkielistä opetusta on tarjolla suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Syy runsaaseen tarjontaan on selvä, ei ole haluttu, että pääosa ruotsinkielisistä lähtisi Ruotsiin opiskelemaan ja veisi ajan mittaan ruotsinkielisen pääoman muassaan.

Entäs sitten ne lukuisat englanninkieliset kurssit ja opintokokonaisuudet joita on meidän yliopistoissamme runsaasti ja joita ei edes kaikkia voi suorittaa suomen kielellä? Ilmeisesti nekin pitää suomalaistaa kiiruusti, koska tällainen syrjii suomenkielisiä. Silti valitellaan, ettei niitä ole tarpeeksi.

Moni lähtee suorittamaan tutkintonsa ulkomaille jollain aivan muulla kielellä. Onko tämä epäoikeudenmukaista? Entä itäsuomalaisten voimakas halu korvata ruotsi kouluissa venäjällä?

Ohitit sitten sujuvasti varsinaisen aiheen mutta jatketaan tästä. Ei kai ole mitään mieltä kouluttaa kaikista työttömiä maistereita joten ainoa keino on valita koulutukseen pätevimmät ilman mitään syrjintää kuten nyt kielen perusteella tapahtuu. Yksityinen sektori työnantajana on tämä keskustelun ulkopuolella koska siellä toimii yleensä pätevyys ensisijaisena eikä nepotismiin voida käytännössä vaikuttaa, eli voimme vaikuttaa vain lakien säätelemiin velvollisuksiin jotka pitäisi olla tarkoituksenmukaisia ilman turhia eli tarpeettomia vaatimuksia, rasitteita esim. kielivaatimusten suhteen.

Ai että ruotsinkielisiä pitäisi suosia etteivät lähtisi toisiin maihin? Lähtekööt jos tasa-arvoisuus ei kelpaa. Englanninkieliset koulutusohjelmat on tarkoitettu kaikille suomalaisille sekä vierasmaalaisille, eli ne eivät suosi lähtökohtaisesti ketään koska englantia nyt tarvitaan käytännössä kaikessa korkeakouluopiskelussa.

Itä-Suomessa tarvitan venäjäntaitoisia, tämä on fakta, kysymys onkin miksi itäsuomalaiset eivät saa opiskella venäjää pakkoruotsin sijasta, tähän ei valtiohallintomme ole antanut järkevää vastausta. Miksi olisi epäoikeudenmukaista suorittaa tutkintonsa ulkomailla hallitsemallaan kielellä, kysehän on omasta valinnasta.

[jsn]

Ohitit sitten sujuvasti varsinaisen aiheen mutta jatketaan tästä. Ei kai ole mitään mieltä kouluttaa kaikista työttömiä maistereita joten ainoa keino on valita koulutukseen pätevimmät ilman mitään syrjintää kuten nyt kielen perusteella tapahtuu.

Valinta ruotsinkielisiin korkeakouluihin ei tietääkseni tapahdu automaattisesti hakijan äidinkielen perusteella, vaan siihen vaaditaan muutakin. Hyvin ruotsia osaavalla suomenkielisellä ei pitäisi olla vaikeuksia päästä sisään. Toki epäsuhtaa sisäänpääsyssä on, mutta sitä, onko ruotsinkielisen tutkinnon suorittaneiden suhteen jotakin erityistä laadullista ongelmaa suomenkielisiin verrattuna, epäilen vahvasti. Eli ovatko tutkinnon suorittaneet suomenkieliset todellakin jotenkin valikoituneempi ja selvästi pätevämpi joukko kuin ruotsinkieliset?

[Tomppa]

Valinta ruotsinkielisiin korkeakouluihin ei tietääkseni tapahdu automaattisesti hakijan äidinkielen perusteella, vaan siihen vaaditaan muutakin. Hyvin ruotsia osaavalla suomenkielisellä ei pitäisi olla vaikeuksia päästä sisään. Toki epäsuhtaa sisäänpääsyssä on, mutta sitä, onko ruotsinkielisen tutkinnon suorittaneiden suhteen jotakin erityistä laadullista ongelmaa suomenkielisiin verrattuna, epäilen vahvasti. Eli ovatko tutkinnon suorittaneet suomenkieliset todellakin jotenkin valikoituneempi ja selvästi pätevämpi joukko kuin ruotsinkieliset?

