Jarmo Nieminen
Viestit: 72
Liittynyt: 01.04.11 22:34

Re: Lappeenrannan sotapoliisin raportti heinäkuulta 1944

04.09.11 19:18

Martti Pelho kirjoitti:Karkureiden vartioinnista ja teloituksista Lappeenrannassa vastanneen 10. Sotopoliisikomppanian toiminnasta kesäkuulta 1944, jolloin karkuruus oli kaikkein pahinta, virallinen historiantutkimuksemme ei ole toistaiseksi saattanut julkisuuteen yhtään asiakirjaa.
Totean Pelholle, että arkistoissa on näitä virallisia asiakirjoja karkureiden käsittelystä hyllymetreittäin. Asiaa vain ei ole tutkittu tai tutkimustulokset eivät ole kelvanneet niitä lukeneille ja vaikka asiakirjoissa lukee SALAINEN, se ei tarkoita sitä, että ne ovat salattuja nykytutkijoilta.

Mitä 10. Sotapoliisikomppaniaan tulee, niin samanlainen raportti kuin heinäkuultakin löytyy kansallisarkistosta myös kesäkuulta. Toki sen löytäminen edellyttää tuntemusta Suomen armeijan sodan ajan organisaatiosta, johtosuhteista ja arkistonmuodostajista. Myös kesäkuun raportti löytyy IV:n Armeijakunnan Hallinnollisen toimiston arkistosta tulonumerolta 10554 kansiosta numero 20.
Heinäkuun 1944 Lappeenrannan sotapoliisin raportista voi riidatta päätellä ettei määräysten laatua voi paljastaa eikä edes sen antajaa tai joukko-osastoihinsa palauttamatta jätetyksi määrättyjen karkureiden tarkkaa lukumäärää.
10. Sotapoliisikomppania otti vastaan kesäkuun lopulla IV Armeijakunnalta mm. seuraavat käskyt (komppania oli alistettu IV Armeijakunnalle):
  • 22.6. Sotavankien käsittely
    22.6. Rintamakarkurien käsittely
    22.6. Käsky sotapoliisitoiminnasta
    23.6. Karjalan Kannaksen hallintoalueet
    24.6. Lappeenrantaan saapumisen ilmoittautuminen
    24.6. Maantieliikenne
    24.6. Karkureiden pidättäminen ja kuljettaminen yksiköihinsä
    26.6. Opaselimen asettaminen Pulsan asemalle
    27.6. Käsky sotapoliiskomppanioiden toiminnasta
    27.6. Puolustusvoimain sotapoliisitoiminta
    29.6. Karkurien etsiskely.
LÄHDE
10. SPol.K:n kirjeen vaihtokirja 22.6.44-17.11.44. T 7859/6.

10. Sotapoliisikomppanian toiminnan perusteet Lappeenrannassa olivat selkeästi ohjeistettuja.




Sen sijaan tiedämme jotain heinäkuulta 1944 , mitä sotapoliisikomppania on raportoinut toiminnakseen Lappeenrannassa.

Sen päällikkö, kapteeni O.Järvinen raportoi yksikkönsä toiminnasta meille salakielisen epäselvästi näin:
Pelho ottaa esiin sotapoliisikomppanian toimintakertomuksesta esiin vain yhden päällikön raportoiman tehtävän. Hän raportoi

- yksikön alistussuhteesta,
- yksikön kurista, hengestä ja varustilanteesta
- vakinaisista vartiopaikoista,
- pidätettyjen säilytyspaikasta,
- sotavankien järjerstelykeskuksesta,
- karkureiden kokoamispaikasta sekä
- polkupyöröpartioista.

Asiakirjan nimi onkin "Selostus 10. Spol.K:n toiminnasta heinäkuulta 1944". Asiakirja on myös selkeästi laadittu ja selkeälukuinen.
Martti Pelho kirjoitti:
"Raportista ei myöskään selviä se, miten sotapoliisit ovat toteuttaneet heille ylempää annetut määräykset ettei kaikkia karkureita palauteta joukko-osastoihinsa?

Raportin mukaan karkureitahan oli toimitettu heinäkuussa 1944 Lappeenrantaan myös karkureiden kotiseuduilta."
Pelho antaa ymmärtää 10. Sotapoliisikomppanian toimineen luvattomasti. Näin ei ole. Karkureiden kiinniottaminen ja käsittely ohejeistettiin seikkaperäisesti. Ohessa on esimerkki yhdestä Kotijoukkojen Esikunnan sähkeestä, joka viestitettiin valtakunnallisesti suojeluskuntapiireille ja sotatoimiyhtymille 21.6.1944 aamupäivällä. (huom. päivämäärä)
  • " + KSS 2158 = Kotij E:N SÄHKE NO 603/YL.
    AS . 3/20.6.44 = JAKELU: PM:n JÄRJ. 2 ==

