Historia kielipoliittisena lyömäaseena

[Tapio Onnela]

Mielenkiintoinen seikka, että julistit neljännen fennomaanin. Tällä vauhdilla listaa alkaa syntyä.

Voisit varmaan täsmentää mitä olet vailla? Ruotsinkielisiä fennomaaneja (kuten Forsman), jotka vaihtoivat kieltä ja oletat että heitä oli 4 vai? Jo pelkästää ruotsinkielisen kielitasa-arvoa ajavan Morgonbladetin tilaajakunta oli tuhansia.

[Vetehinen]

Mielenkiintoinen seikka, että julistit neljännen fennomaanin. Tällä vauhdilla listaa alkaa syntyä.

Voisit varmaan täsmentää mitä olet vailla? Ruotsinkielisiä fennomaaneja (kuten Forsman), jotka vaihtoivat kieltä ja oletat että heitä oli 4 vai? Jo pelkästää ruotsinkielisen kielitasa-arvoa ajavan Morgonbladetin tilaajakunta oli tuhansia.

Kysyin noin 10 sivua sitten 'ketkä olivat ruotsinkielisiä fennomaaneja ja taisit itsekin vastata joko Yrjö-Koskisen tai Snellmanin, mutta voihan olla, ettei Listo ja Nygren olleet ruotsinkielisiä vaan suomenkielisiä, jolloin listalla on vielä kaksi nimeä ja ehkä lisäksi mainitsemasi Morgonbladetin tuhannet tilaajat (jos tarkoitat heitä ruotsinkielisiksi fennomaaneiksi), jotka kannattivat kielitasa-arvoa, joka voi olla ja epäilen, että onkin eri asia kuin Lindgrenin edellisen sivun tasa-arvo.

[skrjabin]

Kysyin noin 10 sivua sitten 'ketkä olivat ruotsinkielisiä fennomaaneja ja taisit itsekin vastata joko Yrjö-Koskisen tai Snellmanin, mutta voihan olla, ettei Listo ja Nygren olleet ruotsinkielisiä vaan suomenkielisiä, jolloin listalla on vielä kaksi nimeä ja ehkä lisäksi mainitsemasi Morgonbladetin tuhannet tilaajat (jos tarkoitat heitä ruotsinkielisiksi fennomaaneiksi), jotka kannattivat kielitasa-arvoa, joka voi olla ja epäilen, että onkin eri asia kuin Lindgrenin edellisen sivun tasa-arvo.

Sinulla tuntuu olevan sama ongelma kuin aina ennenkin: odotat jostain kumman syystä jotain nimilistoja ja julistat että maassa oli siis kaksi sen ja sen edustajaa jos esitetään kaksi nimeä esimerkiksi. Itse et tietenkään ota asiasta millään tavalla selvää. Kuulunet niihin ihmisiin joiden kanssa ei esimerkkien kautta voi keskustella. Kielitasa-arvosta, tai tasa-arvosta ylipäätään sinulla näyttää olevan hieman vääristynyt kuva. Tasa-arvoahan ei ole se että vaaditaan tasa-arvoa ja oikeuksia vain yhdelle ryhmälle.

[Vetehinen]

Sinulla tuntuu olevan sama ongelma kuin aina ennenkin: odotat jostain kumman syystä jotain nimilistoja ja julistat että maassa oli siis kaksi sen ja sen edustajaa jos esitetään kaksi nimeä esimerkiksi. Itse et tietenkään ota asiasta millään tavalla selvää.

Ongelma vaikuttaa olevan nimien listaamisessa, että kun kirjoitetaan ruotsinkielisistä fennomaaneista, mutta kysyttäessä ei kuitenkaan osata kertoa keitä he olivat, tai suomen kielestä puhuttaessa, täällä heitelty aika mielikuvituksellista propagandaa, että siitä suomesta puuttui sanoja, joiden vuoksi suomea ei voinut käyttää opetuksessa, mutta kun kysyn, mitä sanoja, ei osata vastata.

Minusta pitäisi osata vastata, ja ellei, niin ihan kelpo vastaus on, etten tiedä ja luulen vain, mutta sen sijaan aletaan moittia, kuten sinä, kysyjää.

