Veikko Huuska
Viestit: 193
Liittynyt: 28.09.08 15:26
Paikkakunta: Ikaalinen

Oman tulen aiheuttamat miehistömenetykset

19.09.10 20:11

Suomen Sotilas (4/2010) esitti tuoreimmassa numerossaan Maailmalta -palstalla tietoja amerikkalaisten tekemistä – artikkelin mukaan - tarkoista tilastoista oman tulen eli jenkkiläisittäin ystävällisen tulen, ”friendly fire”, aiheuttamista miehistömenetyksistä. Nyt julkaistut luvut ovat hirmuisia:

Toisessa maailmansodassa ystävällisen tulen uhreja kaikista menetyksistä oli 21 %, Vietnamissa 39 % ja Persianlahden ensimmäisessä sodassa peräti 52 %. Irakissa luku on 41 % ja nyt viimeksi Afganistanissa 13 %.

Näihin prosenttilukuihin liittyy paljon lisäkysymyksiä ja oheisseikkoja. Mistä luvut on laskettu, miten ja kuka? Jos kaikelle kansalle kerrottaisiin aivan avoimesti, niin sanotusti avoimen arkun äärellä, että joka toinen tai joka kolmas sotilas menehtyi omien tulitukseen, mielialatekijät saattaisivat vaikuttaa sodankäyntiin vahvasti. Sotilaiden osuus sodan uhrien kokonaismääristä on kautta aikojen ollut kovin vaihteleva, riippuen sodankäynnin tavoista ja olosuhteista. Nälkä, taudit, muut vitsaukset ovat heilautelleet kokonaisuhrien määriä ja jakautumia. Yhdysvaltain nykyisten sotien taistelukentät ovat lähinnä sisällissodanomaisia, jossa omien ja vihamielisten niin sotilaiden kuin siviilienkin erottelu on tunnetusti vaikeaa. Kuinka paljon ”ystävällinen tuli” tappaa myötämielisiä siviilejä?

Eniten ihmettelen, miten näitä yleensäkään voidaan tilastoida, siis tarkalla ja tosiasioiden mukaisella tavalla. No, ehkä on parempi pyrkiä edes likiarvoihin, kuin jättää laskematta.

Joskus yritin tutkia, moniko erään keskikokoisen pitäjän kaikista viime sodissa kuolleista noin 500 miehestä oli ”friendly firen” surmaamia, mutta jouduin jättämään asian ainakin toistaiseksi kesken, koska muistikuvien, dokumenttien ja muun käytettävissä olevan materiaalin pohjalta oli turhan vaikea tehdä edes näin rajattua selvitystä - siis edes kohtuullisella luotettavuudella. Harvemminhan komppanian, saati ylempien sotapäiväkirjaan suoraan kirjoitettiin "vahingoista", ei vaikka tapaus sinänsä olisi ollut laajastikin tunnettu. Ja kuitenkin siis tiedetään, että omia menee omaan tuleen monista virheistä, holtittomuudesta, "kemiallisista syistä", onnettomista sattumista etc. Miten tilastointi mahtaa onnistua Vietnamin viidakossa tai länsi-Aasian aavikoilla ja vuoristoissa?

Suomen Sotilas ei esittänyt artikkelinsa lähteitä. Mahtaako lukijoilla olla tältä sektorilta jotain tutkimustietoa tai lähdeaineistoa?
Veikko

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

Re: Oman tulen aiheuttamat miehistömenetykset

23.09.10 21:22

Pätkitään lainattavaa viestiä vähän lyhyemmäksi.
Veikko Huuska kirjoitti:Suomen Sotilas (4/2010) esitti tuoreimmassa numerossaan Maailmalta -palstalla tietoja amerikkalaisten tekemistä – artikkelin mukaan - tarkoista tilastoista oman tulen eli jenkkiläisittäin ystävällisen tulen, ”friendly fire”, aiheuttamista miehistömenetyksistä. Nyt julkaistut luvut ovat hirmuisia:

Toisessa maailmansodassa ystävällisen tulen uhreja kaikista menetyksistä oli 21 %, Vietnamissa 39 % ja Persianlahden ensimmäisessä sodassa peräti 52 %. Irakissa luku on 41 % ja nyt viimeksi Afganistanissa 13 %.

Näihin prosenttilukuihin liittyy paljon lisäkysymyksiä ja oheisseikkoja. Mistä luvut on laskettu, miten ja kuka?
Veikko
Persianlahden sotien osalta tilannetta selittää USA:n tappioiden vähäisyys. Kun tappioita on melko vähän Wikipedia ilmoittaa ensimmäisessä Persianlahden sodassa liittouman tappioiksi 378 kuollutta. Koska tuo tosiaankin on "kuollutta", niin mukana on myös taistelutappioiden lisäksi syntyneet kuolleet. Näitähän oli enemmän kuin varsinaisissa sotatoimissa kuolleita. Tämähän ei sinänsä ole sotien historiassa mitään uutta, mutta nyt kuolleisuuden syynä eivät olleet taudit vaan onnettomuudet.