    Viitaten 500:n puh. sanomaan no 580/yl. as. 3/19.6.44 tiedoitetaan n etta kaikki rintamalinjojen takana kiinnisaadut sotilaskarkurit, myöskin ne, jotka ovat sotilas- tai poliisiviranomaisten toimenpiteistä passitetut tutkintavankeina sk. piirin alueella oleviin vankiloihin n on viipymättä asettamatta heitä sk. piirin kenttaoikeudessa syytteeseen sk. piirin toimesa luovutettava lahimmalle paikalliselle asemakomennuskunnalle, joka toimittaa karkurit edelleen omaan yhtymaansa henkilotaydennyskeskukseen taikka ellei henkilotaydennyskeskusta saada selville, htk 1:n yhteydessa toimivalle elimelle. Ennen luovutusta on karkaamisesta toimitettava lyhyt raportin muotoon laadittu kuulustelu. Yksi kappale raporttia jätettava luovutuksen yhteydessa asemakomennuskunnalle, Näistä maarayksista on teidan tiedoitettava kaikille alueellanne sijaitseville joukkoa osastoille, laitoksille ja esikunnille. Samoin on alueenne poliisilaitoksille ja nimismiehille tiedoitettava, etta nämä toimittavat kiinnisaamansa karkurit lähimpään sk.piiriin yllamainittuja toimenpiteita varten = kapteeni t. kotiranta +"
Päämajan Järjestelyosasto 2:n asiakirja. T 17856, kansiossa 12. Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri otti sähkeen vastaan 21.6.1944 kello 12:35. Teksti on alkuperäinen lyöntivirheineen.

Jarmo Nieminen
Tietokirjailija
Helsinki
Viimeksi muokannut Jarmo Nieminen, 08.09.11 23:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

05.09.11 10:38

Niukasti julkisuudessa olleesta toiminnasta IV AK:n selustassa VKT-linjan selustassa,
Keijo Suominen
http://www.users.tkk.fi/~jseppane/vkt.txt
"IV AK:n huoltojohto ei ollut ennen kesäkuun hyökkäystä tehnyt minkäänlaisia huoltosuunnitelmia neuvostoliittolaisten mahdollisen läpimurron ja omien joukkojen vetäytymisen varalle."
Huollon oli kuitenkin toimittava ja toimi.
Ja Tali tiedettiin jo ennalta hyökkääjälle edullisimmaksi suunnaksi.
Joten
olisikohan tähän varauduttu jo ennalta huollonkin osalta?

"Joukkojen käytön lisäksi painopiste luotiin taisteluissa ampumatarvikkeilla."
Ja
ampumatarvikehuollolla ei ollut mitään merkitystä Viipurin menetykseenkään, vaikka 20 Pr ei saanut Juurikorvesta kranaatti yms. täydennyksiä siksi, että prikaatilla ei ollut tarvittavia ajoneuvoja kuljetuksiin.
Pakokauhun Viipurissa näyttäisi aiheuttaneen majuri B. vetäessään pataljoonansa komentopaikan kiireellä 500 m taakse ensimmäisten puna-armeijan kranaattien räjähtäessä asemissa.
Maj. B.:n sotaoikeus tuomitsi 19.1.1945 kuritushuoneeseen 8:ksi kuukaudeksi.
Maj. B. ampui itsensä ja Korkein oikeus nosti 12.3-45 tuomion 12 kk:ksi kuritushuonetta.
Kokonaisuudessaan Tali - Ihantalan taistelun taustalla ja VKT-linjan taisteluissa sanotaan olleen huoltotehtävissä noin 15 % kokonaisvahvuudesta.
Osa Lappeenrannassakin.
Ja rintama ei romahtanut elintärkeän huollonkaan osalta.

lisäys: Keijo Suominen kirjoittaa huollosta kokonaisuutena, joka on jaoiteltu useisiin
osiin: mm. Lääkintähuolto, Kaatuneiden huolto ja hengellinen työ jne.

"Suurin osa AK:n saamasta täydennyksestä toimitettiin Kouvolan - Hämeenlinnan alueilla sijainneista huoltolaitoksista, joiden etäisyys etulinjasta oli 150 - 200 km."

Lappeenranta näyttää olleen vain yksi huoltopiste ja kauttakuljetusreitti.
Huhtiniemi-tarinoita voisi ilmeisestikin kehitellä monesta muustakin paikasta kuin
Huhtiniemestä?
Ja huollon yksityiskohtainen selvittäminen vaatinee varmastikin alan asiantuntemusta, joka ammattisotilailla on epäilemättä parasta.

Kaatuneiden huollon ja hengellisen työn osalta täydentäviä tietoja löytynee myöskin kirkon arkistoista?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 05.09.11 15:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

heehak
Viestit: 124
Liittynyt: 06.03.08 12:25

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

05.09.11 12:51

Valitettavasti en hallitse tämän ketjun lainaamismekanismia.