Kuulunet niihin ihmisiin joiden kanssa ei esimerkkien kautta voi keskustella. Kielitasa-arvosta, tai tasa-arvosta ylipäätään sinulla näyttää olevan hieman vääristynyt kuva. Tasa-arvoahan ei ole se että vaaditaan tasa-arvoa ja oikeuksia vain yhdelle ryhmälle.

Aika kova väite minun tasa-arvoajattelusta, jonka kuvittelet jonkin moiseksi, en tiedä millaiseksi, mutta et kuitenkaan omaasi esitä, joka saa sun juttus kuulostamaan huudolta ilman sisältöä. Mikä tarkoittaa esimerkiksi tasa-arvoa vain yhdelle ryhmälle? Mikä se yksi ryhmä on ja mitä tasa-arvo sinulle tarkoittaa? Luulis olevan helppo kirjoittaa mitä ajattelet, mutta uumoilen, ettei kuitenkaan ole.

No niin, sekä Lidgren, Onnela ja skrjabin ovat tähän mennessä esittäneet jonkinlaisen vastalauseen, joka näyttää kohdistuvan siihen, että Suomi olisi yksikielinen maa, jota vuonna 1907 esitti koko joukko, ilmeisesti kaikki ovat kansanedustajia, perustellen vastalausettaan tasa-arvolla, josta kukaan ei ole tainnut mainita sanaakaan koskien aikaa jolloin Suomi oli yksikielinen ruotsinkielinen maa, joka sorti ja syrji kansan enemmistöä. Tuohon yhdistettynä Lindgrenillä, Onnelalla ja skrjabinilla täytyy olla erikoinen tasa-arvokäsitys, mutta ihan mielelläni sen kuulisin. Jään odottamaan, mutta voi mennä pitkäksi.

Voin yrittää auttaa heppukolleegoita: pidätte kieliä tasa-arvoisina, mutta vain kahta niistä. Menikö oikein?

[Jussi Jalonen]

Tai suomen kielestä puhuttaessa, täällä heitelty aika mielikuvituksellista propagandaa, että siitä suomesta puuttui sanoja, joiden vuoksi suomea ei voinut käyttää opetuksessa, mutta kun kysyn, mitä sanoja, ei osata vastata.

Aiempi kommenttisi "oletan että Lindgrenin tarkoitus on osoittaa, että suomi oli kelvoton kieli koulutukseen ja hallintoon" oli kylläkin taas vain yksi niistä itse väsäämistäsi olkimiehistä. Mutta mitä tuohon sanastoasiaan tulee, kun kerran verkkohaun perusperiaatteet olet jo moneen otteeseen todistanut osaavasi, niin olisithan voinut aloittaa vaikkapa tästä.

Tuo samainen lista on monissa eri hakuteoksissa. En tiedä, mistä tuo tuoreempi versio on verkkoon kopioitu mutta itse näin listan noista 1800-luvun sanasepoista ensi kerran jo lapsena koulukirjoissa, muistini mukaan äidinkielen oppitunnilla kerran käytetyssä Pikkujättiläisessä. Sattumalta olen myös syntynyt samassa kunnassa kuin listassa mainittu Samuel Roos, jolle on pitäjään pystytetty myös muistomerkki.

Sivistyskieleksi ja koulutuksen kieleksi nouseminen tietysti edellytti sitä, että ensiksi on olemassa ylipäätään sellaiset sanat kuin "sivistys" ja "koulutus". Nämä on otettu ensimmäisenä käyttöön Reinhold von Beckerin toimesta, toki jo 1820-luvulla.

Tähän voisi vielä lisätä, että sanavaraston kartuttamista kenties tärkeämpi asia oli nimenomaan Lindgrenin jo aiemmin mainitsemien hallinnon, talouselämän ja tieteen kannalta suomen kielen standardisointi.



Best,

J. J.

[skrjabin]

Minusta pitäisi osata vastata, ja ellei, niin ihan kelpo vastaus on, etten tiedä ja luulen vain, mutta sen sijaan aletaan moittia, kuten sinä, kysyjää.

Moitin kysyjää siitä mitä tämä tekee kaavamaisesti, eli siitä että hän kysyy jotain asiaa, ja vastauksen saatuaan alkaa vaatia lisää. Ei tämä palsta mikään sinun tietopalvelusi ole.