Mitä muuta sinä vaaditaan kuin ruotsinkielen taitoa. Mikäli pääsyvaatimuksena olisi vasenkätisyys niin toki moni oikeakätinen oppisi vasenkätiseksi mutta mitä järkeä ja oikeudenmukaisuutta siinä on jos kyseinen taito ei ole oleellinen koulutuksen kannalta. Laadullisesta ongelmasta en ole maininnut kuin kuin siinä mielessä että ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan heikommilla pisteillä eli ovat heikompitasoisia mitä suomenkieliset ja tämä on syrjintää kielen perusteella. Pätevyyttä arvioin jo koulutukseen pääsemisessä.

[jsn]

Kuten jo aiemmin sanottu, paljon tehokkaampi tapa arvioida olisi vertailla tutkinnon suorittaneiden määriä, työllistymistä ja keskeyttäneiden määrää, jos kerran tunnustat, ettei ruotsinkielinen opetus ole laadullisesti huonompaa. Kaikki eivät kuitenkaan valmistu tai edes sijoitu työelämään, oli kieli mikä hyvänsä.

[Tomppa]

Kuten jo aiemmin sanottu, paljon tehokkaampi tapa arvioida olisi vertailla tutkinnon suorittaneiden määriä, työllistymistä ja keskeyttäneiden määrää, jos kerran tunnustat, ettei ruotsinkielinen opetus ole laadullisesti huonompaa. Kaikki eivät kuitenkaan valmistu tai edes sijoitu työelämään, oli kieli mikä hyvänsä.

Ja taas asian vierestä. Kyse oli miksi ruotsinkielisiä suositaan koulutuksessa ja heitä myös valmistuu huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä väestönosuuksien suhteessa. Kyse on yhdenvertaisuudesta joka aiemman identiteettiä pohtineen viestiketjun mukaan halutaan pitää erillisenä eikä täten samaistuta yhteiskuntaan missä eletään. Tätä ei varmaan tapahdu missään muussa demokraattiseksi itseään kutsuvassa maassa, tai tällaista ei anneta tapahtua siellä missä oikeudenmukaisuus toimii.

[Jussi Jalonen]

Ja taas asian vierestä. Kyse oli miksi ruotsinkielisiä suositaan koulutuksessa ja heitä myös valmistuu huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä väestönosuuksien suhteessa. Kyse on yhdenvertaisuudesta joka aiemman identiteettiä pohtineen viestiketjun mukaan halutaan pitää erillisenä eikä täten samaistuta yhteiskuntaan missä eletään. Tätä ei varmaan tapahdu missään muussa demokraattiseksi itseään kutsuvassa maassa, tai tällaista ei anneta tapahtua siellä missä oikeudenmukaisuus toimii.

Ellei oteta lukuun tuota Veikko Palvon mainintaa 1960-1970-lukujen taitteessa käydystä keskustelusta, niin onko tässä nyt alkuperäisestä kehyksestään irrotetulla viestiketjussa ollut esitetyn asiasisältönsä puolesta yhtään mitään sellaista, mikä liittyisi jollain tavoin edes etäisesti historiaan tai historiantutkimukseen? Kyseiset teemat olivat näet muistini mukaan niitä tämän forumin varsinaisia aiheita.

Tässä ketjussa ei ole edes yritetty tarkastella ruotsin kielen asemaa historiallisesta perspektiivistä, vaan yksinomaan polemisoitu tämän hetken asioilla. Mikäli omaisin valvojan valtuudet, olisin jo iskenyt tähän munalukon. Tätä samaa välillä nimimerkillä ja välillä omalla nimellään päivystävien puupäisten kielisoturien puuduttavan propagandistista "ruotsinkieliset kiusaa, yää-yää"-marinaa saa muutenkin lukea jo enemmän kuin tarpeeksi joka toiselta kotimaiselta forumilta.