Jarmo Niemiselle:
Heehakin tiedot tietokannan synnystä ovat puutteellisia. Tietokanta perustuu sotaveteraanijärjestöjen keräämiin tietoihin sankarihautausmaihin haudatuista. "Ideologia" on vasta viimevuosien tuote. Alkuperäisen tietokannankin nimi oli sankarivainajat-tietokanta.
Olen varsin hyvin tietoinen tietokannan syntyvaiheista. Sotaveteraaniliitto keräsi tiedot sankarivainajista, jotta aseveljet voisivat käydä heidän haudoillaan. Se lahjoitti tietokannan silloiselle Sota-arkistolle. Sota-arkisto pyysi sivullaan mahdollisia korjauksia, joiden tuli perustua asiakirjoihin (tai kahden todistajan lausuntoon?). Silloin arkisto myös ilmoitti, ettei se vastaa tietojen oikeellisuudesta. Nyt tuota varausta ei enää ole, joten päättelin Kansallisarkiston seisovan tietokannan takana ja vastaavan tietojen oikeellisuudesta omiin asiakirjoihinsa nojautuen.

Vanhastaan tiedän, että sotaveteraanien keräämissä tiedoissa on virheitä esim. menehtymisluokan kohdalla; kirkkomaalle haudatuksi ilmoitettu sotilas onkin todellisuudessa jäänyt kentälle.

Tietokannassa olisi hyvä olla kadonneiden kohdalla kuolleeksi julistamisen päivämäärä ja -erä, jonka perusteella omaiset ja tutkijat voivat löytää lisätietoa katoamisesta.

Muutoin tietokannasta voi sanoa, että se on maailman parhaiden joukossa!

"Sotapäiväkirjoihin pätee siis sama W. Bauerin 1920-luvun lopulla esittämä sääntö kuin muuhunkin historialliseen aineistoon: lähdetietoa voidaan pääsääntöisesti pitää totena, jos se mainitaan samansisältöisenä vähintään kahdessa toisistaan riippumattomassa lähteessä." (Pasi Tuunainen 2006, "Saamani kuva on masentava" -näkemyksiä suomalaisten sotapäiväkirjojen lähdearvosta, käytöstä ja säilyttämisestä" - Tiede ja ase 64, 196-220).

Sotapäiväkirjan pito-ohjeissa: "Hyvin pidetty sotapäiväkirja on takeena siitä, että sotilaiden tekojen, saavutuksien ja uhrien rohkaiseva ja velvoittava muisto säilyy sotahistorian aikakirjoissa jälkipolvien tietoisuuteen."

Tämä selittänee sen, ettei toisenlaisista (hävettävistä?) asioista, kuten esim. Häkkinen, Pentti Vilheminpojan (11./JR 7) ampumisesta 13.7.44 ole mainintaa ao:ssa SPK:ssa. Pekurinen, Arndt (2./JR 11)ampumisen 5.11.41 tapahtuessa ei yksikön SPK:n merkintöjen mukaan ollut taistelutoimintaa, eikä ampuminen siis ollut karkuritapauksia koskevien määräysten mukaan mitenkään perusteltavissa. Muita tapauksia en tutkinut. Kummassakaan SPK:ssa ei ole myöskään mainittu ampumisen tiedottamisesta joukko-osastolle, mikä käsittääkseni kuului määräyksiin.

Jarmo Nieminen
Viestit: 72
Liittynyt: 01.04.11 22:34

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

05.09.11 18:14

Kiitos heehak tiedoistasi tietokannan suhteen. Olen samaa mieltä kanssasi sen hyvyydestä. Tietokannan suurkäyttäjänä toivon toki siihen muutamia käyttäjäystävällisiä parannuksia:
  • - mahdollisuus hakuun kuolinluokan perusteella (kadonnut, kuoli, ruumis jäi kentälle, haudattu). Ymmärrän kyllä jos tarkempaan hakuun ei suostuta (kuoli-luokan alajäsentely).
    - poistetaan 100 haun listausrajoitus (tutkimustoimintaan liittyen rajoitus on merkittävä)
    - laajennettu kuolinkunta/kuolinpaikka/taistelupaikkahaku.
Edellisten ohjelmointi on tietääkseni suhteellisen helppoa.

Jatkolistaa voisi olla sitten joskus
  • - linkitys sotapäiväkirjoihin
    - linkitys sopivalla tavalla joukko-osastolistauksiin.
Jarmo Nieminen
Tietokirjailija
Helsinki
Viimeksi muokannut Jarmo Nieminen, 08.09.11 23:33. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Jarmo Nieminen
Viestit: 72
Liittynyt: 01.04.11 22:34

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

05.09.11 18:21

Veikko Palvo kirjoitti: Huhtiniemi-tarinoita voisi ilmeisestikin kehitellä monesta muustakin paikasta kuin
Huhtiniemestä?
Nyt puhuu Palvo asiaa. Vain mielikuvitus on rajana.