Aika kova väite minun tasa-arvoajattelusta, jonka kuvittelet jonkin moiseksi, en tiedä millaiseksi, mutta et kuitenkaan omaasi esitä, joka saa sun juttus kuulostamaan huudolta ilman sisältöä. Mikä tarkoittaa esimerkiksi tasa-arvoa vain yhdelle ryhmälle?

En harrasta kuvittelua. Olen havainnut että sinulle tasa-arvoisuudeksi kelpaa se että yksi kieli, suomi, nostetaan ylitse muiden. Edellä esimerkkinäsi esittelit Liston juttuja, joissa vaadittiin pelkästään suomea virkakieleksi.

[Klaus Lindgren]

Vetehinen esitti ensin seuraavaa:

Vaikka fennomaaneilla oli varmaan oma ansionsa siihen, että suomen asema parani ja yksikielisen hallinnon sorto pieneni, on kuitenkin niin, että suomen aseman parantamiseen, erityisesti koulutuksessa, osallistui aika sankasti paljon suurempi joukko talonpoikia ja porvareita omissa yhteisöissään maksamalla mm koulujen kustannuksia, koska Suomen valtio ei maksanut suomenkielisiä kouluja.

ja myöhemmin hän toi esimerkiksi tällaisesta henkilöstä seuraavan heppulin (tiedot Vetehisen antamsta linkistä):

Julius Nygrén - Mikkelin kaupungin ensimmäinen pormestari

Konstantin Julius Nygrén syntyi Mikkelissä 7.1.1829 maanjako-oikeuden puheenjohtajan, varatuomari Johan Wilhelm ja tämän vaimon Anna Johanna Norrgrenin kolmantena lapsena. Yhteensä Julius Nygrénillä oli kahdeksan sisarusta ja kolme sisarpuolta isän toisesta avioliitosta.

Päästyään ylioppilaaksi Porvoon kymnaasista Nygrén aloitti vuonna 1847 lainopin opinnot ja vuonna 1854 hän suoritti tuomarin tutkinnon Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa Helsingissä.

Opiskeluaikanaan hän tutustui suomalaisuutta suosivassa Savo-Karjalaisessa osakunnassa moniin suomalaisuuden asiaa harrastaneisiin henkilöihin, kuten August Ahlqvistiin, D. E. D. Europaeukseen ja K. A. Gottlundiin. Nygrén oli itsekin innokas suomalaisuusasian ajaja.

Vuoden 1854 lokakuussa Nygrén otettiin auskultantiksi Viipurin hovioikeuteen, joka antoi hänelle varatuomarin arvon kesällä 1857. 1860-luvun alkuvuosina hän toimi kotikaupungissaan Mikkelissä asianajajana ja maanjako-oikeuksien puheenjohtajana.

Vuonna 1857 Julius Nygrén meni naimisiin Helena Afanafievna Tekinin kanssa. Avioliitto jäi lapsettomaksi.

Nygrén tuli Mikkelissä tunnetuksi mm. kaupungin ensimmäisenä pormestarina, lehtimiehenä, kirjaston perustajana ja koululaitoksen kehittäjänä.

Pormestari Julius Nygrén kuoli 11.1.1880 Mikkelissä.

Että sellainen tapaus. Uskallanpa veikata, että tuonkin miehen lapsuuden kotikieli oli ruotsi...

Vetehinen voisi ensinnäkin lukea muiden kommentit huolellisemmin, muistella rauhassa, mitä on itse kirjoittanut, tarkistaa tarvittaessa molemmat ja lopuksi vielä kirjoittaa itse rauhallisemmin. Lyhyempiä lauseitakin voisin suositella.

[Vetehinen]

Aiempi kommenttisi "oletan että Lindgrenin tarkoitus on osoittaa, että suomi oli kelvoton kieli koulutukseen ja hallintoon" oli kylläkin taas vain yksi niistä itse väsäämistäsi olkimiehistä. .....
Sivistyskieleksi ja koulutuksen kieleksi nouseminen tietysti edellytti sitä, että ensiksi on olemassa ylipäätään sellaiset sanat kuin "sivistys" ja "koulutus".