Tässä tarkemmin tappioita:
U.S. Casualties: 147 battle deaths, 145 non-battle deaths, 1 missing in action

* Army: 98 battle; 105 non-battle
* Navy 5 battle; 8 non-battle; 1 missing in action
* Marines: 24 battle; 26 non-battle
* Air Force: 20 battle; 6 non-battle
* Women killed, 15
* Wounded in action: 467.

http://www.gulflink.osd.mil/timeline/fast_facts.htm
Englanninkielinen Wiki tietää friendly firen tappaneen 35 USAn henkilöstöön kuulunutta. Briteillä luvut olivat 47 kuollutta, joista oma tuli tappoi 9 (n. 24%). Kaikki oman tulen tappamat britit kuolivat A-10 -lentokoneen rynnäköityä kahta Warrior-vaunua vastaan.

Vaikuttaa siis siltä, että Suomen sotilaan ilmoittama 52% on virheellinen.

Laskin pikaisesti Wikipedian artikkelien pohjalta myös Vietnamin luvut. n. 58000 kaatunutta, 8000 omasta tulesta, noin 14%. Wikin luvut ovat tietysti mitä ovat, mutta ovatpahan verrokkina. Harmi tosiaan, ettei artikkelissa ollut lähteitä.

Friendly fire -ilmiötä on tutkittu USAn puolustuslaitoksessa varmaan paljonkin. Sotilaat ovat kalliita, varusteet myös, eikä niitä kannata menettää oman toiminnan seurauksena. Myöskään joukkojen moraali ei siedä kovin suuria tappioita omasta tulesta. Onko tutkimuksia julkaistu, on eri asia. Toisesta maailmansodasta varmasti, uskoisin samaa myös Desert Stromista, mutta Afganistanin ja Irakin kampanjoista taitaa olla vielä turha etsiä tarkempia tietoja.
Veikko Huuska kirjoitti:Joskus yritin tutkia, moniko erään keskikokoisen pitäjän kaikista viime sodissa kuolleista noin 500 miehestä oli ”friendly firen” surmaamia, mutta jouduin jättämään asian ainakin toistaiseksi kesken, koska muistikuvien, dokumenttien ja muun käytettävissä olevan materiaalin pohjalta oli turhan vaikea tehdä edes näin rajattua selvitystä - siis edes kohtuullisella luotettavuudella. Harvemminhan komppanian, saati ylempien sotapäiväkirjaan suoraan kirjoitettiin "vahingoista", ei vaikka tapaus sinänsä olisi ollut laajastikin tunnettu. Ja kuitenkin siis tiedetään, että omia menee omaan tuleen monista virheistä, holtittomuudesta, "kemiallisista syistä", onnettomista sattumista etc. Miten tilastointi mahtaa onnistua Vietnamin viidakossa tai länsi-Aasian aavikoilla ja vuoristoissa?

Suomen Sotilas ei esittänyt artikkelinsa lähteitä. Mahtaako lukijoilla olla tältä sektorilta jotain tutkimustietoa tai lähdeaineistoa?
Veikko
Ilmiötä on tutkittu myös Suomessa. Sotilasaikakauslehdessä oli joskus 1990-luvulla juttu oman tulen aiheuttamista tappioista jatkosodassa. En muista edes vuotta, mutta varmaankin ennen vuotta 1996, kun kerran Kuhmon kirjastossa sen luin. Artikkelissa esitettiin melko huikeita lukuja, vähintään tuon USAn 21% verran (hämärästi muistelen jopa 1/4). Ilmiötä selitettiin vanhentuneella tykkikalustolla, jolloin tulen tarkkuus kärsi, etenkin äärietäisyyksille ammuttaessa. Viestikaluston määrä ja laatu aiheuttivat myös ongelmia, kun tulta ei voitu johtaa riittävän joustavasti, etenkään hyökättäessä. Lisäksi aselajien toiminnan koordinoinnissa ylipäänsä oli ongelmia. Hyökättäessä tappioita aiheutui myös jalkaväen tulituksesta, joskin vähemmän kuin epäsuorasta tulesta.

Tilastoinnista en osaa sanoa varmaksi, mutta todennäköisesti ilmiötä seurattiin. Kuinka tarkasti ja missä laajuudessa, en osaa sanoa. Tumpelot johtajat ja mahdolliset oireet sotamoraalin kärsimisestä haluttiin varmasti seuloa esille. Tuskin kuitenkaan kaatuneen kotiväelle ilmoitettiin, että kyse oli omasta tulesta.

