ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Suomalaisuuden liitto on julkaissut sivuillaan nettikirjan "Itämaasta itsenäisyyteen - Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde". Kyseessä on mainio esimerkki siitä, miten historiaa käytetään kielipoliittisena lyömäaseena. Onneksi yritys taitaa olla niin läpinäkyvä, ettei se taida mennä läpi vakavasti otettavana historiantutkimuksena:

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehd ... yyteen.pdf

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

ekyto kirjoitti:Kyseessä on mainio esimerkki siitä, miten historiaa käytetään kielipoliittisena lyömäaseena.

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehd ... yyteen.pdf
Tuossa kirjoitetaan, ettei "Kustaa Vaasa valtansa vakiinnutettuaan halunnut sotia,"
mutta
kun Iivana Julma halusi päästä Itämerelle ja saada Venäjän haltuun myös Balttian ja Liivinmaan ja aloitti 1555 - 1557 sodan Ruotsia vastaan.
Heti sodan alussa 1555
venäläiset kärsivät tappion Joutselän taistelussa, eikä rajakaan 3.1557 rauhanteossa siirtynyt lännemmäksi.
Eiköhän Iivana Julma onnistuessaan olisi venäjänkielistänyt Ruotsin Itämaakuntaa?

Useinkin kirjoitetaan vain Karjalasta idän ja Lännen välisenä riitamaana, mutta eikö sellainen ollut koko suomensukuisten asuttama alue, joka kielipoliittisestikin jakautui ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa 1323.
Novgorodin rauhassa 3.1557 Pähkinäsaaren raja jäi "sopimusteknisesti" voimaan.
Ja
"kuningas Juhanan aluevaatimuksena 1580 oli Syväri - Äänisjärvi - Vienanmeri-linja ja
Kustaa II Adolfinkin
vaatimukset olivat suurin piirtein samat kuin Juhanan käsittäen koko Itä-Karjalan ja Inkerinmaan."
( Hannes Sihvo, Karjalan koko kuva, SKS 940, 1973 ja 2.painos 2003 )
Ja
Pietari Brahe ehdotti 1657 samaa "kolmen kannaksen rajaa", koska hänen tiedustelijansa olivat kertoneet "suomen kieltä puhuttavan hamaan Arkangeliin saakka ja sieltä eteenpäin Novaja Semljahan ja Samojediaan asti."

Brahe lienee ollut huolestunut Venäjän harjoittamasta veronmaksajien houkuttelemisesta muuttamaan Tverin alueelle, mutta eiköhän Ruotsin kuninkaiden idänpolitiikassa ollut halu laajentaa
Österland - Itämaata itäänpäin?
Myöhemmin on kirjoiteltu Suur-Suomesta, mutta mm. Iivana IV Julma ja Pietari Suuri näyttäisivät halunneen laajentaa Venäjän aluetta länteenpäin Ruotsilta otetuilla voittomailla?

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

ekyto kirjoitti:Kyseessä on mainio esimerkki siitä, miten historiaa käytetään kielipoliittisena lyömäaseena.

Mitäs virheitä löysit?

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Vetehinen kirjoitti: Mitäs virheitä löysit?

Näin alkajaisiksi, esimerkiksi sivulla 20 annetaan hyvin paatoksellisessa hengessä ymmärtää, että suurvalta-ajan sotien kaikki sotasaalis olisi päätynyt Tukholmaan.

Turun Akatemiassa tiettävästi säilytettiin Tanskasta ja ilmeisesti myös Böömistä kolmikymmenvuotisen sodan aikana kaapattuja käsikirjoituksia, ja aika monessa maamme kirkossa voi kyllä edelleenkin törmätä 1600-luvun aikana sotasaaliina saatuihin arvotavaroihin.

Tämä nyt tietysti on yksityiskohta. Suurin vääristymä on tuon tekstin koko rakenteellisessa esityksessä. Se ei ole tutkimusta, vaan tarkoitushakuista propagandaa. Tietysti juuri sellaista, mitä esimerkiksi laatijoiden joukossa olevalta Heikki Talalta voi odottaa.