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

07.09.11 11:27

Jarmo Nieminen kirjoittaa:

“Pelho antaa ymmärtää 10. Sotapoliisikomppanian toimineen luvattomasti. Näin ei ole. Karkureiden kiinniottaminen ja käsittely ohejeistettiin seikkaperäisesti. “

Kommentoin seuraavasti:

Kun Niemisen näkemyksen mukaan sotapoliisin ohjeistus ja käskytys on moitteettoman tiukkaa ja tarkkaa, niin palatkaamme lainaamaani Lappeenrannassa kesällä 1944 sotapoliisina palvelleen Esko Loukasmäen haastattelun:

Se oli siinä vaiheessa aika sotkuista touhua. Karkureita poimittiin metsistä käsille paljon. Ryhmämme kuljetti kaksi pikkubussillista kiinniotettuja sotilaita päivässä Lappeenrannan päävartioon.

Kaikki jotka suostuivat palaamaan rintamalle, vietiin niin ikään autoilla yksikköihinsä. Ne jotka eivät suostuneet… niista minä en sitten tiedä... Tottahan heidät ainakin kuulusteltiin… Mitä sen jälkeen tapahtui, sitä minä en tiedä…”

Jos oletamme Loukasmäen kertomuksen, siis sen ettei hän tiennyt, miten Lappeenrannassa toimittiin niiden sotapoliisin huostaan uskottujen karkureiden suhteen, jotka kieltäytyivät palaamasta rintamalle, olevan totta, niin miten uskottava ja todellinen sotapoliisin “tietämättömyys-väite” oikein on?

Mannerheimin vahvistamalla käskyllä 20.6.1944 laajennettiin esimiesten oikeutta ampua karkureita ja kieltäytyjiä. Käskyn mukaan selustan henkilötäydennyskes-kuksen upseerien tuli ampua sellainen karkuri, joka kieltäytyi kahdesti annetusta kehotuksesta palata rintamalle. “Aseellista pakkokeinoa käytettäessä henkensä menettäneistä on ilmoitettava heti yksiköihin 1018 ja 1134/kpk”, päättyy 20.6. mainittu käsky.

Lisäksi Kotijoukkojen esikunta antoi omalle päällystölleen käskyn toimia “kenttäoikeudet ohittaen”. Se tarkoitti karkureiden ja kieltäytyjen ampumista myös selustassa, ei vaan rintamalla.

Ohjeita siis oli. Ja ampumisvelvoite koski siis myös Lappeenrantaan koottuja karkureita. Siksi Loukasmäen haastattelussaan kertoma tietämättömyytensä kieltäytyjien kohtelusta ei ole uskottava.

Jokaisella sotapoliisilla oli virkavelvollisuus tietää ja tuntea kaikki ne Niemisen mainitsemat yksityiskohtaiset ja tarkat karkureiden kohtelua koskevat ohjeet ja käskyt. Näin sotapoliisin haastattelussaan kertomaa “En tiedä”-vaihtoehtoa ei voi olla olemassa. Se sulkeutuu todellisuudessa mahdottomana pois.

Mitä tapahtui niille sotapoliisin huostaan Lappeenrantaan toimitetuille karkureille, jotka kieltäytyivät sotapoliisin kuulusteluissa menemästä rintamalle?

Niemisen ja Kekkosen virheellinen tulkinta, ettei Lappeenrantaan sotapoliisin hoiviin kesällä 1944 laajalta alalta kootun yli 10000 karkurin kuulusteluissa todettu yhtään ainutta kieltäytyjää, ei ole uskottava. Se on selvästi epätosi.

Niemisen ja Kekkosen näkemys kätkee kuitenkin epäuskottavaa tulkintaa, jonka mukaan Mannerheimin 20.6.1944 vahvistamaa karkureitten teloituskäskyä ei noudatettu tai toimeenpantu Lappeenrantaan kesällä 1944 kerättyjen yli 10000 karkurin kohdalla kertaakaan.

Kyllähän kieltäytyjä-karkureita Lappeenrannassa on ollut: kutsuntojen luottoluokituksen mukaan punikkikarkureitakin oli yksin yli 4000.
Tutkitusti punikkikarkureiden ja “kiihottajien” keskuudessa poliittiset syyt karkuruuden ja kieltäytymisten perusteena olivat luonnollisesti voimakkaimmat.

Sikäli mikäli sotapoliisit ylipäätänsä kirjasivat tai “ehtivät kirjata” virallisten ohjeiden ja käskyjen mukaisesti Lappeenrannassa kesäkuussa 1944 valtaisan karkurikasauman ja tauottoman kolmivuorotyön keskellä karkureiden kuulusteluja ja punikkiluokitteluja pöytäkirjoihinsa, ei ole mahdollista, että kaikkien yli 4000 punikeiksi luokittelemansa karkurin ja kieltäytyjän kohdalla sotapoliisit olisivat päätyneet kuulusteluissansa lopputulemaan, jonka mukaan kuulusteltava on “punikki-ryssä-kiihottaja muttei ole karannut poliittisista syistä”.