Yksilötasolla nämä asiat painettiin varmaan usein villasella, koska jokainen näki, että rapatessa roiskuu. Esim. "Arvon jatkosota" -teos kertoo, kuinka sama mies ampui kahdessa eri tapauksessa oman miehen JR 8:n hyökätessä kohti Petroskoita. Molemmilla kerroilla kyse oli vahingosta, eikä siitä ampujalle koskaan mitään seurauksia tullut. Paitsi tietysti tunnontuskat.

Friendly firestä on juttua Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Friendly_fire

Se, miten luotettavana artikkelia pitää, on jokaisen oma asia.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Oman tulen aiheuttamat miehistömenetykset

24.09.10 23:00

Veikko Huuska kirjoitti:
Näihin prosenttilukuihin liittyy paljon lisäkysymyksiä ja oheisseikkoja. Mistä luvut on laskettu, miten ja kuka? Kuinka paljon ”ystävällinen tuli” tappaa myötämielisiä siviilejä?
Kuka on "myötämielinen siviili" Epäsymmetrisessä sodassa?
Joukko-osastot eivät epäsymmetrisessä sodassa taistele toisiaan vastaan perinteisiä sodankäynnin sääntöjä noudattaen. Nykyajan ei-asepukuiset terroristit tai vapaustaistelijat iskevät tietysti vihollisen heikosti suojattuihin kohteisiin siviilien tappioista piittaamatta. Julkisuutta tavoitellessa siviilitappiot palvelevat terroristien tai vapaustaistelijoiden omia päämääriä.
Olkapääohjuksilla Afganistanissa ammuttiin alas noin 700 neuvostoliittolaista lentokonetta ja helikopteria ja Stingerit pakottivat suorittamaan pommitukset korkealta, mikä osumatarkkuutta vähentäen lisäsi siviilitappioiden määrää.
Tuossa Suomen Sotilaan ( 4/2010 ) %-luvuissa Afganistanin "ystävällisen tulen" uhrien määrä on pienin. Osoittaako se sotilaallisen toiminnan vähäisyyttä?

Taleban-hallinto
sortui "hetkessä", olisikohan niin, ettei talebaneilla tiukkoine määräyksineen ollutkaan paikallisen väestön kannatusta ja monet talebanit olivat lisäksi "uskonsotureita" vieraasta maasta.
Mutta toimiiko länsimainen media talebanien puolella kirjoitellessaan ja kenties suurennellessaankin jokaista suhteellisen harvalukuista pommi-iskua yms.?

Suomen Sotilas kirjoittaa myös
http://www.suomensotilas.fi/artikkelit_ ... ijoita.php
Pohjois-Korean erikoisjoukkojen vahvuuden olevan 88 000 - 121 500 ja erikoisjoukkojen harjoiteltuna tehtävänä olevan olevan soluttautua vastustajan asepuvuissa vajaan 100 km:n syvyyteen vastustajan selustaan. Löytyisikö todella 100 000 itsemurhakanditaattia, vai onko kyseessä pohjimmiltaan Pohjois-Korean propaganda?
Ja
kuka on "myötämielinen siviili" epäsymmetrisessä sodassa, aseensa piilottanut siviiliasuinen taistelijako?

Veikko Palvo

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Oman tulen aiheuttamat miehistömenetykset

28.09.10 07:21

Sota on sen verran kaoottista toimintaa, että omilta tappioilta ei siinä hässäkässä voi välttyä. Oman lisänsä tuo se tosiasia, että monesti vain nopein jää henkiin, mikä aiheuttaa painetta toimia ensin ja harkita vasta sitten.
Niinpä merkittäviä ovat "tunnistushäiriöiden" ja hätäilyn aiheuttamat omat tappiot kohtaamistilanteissa, varsinkin vartiomiesten osalta.

Suomen sotien osalta kerrotaan usein vihollisen keskinäisistä yhteenotoista, joita suomalaiset jopa pyrkivät ovelasti aiheuttamaan ja kiihdyttämään. Tällaisia erehdyksiä lienee eri mittakaavoissa tapahtunut omillekin ja muidenkin sodissa, mutta "kunnollisista" kahakoista en muista lukeneeni. Eihän sellaisia mielellään kirjoita sotapäiväkirjoihin eikä myöhemmin muistele.

Oman tulen tappiot siis kuuluvat sotaan ja kiinteästi sen tuhoihin. Niitä ei kylläkään kannata korostaa varsinkaan kaatuneiden omaisille, koska heidän on luonnollisesti vaikea nähdä asiaa mainitulla viileällä tavalla.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”