Best,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Jussi Jalonen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Mitäs virheitä löysit?

Näin alkajaisiksi, esimerkiksi sivulla 20 annetaan hyvin paatoksellisessa hengessä ymmärtää, että suurvalta-ajan sotien kaikki sotasaalis olisi päätynyt Tukholmaan.

Turun Akatemiassa tiettävästi säilytettiin Tanskasta ja ilmeisesti myös Böömistä kolmikymmenvuotisen sodan aikana kaapattuja käsikirjoituksia, ja aika monessa maamme kirkossa voi kyllä edelleenkin törmätä 1600-luvun aikana sotasaaliina saatuihin arvotavaroihin.
Mm messukasukoita. Tässä kenraali tietoa kenraali Arvid Forbuksen kirkolle lahjoittamasta messukasukasta:

https://www.turunseurakunnat.fi/portal/ ... otasaalis/

Messukasukat läytyivät Turusta ja Kokkolasta. Askolassa on saarnastuoli, Jokioisissa kalkki. Ehkä muutakin sotasaalista löytyy.

S.20 on "Voitetuilta alueilta otettiin ryöstösaalista ja kaikki irti saatu arvoesineistö, taide, ruokatarpeet, symboliset voiton merkit ja trofeet päätyivät Tukholmaan"

Sana kaikki on siis liikaa.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 16:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Turun akatemian kirjasto

Jussi Jalonen kirjoitti:Näin alkajaisiksi, esimerkiksi sivulla 20 annetaan hyvin paatoksellisessa hengessä ymmärtää, että suurvalta-ajan sotien kaikki sotasaalis olisi päätynyt Tukholmaan.

Turun Akatemiassa tiettävästi säilytettiin Tanskasta ja ilmeisesti myös Böömistä kolmikymmenvuotisen sodan aikana kaapattuja käsikirjoituksia
Tai siis, suurin osa Akatemian kirjastoon 1600-luvulla kuuluneista kirjoista oli peräisin 30-vuotisen sodan ryöstösaaliista. Merkittävin lahjoitus (noin 900 nidettä) saatiin vuonna 1646 Torsten Stålhandsken leskeltä Christina Hornilta, jonka mies oli hankkinut kokoelman pääosin sotasaaliina Tanskasta. Myöhemmin kirjastoa täydennettiin vielä emämaasta saaduilla kaksoiskappaleilla.

Esim. vuoden 1682 kirjastoluettelossa listattiin yhteensä 1763 teosta, eli alkuvaiheessa saadut lahjoitukset muodostivat vielä tuolloin selkeän enemmistön kirjaston kokoelmista.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

s.14.: "Laillista, katolista ( puolalaista ) Sigismundia kannattava Itämaan aatelisto kärsi tappion 29.8.1599 Heikkilän taistelussa" Ståhlarmin johtamana.
Klaus Fleming, Sigismundin kannattaja, jätti armeijansa linnaleiriin Kaarle-herttuaa (Kaarle IX myöh.) vastaan käytettäväksi Täyssinän rauhan jälkeen Venäjän valtapyrkimysten lännen suuntaan tultua torjutuksi. Ja lienee linnaleirejä ollut Tukholman suunnallakin sikäläisten talonpoikien rasituksena senaikaisen käytännön mukaisesti.

Ja Nuijasodasta on monenlaisia historian tulkintoja. Talonpoikaiston vapauden puolustaminen jo 1850-luv. kirjoitettuna ja Heikki Ylikangas katsoi tutkimuksessaan 1977 säätyerimielisyyksien olleen Nuijasodan syynä Sigismundia kannattavan aateliston rikastuessa talonpoikien samaan aikaan köyhtyessä. mm. Flemingejä Kaarle-herttua mestautti Turussa voitettuaan Sigismundin, mutta mm. Ståhlarm sai Liivinmaalla viran, mutta vehkeiltyään taas puolalaisen kanssa joutui loppuiäkseen vankilaan.