Vuoden 1944 kesäkuun kolmen viimeisen viikon aikana sotapoliisin urakkana oli Lappeenrannassa muun muassa selviytyä vuorokaudessa keskimäärin noin neljän sadan karkurin aiheuttamista kirjallisista töistä; luetteloinnista, luokitteluista, kuulusteluista ja pöytäkirjoista.

Vai suoritettiinko tuhansien karkureiden luokittelut ja kuulustelut kesäkuuussa 1944 Lappeenrannassa suullisesti käskyn “kenttäoikeudet ohittaen” perusteella?

Mitä punikkikarkureille todellisuudessa siis tapahtui?

Miten Mannerheimin teloituskäskyä 20.6.1944 noudatettiin ja toimeenpantiin Lappeenrannassa?

Mikä sotapoliisin suhteen käskyvaltaa käyttävä - toistaiseksi sivistyksestämme salattu - elin Lappeenrannassa päätti kieltäytyjä-punikki-ryssä-karkureiden teloituksista ja mikä organisaatio sitten toimeenpani nämä teloituskäskyt?

Kun Nieminen väittää Lappeenrannan sotapoliisin karkureiden kuulustelupöytäkirjojen ja karkuriluetteloiden olevan tallella myös kesäkuulta 1944 sota-arkistossamme, niin Niemisen olisi perusteltua nyt tuoda julki mieliämme selventävä tieto siitä, monestako Lappeenrantaan kootusta karkurista on kesäkuussa 1944 sotapoliisin laatima kuulustelupöytäkirja tai karkuriluettelo sota-arkistossa tallella?

Eri asiakirjoista ja tutkimuksista saatavien tietojen yhteenvetona tulkitsen, ettei sota-arkistossa ole yhtääkään Lappeenrannan sotapoliisin suorittamien karkureiden kuulustelujen kuulustelupöytäkirjaa tai karkuriluetteloa kesäkuulta 1944. Heinäkuulta on - ja runsaasti onkin.

Monessako kuulustelupöytäkirjassa mainitaan karkurin olleen punikki ja kieltäytyneen menemästä rintamalle?

Ja miten heidän kanssaan toimittiin kieltäytymisten jälkeen? Tämäkin asiahan oli Niemisen kertomuksen mukaan erittäin tarkoin ja yksityiskohtaisesti ohjeistettu.

Miten toimittiin niiden tuhansien karkureiden kohdalla, joista Jukkien (Kulomaa ja Lindstedt) kertoman mukaan “ei ehditty laatia edes kuulustelupöytäkirjoja tai karkuriluetteloita”?

Mikä elin Lappeenrannassa antoi kieltäytyjä-punikkikarkureiden teloituskäskyt? Ja kuka suoritti karkureiden teloitukset?

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Viimeksi muokannut Martti Pelho, 07.09.11 12:08. Yhteensä muokattu 7 kertaa.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

07.09.11 11:47

Martti Pelho kirjoitti:Mikä elin Lappeenrannassa antoi kieltäytyjä-punikkikarkureiden teloituskäskyt? Ja kuka suoritti karkureiden teloitukset?
Asiakirjat ja todistajalausunnot osoittavat kiistattomasti väitteet "teloituselimistä" ja teloituksista Lappeenrannassa kesällä -44 perättömiksi.

Jos Pelho uskoo ja väittää salaisia ja laittomia teloituksia tapahtuneen, on hänen todistettava väitteensä. Todistamisen taakka on aina väitteen esittäjällä.

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Ilmo Kekkoselle

07.09.11 12:15

Miten ajatuksesi todistustaakasta soveltuu Jarmo Niemisen lausuntoon, josta kirjoitin juuri seuraavasti:

"Kun Nieminen väittää Lappeenrannan sotapoliisin karkureiden kuulustelupöytäkirjojen ja karkuriluetteloiden olevan tallella myös kesäkuulta 1944 sota-arkistossamme, niin Niemisen olisi perusteltua nyt tuoda julki mieliämme selventävä tieto siitä, monestako Lappeenrantaan kootusta karkurista on kesäkuussa 1944 sotapoliisin laatima kuulustelupöytäkirja tai karkuriluettelo sota-arkistossa tallella?

Eri asiakirjoista ja tutkimuksista saatavien tietojen yhteenvetona tulkitsen, ettei sota-arkistossa ole yhtääkään Lappeenrannan sotapoliisin suorittamien karkureiden kuulustelujen kuulustelupöytäkirjaa tai karkuriluetteloa kesäkuulta 1944. Heinäkuulta on - ja runsaasti onkin."


Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

07.09.11 13:41

Martti Pelho kirjoitti:"Kun Nieminen väittää Lappeenrannan sotapoliisin karkureiden kuulustelupöytäkirjojen ja karkuriluetteloiden olevan tallella myös kesäkuulta 1944 sota-arkistossamme, niin Niemisen olisi perusteltua nyt tuoda julki mieliämme selventävä tieto siitä, monestako Lappeenrantaan kootusta karkurista on kesäkuussa 1944 sotapoliisin laatima kuulustelupöytäkirja tai karkuriluettelo sota-arkistossa tallella?
Mitä tekemistä tällä on Pelhon esittämien teloitusväitteiden kanssa? Niistä tässä on kysymys. On täysin yhdentekevää, montako kuulustelupöytäkirjaa on tehty tai tekemättä. Ne eivät todista teloituksista yhtään mitään.
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Jos Pelho uskoo ja väittää salaisia ja laittomia teloituksia tapahtuneen, on hänen todistettava väitteensä. Todistamisen taakka on aina väitteen esittäjällä.
Pelho toimii kiinni jääneelle perättömän väitteen esittäjälle tyypilliseen tapaan eli vaihtaa aihetta ja esittää uuden kysymyksen.

Pelhon olisi viimein esitettävä mikä elin, missä ja milloin antoi tuomioita teloituksista ja keitä tuomioiden perusteella teloitettiin?

Ellei Pelho kykene näihin vastaamaan, niin kyse on puhtaasta huuhaasta, kuten selkeästi on jo todistettu.

Jarmo Nieminen
Viestit: 72
Liittynyt: 01.04.11 22:34

Re: Ilmo Kekkoselle

07.09.11 18:40

[quote="Martti Pelho"]Miten ajatuksesi todistustaakasta soveltuu Jarmo Niemisen lausuntoon, josta kirjoitin juuri seuraavasti:

"Eri asiakirjoista ja tutkimuksista saatavien tietojen yhteenvetona tulkitsen, ettei sota-arkistossa ole yhtääkään Lappeenrannan sotapoliisin suorittamien karkureiden kuulustelujen kuulustelupöytäkirjaa tai karkuriluetteloa kesäkuulta 1944. Heinäkuulta on - ja runsaasti onkin."

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?page_id=156

Jarmo Nieminen
Tietokirjalija
Helsinki
Viimeksi muokannut Jarmo Nieminen, 08.09.11 23:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Jarmo Nieminen
Viestit: 72
Liittynyt: 01.04.11 22:34

Re: Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

07.09.11 18:47

Martti Pelho kirjoitti:Jarmo Nieminen kirjoittaa:

“Pelho antaa ymmärtää 10. Sotapoliisikomppanian toimineen luvattomasti. Näin ei ole. Karkureiden kiinniottaminen ja käsittely ohejeistettiin seikkaperäisesti. “

Kommentoin seuraavasti:

Kun Niemisen näkemyksen mukaan sotapoliisin ohjeistus ja käskytys on moitteettoman tiukkaa ja tarkkaa, niin palatkaamme lainaamaani Lappeenrannassa kesällä 1944 sotapoliisina palvelleen Esko Loukasmäen haastattelun:

Se oli siinä vaiheessa aika sotkuista touhua. Karkureita poimittiin metsistä käsille paljon. Ryhmämme kuljetti kaksi pikkubussillista kiinniotettuja sotilaita päivässä Lappeenrannan päävartioon.

Kaikki jotka suostuivat palaamaan rintamalle, vietiin niin ikään autoilla yksikköihinsä. Ne jotka eivät suostuneet… niista minä en sitten tiedä... Tottahan heidät ainakin kuulusteltiin… Mitä sen jälkeen tapahtui, sitä minä en tiedä…”


Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Herra Pelho, sinähän väärennät toisen kertomaa. Tuo ei ole asiallista toimintaa. Mitä Pelhon käyttämään kuulemaansa tarinaan tulee, niin nyt esitetyn mukaan, sotapoliisit olivat kyllä selvillä, mitä pitää tehdä.
Viimeksi muokannut Jarmo Nieminen, 07.09.11 18:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Jarmo Nieminen
Viestit: 72
Liittynyt: 01.04.11 22:34

Re: Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

07.09.11 18:54

Martti Pelho kirjoitti:Jarmo Nieminen kirjoittaa:

Lisäksi Kotijoukkojen esikunta antoi omalle päällystölleen käskyn toimia “kenttäoikeudet ohittaen”. Se tarkoitti karkureiden ja kieltäytyjen ampumista myös selustassa, ei vaan rintamalla.


Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Toivoisin herra Pelhon kertovan mihin lähteeseen tieto perustuu.

Martti Pelho
Viestit: 168
Liittynyt: 11.03.11 14:16

Jarmo Niemiselle ja Ilmo Kekkoselle

08.09.11 09:42

Jarmo Nieminen on korostanut keskustelun kirjoituksissaan armeijan käskyjen ja ohjeiden olleen tarkkoja ja yksiselitteisiä siinä, miten kymmeniätuhansia rintamakarkureita ja kieltäytyjiä tuli niiden mukaan kohdella ja käsitellä kesällä 1944. Muista, lakitasoisista upseereja koskevista velvoitteista, Nieminen vaikenee.