Tietysti kyseessä on lähetysuskonto, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa.



Best,

J. J.

[Tomppa]

Tässä ketjussa ei ole edes yritetty tarkastella ruotsin kielen asemaa historiallisesta perspektiivistä, vaan yksinomaan polemisoitu tämän hetken asioilla. Mikäli omaisin valvojan valtuudet, olisin jo iskenyt tähän munalukon. Tätä samaa välillä nimimerkillä ja välillä omalla nimellään päivystävien puupäisten kielisoturien puuduttavan propagandistista "ruotsinkieliset kiusaa, yää-yää"-marinaa saa muutenkin lukea jo enemmän kuin tarpeeksi joka toiselta kotimaiselta forumilta.

Tietysti kyseessä on lähetysuskonto, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa.



Best,

J. J.

Luonnollisesti tämä ruotsinkielen ylikorostunut asema periytyy historiasta, ainoa muutos on ollut että suomenkieliset ovat saaneet edes joitakin oikeuksia omassa maassaan, kuten oikeuden opiskella omalla kielellään. Tätä ruotsinkielen asemaa on käsitelty hämmästyttävän vähän täällä vaikka kyse on maailmanhistoriallisesti katsoen täysin poikkeuksellisesta tilanteesta, jälkikolonialsmin perinnöstä. On yhtä luonnollista etteivät etuoikeuksista nauttivat halua keskustella kiusallisista asioista koska statuksen säilyttäminen ei vaadi muuta kuin vaikenemista ja sensuuria. Omaan arvoonsa jätän ylimielisen purkauksesi kiukuttelevista "puupäistä", se kertoo enemmän Sinusta kuin muista.

[Vetehinen]

Tässä ketjussa ei ole edes yritetty tarkastella ruotsin kielen asemaa historiallisesta perspektiivistä, vaan yksinomaan polemisoitu tämän hetken asioilla. Mikäli omaisin valvojan valtuudet, olisin jo iskenyt tähän munalukon. Tätä samaa välillä nimimerkillä ja välillä omalla nimellään päivystävien puupäisten kielisoturien puuduttavan propagandistista "ruotsinkieliset kiusaa, yää-yää"-marinaa saa muutenkin lukea jo enemmän kuin tarpeeksi joka toiselta kotimaiselta forumilta.

Tietysti kyseessä on lähetysuskonto, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa.

Et ilmeisesti pidä RKP:tä kielisotureina.

Kirjoitit lähetysuskonnosta ja tuli mieleen Elina Pirjatanniemi. Hän on RKP:n Stefan Wallinin vaimo.

Artikkelissa ruotsalaisuuden päivänä mainitaan:
Elina Pirjatanniemi päätti puheensa kertomalla, että hän on antanut kallisarvoisen lahjan – kaksi tytärtään – suomenruotsalaisuudelle.

[Jussi Jalonen]

Omaan arvoonsa jätän ylimielisen purkauksesi kiukuttelevista "puupäistä", se kertoo enemmän Sinusta kuin muista.

Kaverilla, joka on vasta äskettäin tehnyt sisääntulon forumille ja jonka viesteistä puolet käsittelee joitakin tämän hetken kielipoliittisia epäsuhtia korkeakoulutuksessa - asia, joka on luonteeltaan päivänpoliittinen ja johon ei tässä viestiketjussa ole tosiaankaan liitetty mitään historiallista sisältöä, vaikka tässä tapauksessa onkin kyseessä historiaforum - ei nähdäkseni ole mitään varaa moittia juuri ketään ylimielisyydestä.

Voit ottaa tämän vain astetta järeämpänä vertaispalautteena toiselta postittajalta. Sanoisin täsmälleen samat sanat, mikäli joku alkaisi vaahdota täällä vaikkapa tämän hetken ay-asioista.

Et ilmeisesti pidä RKP:tä kielisotureina.

Oletko nähnyt paljonkin ruotsin kielen institutionaalisen aseman puolesta propagoivia tällä forumilla viime aikoina?




Best,

J. J.