Tuskinpa Sigismundia kannattaneet ja tappion kärsineet Österlandin aateliset minkäänlaisia "suomalaisuusaatteita" ajoivat, taisivat olla pikemminkin feodaalisen järjestelmän kannattajia?

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Minua jäi hiukan mietityttämään pari asiaa aivan kirjan alkupuolella. Kirjan sanotaan olevan tietokirja, jonka pamflettimaisessa loppuosassa käsitellään kielipolitiikkaa:
Kirjan pamflettimaisessa loppuosassa käsitellään tämän päivän kiisteltyä kielipolitiikkaa.
Taisin lukea tekstin liian nopeasti, mutta ainakin minulta jäi huomaamatta missä kohtaa tietokirja loppuu ja missä pamfletti alkaa?

Kirjan kirjoittajat jäävät myös kunnolla mainitsematta, nyt esipuheessa mainitaan tekijöistä näin:
Tietokirja nojaa historia-alan huippututkijoiden teoksiin, kooten jo tiedeyhteisön kritiikin läpäissyttä tietoa omien päätelmiensä pohjaksi. Kirja on usean henkilön yhteistyön tulos. Toimituskuntaan ovat kuuluneet professori Erkki Pihkala, dosentti Heikki Tala, toimittaja Jaakko Ojanne, kauppaneuvos Kari Hautanen ja diplomi-insinööri Antti Huhtala.
Kirjan lopussa olevaa lähdeluetteloa lukuun ottamatta viitteitä ei juuri ole tekstiin laitettu, joten lukijan on aika vaikea hahmottaa mihin tutkimuksiin tekstissä tarkalleen ottaen viitataan.

Poikkeuksiakin toki löytyy kuten vaikka tämä:

Kuva 23. Vuodesta 1990 lähtien on tehty lukuisia tutkimuksia ja
kyselyitä kansalaisten suhtautumisesta pakolliseen ruotsin kielen opetukseen. Keskimäärin 60—70 prosenttia suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois.
Tässä Iltalehden lukijakysely, jossa peräti 82 % ilmoittaa, ettei suosi ruotsia kielivalinnoissa (Iltalehti 7.2.2008).

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Kun mietitään mitä ryöstösaalista on minnekin päätynyt kannattaa muistaa, että Suomi oli useampaan kertaan venäläisten miehittämä 1700-luvulla. Silloin Suomesta hävisi itään hyvin suuri osa siitä vauraudesta mitä suurvalta-ajalla oli saatu sodan ja rauhan töissä kasatuksi. Sama koskee muutoin sitä osaa Etelä-Ruotsista, joka oli sotatantereena Tanskan ja Ruotsin välisissä sodissa.

Muutoinkin suurvalta-ajan sotien ryöstösaaliiden merkitystä Ruotsin vaurauden synnyttäjänä liioitellaan. Kustannukset olivat myös suuret. Ruotsi alkoi tosissaan vaurastua vasta Napoleonin sotien jälkeen kun se ei enää osallistunut Euroopan sotiin. Ruotsin mahdin ollessa huipussaan Kustaa II Aadolfin hautajaisiin ei kutsuttu Ruotsin silloisten liittolaisten hallitsijoita sen vuoksi, että näille olisi paljastunut turhan konkreettisesti miten köyhä Ruotsi todellisuudessa oli.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Onhan kyseinen teksti aika vahvan asenteellisesti kirjoitettu, vaikka ei sisälläkään kovin räikeitä asiavirheitä ja mukana on historiantuntemusta. Minusta sitä ei silti pitäisi tulkita ollenkaan historiantutkimuksen kriteereillä. Vastuu on lukijalla.