Mutta olivatko nämä armeijan omat, vankiloihin ja kauaksi selustaan ulottuvat karkureita koskevat käskyt ja ohjeet maassa kesäkuussa 1944 voimassa olleen oikeuden mukaan laillisia?

Kun olen aikoinaan suorittanut kiitettävin arvosanoin yliopistolliset opinnot julkisoikeudessa ja yleisessä hallinto-oikeudessa sekä toiminut vuosia lautamiehenä käräjäoikeudessa sadoissa rikosjutuissa ja osallistunut oikeusministeriön asianmukaiseen koulutukseen, rohkenen arvioida Mannerheimin karkureihin ja kieltäytyjiin kohdistetun teloituskäskyn 20.6.1944 hataraa ja olematonta oikeudellista perustetta.

Vuoden 1919 rikoslain ja vuoden 1941 tuomioistuinlain säädösten perusteella Mannerheimin valtuuttama rintamakarkureihin ja kieltäytyjiin kohdistettu teloituskäsky 20.6.1944 oli ristiriidassa silloisen oikeutemme eli lakiemme kanssa. Käskyn voidaan katsoa selvästi rikkoneen lakeja eli olleen oikeudelliselta luonteeltaan laiton.

Se, mitä 20.6.1944 annettuun käskyyn sisältyvä aseellinen pakottaminen tarkoitti, oli heti epäselvää myös niille, jotka joutuivat käskyä soveltamaan käytäntöön.
Jo seuraavana aamuna 21.6.1944 IV armeijakunnasta tiedusteltiin Mikkelin päämajasta tarkempaa tietoa siitä, mitä käskyn aseellinen pakottaminen sen laatijoiden mukaan oikeasti tarkoitti?

Kapteeni Rolf Franck vastasi heti kysyjille: “Käskyn tarkoituksena on, että kaikki HTK 1:een (Lappeenrantaan - MP) toimitetut karkurit, jotka ilmoittavat palaavansa yksiköihinsä, on kuulusteluja suorittamatta niihin toimitettava, kun sen sijaan ne, jotka kieltäytyvät yksiköihinsä palaamasta, on ammuttava.”

“Kuulusteluja suorittamatta” merkitsee sitä, että Lappeenrantaan kesäkuussa 1944 koottujen tuhansien karkurien kuulustelujen ja seulontojen dokumentaatiot kiellettiin. Päämajan kiellon seurauksena kieltäytyjät ja heidän teloituksensa selustassa jäivät luetteloimatta ja dokumentoimatta.

Kapteeni Erkki Partanen, lakimies päämajan järjestelyosastolta, valisti 21.6.1944 kysyjiä puhelimitse: “Käskyn tarkoituksena on, että palveluksesta kieltäytyvät karkurit on ammuttava.”

Sotatuomari Paavo Alkio on selventänyt meille upseerin aseenkäyttö- ja hengenriisto-oikeuden luonnetta ja rajoja päiväkirjassaan 12.12.1941 seuraavasti:

Upseeri toimii tuollaisessa tapauksessa ajaessaan tahtoaan pakkokeinoin läpi, pakkotilanteessa, jossa laki oikeuttaa hänet menettelemään siten. Jos hän ei käytä oikeuttaan rikoksen tapahtuessa, ei hänellä ole oikeutta käyttää väkivaltaa enää rikoksen tapahtumisen jälkeen, sillä laki ei anna upseerille oikeutta kostaa rikoksesta eikä rangaista siitä, vaan tämä oikeus kuuluu tuomioistuimelle.

20.6.1944 käskyllä siirrettiin lakiin perustuvaa upseerin aseenkäyttö- ja hengenriisto-oikeutta laittomasti rintamalta selustaan henkilötäydennyskeskusten upseereille.

Päämajan kapteenin Erkki Partasen muistelmien mukaan sotaväenrikoslain koventamisesitys eduskunnalle valmistui hänen työpöydällään muutamassa tunnissa 29.6. ja esitys kirjattiin eduskunnassa pikavauhtia laiksi niin, että presidentti vahvisti lain jo 4.7. tulevaksi voimaan 5.7. alkaen.

Salamavauhtia eduskunnassa heinäkuun alussa 1944 “yksimielisesti” ilman tosiasiallista käsittelyä kirjatut sotaväen rikoslain kovennukset lavensivat karkureiden kuolemanrangaistusten soveltamista selustaan mutteivät tuoreet säädöksetkään laillistaneet takautuvasti jo kesäkuussa 1944 selustassa toimeenpantuja tuhansien karkureiden ja kieltäytyjien teloituksia.

Vuoden 1919 hallitusmuoto eli silloinen perustuslakimme yksiselitteisesti kielsi laintasoisista säädöksistä alemmilla sotilaskäskyillä tapahtuvan tuomiovallan perustamisen ja sen siirrot selustaan.

Kun karkureiden teloityskäskyn 20.6.1944 voidaan perustellusti katsoa olleen laiton, tästä seuraa, että toimet, jotka tehtiin laittoman käskyn nojalla kesäkuussa 1944 Lappeenrannassa ja muuallakin, olivat ja ovat laittomia.

Joka harkiten mutta laittomasti riistää ihmisen hengen, syyllistyy rikosoikeudellisessa luokittelussa murhaan, joka ei kesäkuussa 1944 Lappeenrannassa voimassa olleen rikoslain eikä nykyisenkään lain mukaan vanhene koskaan. Näitä rikoksia koskeva valtion vahingonkorvausvastuu on myös vanhentumatonta.

Kerrottu antaa uskottavat ja painavat perustelut sille miksi armeijan kesäkuussa 1944 toimeenpanemista laittomista toimista ei ole raportoitu koskaan oikeusviranomaisille, omaisille tai eduskunnalle.

Suomen armeijalle - kuten kaikille muillekin armeejoille yleensäkin - on ollut ylivoimaisen vaikeata hyväksyä ja selvittää kesän 1944 rintamakarkuruuden mittasuhteita ja teloitettujen karkureiden todellisia määriä.

Sodan jälkeen karkuruuden mittasuhteet ja karkureiden teloitukset salattiin eduskunnalta.

Teoksessa Suomen sota 1941-45 (1965) kerrotaan karkureiden luvuksi “vajaa 11000 miestä”.
Jukka Kulomaa (1995) korottaa kaikkien sodanaikaisten pakoilurikkomusten määrän vähintään 31000-35000:een. Näistä varsinaisiksi karkureiksi luokiteltavia oli Kulomaan mukaan “runsaat puolet”.
Kapteeni Olli-Matti Multamäki (1979) kertoi minulle karkureiden omaisilta ja eduskunnalta salatun määrän olleen noin 50000.

Kun sodan jälkeen pääesikunnan oli pakko vastata eduskunnalle jotakin armeijan kesällä 1944 suorittamista karkureiden ja kieltäytyjien teloituksista, pääesikunnan johto veti hihasta omassa asiassaan eduskunnalle perättömiä tietoja ja lukuja, joita nykyinen tutkijapolvemme (Kulomaa, Lindstedt ja Ylikangas) on sitten eri tutkimuksissaan äimistellyt ja pohtinut.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Viimeksi muokannut Martti Pelho, 08.09.11 10:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

08.09.11 10:08

Martti Pelho kirjoitti:Kun karkureiden teloityskäskyn 20.6.1944 voidaan perustellusti katsoa olleen laiton, tästä seuraa, että toimet, jotka tehtiin laittoman käskyn nojalla kesäkuussa 1944 Lappeenrannassa ja muuallakin, olivat ja ovat laittomia. Joka harkiten mutta laittomasti riistää ihmisen hengen, syyllistyy rikosoikeudellisessa luokittelussa murhaan, joka ei kesäkuussa 1944 Lappeenrannassa voimassa olleen rikoslain eikä nykyisenkään lain mukaan vanhene koskaan. Näitä rikoksia koskeva valtion vahingonkorvausvastuu on myös vanhentumatonta.Kerrottu antaa uskottavat ja painavat perustelut sille miksi armeijan kesäkuussa 1944 toimeenpanemista laittomista toimista ei ole raportoitu koskaan oikeusviranomaisille, omaisille tai eduskunnalle.
Pelholla ei edelleenkään ole ainoatakaan todistetta väittämistään laittomista ja salaisista teloituksista Lappeenrannassa kesällä -44. Perättömiä väitteitä tuntuu riittävän.

Jälkikäteen keksityistä tapahtumista ei tietenkään ole voitu raportoida kenellekään. Todellisista tapahtumista löytyvät asianmukaiset paperit, kuten aukottomasti on ositettu.

Karkureiden käsittely kesällä tapahtui täysin voimassa olevien lakien ja ohjeiden perusteella. Lappeenrannassa tai muuallakaan ei ole menetelty Pelhon kuvittelemalla tavalla.

heehak
Viestit: 124
Liittynyt: 06.03.08 12:25

Re: 2000 vai 3000 teloitettua rintamakarkuria?

08.09.11 16:54

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Karkureiden käsittely kesällä tapahtui täysin voimassa olevien lakien ja ohjeiden perusteella
Asia ei tainnut valitettavasti olla ihan näin yksiselitteinen.

1)Teloitettu totuus -teoksessa Lindstedt kirjoittaa Pietikäisen ampuneen luutnantin saaneen sodan jälkeen tuomion kuolemantuottamuksesta.

2)Majuri Lindgren "telotti" ao. komppanian (2./21. Pr.) sotapäiväkirjan mukaan sotamies Hytin "arkuuden ja karkuruuden" takia. Kieltäytymisestä ei ole mainintaa.

I Pataljoonan sotapäiväkirjassa ei ampumista mainita, vaikka ampuja oli juuri pataljoonan komentaja Lindgren.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”