Nykypäivän kriteereillä mikä tahansa 1500-1700-lukujen eurooppalainen valtio oli räikeä ja epädemokraattinen sortovalta. Kustaa Vaasan ja hänen jälkeläistensä toimintatavoissa oli enemmän yhteistä Saddam Husseininin kuin nykypäivän valtionpäämiesten kanssa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

jsn kirjoitti:Onhan kyseinen teksti aika vahvan asenteellisesti kirjoitettu, vaikka ei sisälläkään kovin räikeitä asiavirheitä ja mukana on historiantuntemusta.
Räikein asiavirhe on toistaiseksi sana "kaikki" sotasaaliin kohdalla.

Kirjoittajat ovat tehneet virheen käyttämällä sanaa kaikki, koska jokin rätti on varmaan Suomessakin, johon on helppo tarttua ja pyrkiä osoittamaan koko kirjoitus arveluttavaksi. Sama ongelma syntyy, jos käyttää sanoja ei koskaan, ei mitään yms.

Silmäillessä huomasin asian, josta en koskaan ole ennen lukenut enkä kuullut. Suomalaisia on pakkosiirretty Etelä-Ruotsiin.

Ciccion aloittamassa ketjussa Kielikysymys viewtopic.php?f=10&t=1945

oli esillä suomen ruotsalaisten koulujen historian kirjojen ero suomalaiskoulujen kirjoihin ja Magman pyrkimys muuttaa joiltain osin suomalaisia oppikirjoja.

Historia kielipoliittisena lyömäaseena vaikuttaa normaalilta ja yleiseltä politiikalta. Viittaan vielä taannoiseen Helsingin Sanomien kirjoitussarjaan, jossa myös historiaa käytettiin kielipolitiikan aseena.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Vetehinen kirjoitti:Räikein asiavirhe on toistaiseksi sana "kaikki" sotasaaliin kohdalla.
Olen tästä Vetehisen kanssa samaa mieltä. Yhden virheellisen sanan käyttö ei vielä tee koko teoksesta epäluotetettavaa.
Pamfletin ongelma onkin isommassa kuvassa, jota se pyrkii tuomaan esille tulkitsemalla menneisyyttä anakronistisesti.
Kuten JSN totesi:
jsn kirjoitti:Nykypäivän kriteereillä mikä tahansa 1500-1700-lukujen eurooppalainen valtio oli räikeä ja epädemokraattinen sortovalta.
Tässä nykypäivän arvostuksista käsin pyritään osoittamaan jotain jota menneisyyden ihmiset eivät kokeneet samalla tavoin kuin me tässä historiallisessa ajassa elävät ihmiset.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Tapio Onnela kirjoitti:Pamfletin ongelma onkin isommassa kuvassa, jota se pyrkii tuomaan esille tulkitsemalla menneisyyttä anakronistisesti.
Minkä anakronismin mielestäsi olet löytänyt?

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Vetehinen kirjoitti:Räikein asiavirhe on toistaiseksi sana "kaikki" sotasaaliin kohdalla.


Se oli vain irrallinen esimerkki. Itse en aio yrittääkään tonkia tuota plärää yhtään sen syvällisemmin, koska jo sen vilkaiseminen herättää ärtymystä. Se saattaisi olla hyvinkin täysin virheetön ja mahdollisesti kaikki sen irralliset faktankappaleet voisivat pitää paikkansa. Kyse on siitä, missä valossa ne on esitetty ja millaisia johtopäätöksiä niistä vedetään.

Käytän tässä nyt huvikseni erään Kansan Uutisten kirjoittajan eräässä toisessa yhteydessä esittämää rinnastusta ja totean, että tässä opuksessa on ongelmana sama kuin horoskoopeissa. Laaditaanhan nekin useimmiten täysin tieteellisesti, eikö vain? Kukaan ei voi kiistää tuntemiemme taivaankappaleiden olemassaoloa tai niiden suhteellisista sijainneista kulloinkin hankittuja havaintoja. Vastaanväittäjälle osoitetaan välittömästi tiukat tosiasiat: mitä, rohkenetko kiistää, että Aurinko on tässä kuussa Skorpionin merkeissä ja Neitsyen tähdistössä? Vastaavasti myös tämä Suomalaisuuden Liiton julkaisu suhtautuu historiantutkimukseen samalla tavoin kuin astrologia suhtautuu astronomiaan: mitä kummaa, yritätkö väittää, etteikö Suomi olisi tosiaan ollut Ruotsin osa vuoteen 1809, ja kiellätkö tämän Helsingin Sanomien lehtileikkeen olemassaolon?

Kirja voi siis kiistatta tosiaan esittää tuon markkinointilauseensa: "Tietokirja nojaa historia-alan huippututkijoiden teoksiin, kooten jo tiedeyhteisön kritiikin läpäissyttä tietoa omien päätelmiensä pohjaksi". Kun kerran tietopohja on näin upeasti kunnossa, niin päätelmistä ei sovi valittaa - ja jos nyt sitten joku haluaisikin valittaa, niin sehän on vain erimielisyyttä tulkinnasta, pelkkä mielipide-ero, eikös niin?

Eli lyhyesti sanoen: tärähtäneet johtopäätökset oikeutetaan näennäisesti pitävillä historiallisilla tosiseikoilla, jotka esitetään anakronistisesti, valikoiden ja kyseenalaisin painotuksin.

Sillähän ei tietysti ole mitään väliä, että toimituskunnan edustajista ilmeisesti vain professori Pihkalalla on jonkinlainen tausta historiantutkijana - ja historiantutkijan pätevyys tietenkään ei tarkoita sitä, etteikö henkilö voisi toimia propagandistina. Muista toimittajista sen sijaan Heikki Tala puolestaan on lähinnä kansalliskiihkoa lietsova ja täyden halveksunnan ansainnut vastenmielinen radikaali fanaatikko. Ihme kyllä Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho ei ole luettelossa, vaikka hän on sentään hankkinut maisterin paperit historia pääaineenaan. Kaiketi hänellä oli tätä teosta toimitettaessa riittävästi kiireitä maahanmuuttopolitiikan tai muslimien haukkumisessa.

Siltä varalta jos edellisen kappaleen lausuntoni nimeltä mainituista henkilöistä taas loukkaavat syvästi jotakuta herkkäsieluista, niin voin kyllä tarpeen tullen osoittaa niille perusteet.

Tapio Onnela kirjoitti: Olen tästä Vetehisen kanssa samaa mieltä. Yhden virheellisen sanan käyttö ei vielä tee koko teoksesta epäluotettavaa.
Ei sellaista ole kukaan väittänytkään. Muuten allekirjoitan suoralta kädeltä tuon edellisen lausumasi, että tämän julkaisun kohdalla on mahdotonta tietää, missä "tietokirja" päättyy ja missä kohtaa pamfletti alkaa. Marja-Leena Koppista mukaillen tosin sanoisin, että tästä ei oikein tiedä onko tämä pamfletti vaiko vain pefletti.

Vetehinen kirjoitti: Minkä anakronismin mielestäsi olet löytänyt?
Tuo koko surullinen käsikirjoitus on anakronismi lähes alusta loppuun. Luojan kiitos tätä ei ilmeisesti ole julkaistu paperille painettuna, se olisikin jo rikos ihmiskuntaa vastaan.



Best,

J. J.
Viimeksi muokannut Jussi Jalonen, 15.10.11 11:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Historia kielipoliittisena lyömäaseena

Jussi Jalonen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Räikein asiavirhe on toistaiseksi sana "kaikki" sotasaaliin kohdalla.


Se oli vain irrallinen esimerkki. Itse en aio yrittääkään tonkia tuota plärää yhtään sen syvällisemmin, koska jo sen vilkaiseminen herättää ärtymystä.
Kirjoituksesi tärkein virke onkin tuossa.

Palataanko asiaan, vai haluaako Jussi Jalonen purkaa lisää ärtymystään?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”