Sille näyttää olevan tukea sinunkin puoleltasi, että suomesta puuttui sanoja, joita ilman sitä ei voinut käyttää koulutuksessa eikä hallinnossa ja minun käsitykseni on, että tuo väite on svekomaanien puolelta kehitetty tekosyy, jolla pyrittiin estämään suomen kielinen koulutus ja hallinnon muuttaminen suomenkieliseksi ja tarkoitus oli tietenkin pitää hallinto ja koulutus pelkästään ruotsalaisten "omana". Seikka joka näkyy hallinnon toimissa pitkin 1800-lukua ja voi jopa sanoa, että edelleenkin.

Joukko josta ehkä osa on historiaakin opiskellut, pitää siis koulutuksen esteenä joidenkin sanojen puuttumista, ainakin jälkikäteen ja perusteluksi on esitetty, että on kehitetty uudissanoja.

Minusta se on vähän keinotekoista, koska aivan samalla tavalla voidaan nykyään selittää joistakin uusista tiedemaailman ilmiöistä, ettei niitä voi opettaa, koska puuttuu suomenkielinen sana. Esitin jo aikaisemmin yhden sanan, joystickin. Joku ehkä muistaa, että se suomennettiin sanaksi ilotikku ja käytettiin tietokonepeleissä. Esitetyn ajatusmallin mukaan tietokonepelejä ei voinut suomalainen pelata, ei opiskella tai ohjelmoida, mutta en usko itse tuollaiseen, eikä todellisuudessakaan ole mitään tukea seikalle.

Ei ole myöskään tiedossani mitään todistusta tai seikkaa, joka tukisi väitettä, ettei suomeksi voinut opiskella eikä se voinut olla hallinnon kieli. Olisi mielenkiintoista tietää missä muualla maailmassa on koulunkäynnin esteeksi leimattu sanojen puute. Olisiko mitään analogiaa missään?

Koulu on juuri se paikka, jossa opitaan sanoja eli käsitteitä. Opitaan mitä algebra tarkoittaa ja monia muita asioita ja siksi oikeastaan naurattaa se vimma ja silmitön kiihko, jolla nykykoulujen kasvatit selittävät, että ikään kuin algebran käsite piti tuntea jo ennen koulua, ja ellei ollut, ei voinut mennä kouluun.

Pitäisi verrata myös toiseen seikkaan. Kun puhutaan että muutama sana puuttui suomesta (myöhemmät uudissanat) ja, ettei sen vuoksi voinut käydä koulua, niin ehkä arvoisa idean esittäjä ajattelee, ettei oppilas olisi ymmärtänyt opetusta, tai sitten hän ajattelee, ettei opettaja olisi osannut opettaa.

Jos tuota ajattelee oppilaan kannalta, niin on tietenkin paljon helpompaa oppia muutama uudissana tai vierasperäinen termi, kuin opetella sanasto kokonaan uudelleen kielioppeineen päivineen, kuten piti tehdä kun pyrki ruotsalaiseen kouluun.

Voi olla, että ongelma liittyykin ruotsalaisiin opettajiin, jotka eivät vaan osanneet suomea, eivätkä halunneetkaan osata ja suomenkielisen koulutuksen kieltämisellä turvattiin ruotsalaisten opettajien asema. Tehtiin heille monopoli. En tiedä oliko se noin, mutta pistää miettimään, mikä sen takana oikein oli, että muka puuttui jokin sana, joka on kehitetty myöhemmin.

[Klaus Lindgren]

Vetehinen voisi lukea hänelle aikaisemmin esitetyt vastaukset ja Jalosen antamat linkit, niin hänen ei tarvitsisi esittää uudestaan niitä samoja väitteitä, jotka on jo muutamaan kertaan kumottu. Toiseksi hänen pitäisi nyt alkaa hiomaan lauserakenteitaan voimakkaalla kädellä, nyt ne alkavat vetää vaikeaselkoisuudessa vertoja Hegelille.

[Vetehinen]

Että sellainen tapaus. Uskallanpa veikata, että tuonkin miehen lapsuuden kotikieli oli ruotsi...

Sinulle tuntuu olevan tuiki tärkeämpää mikä oli kunkin henkilön kotikieli, ja aikaisemmin käytit nimitystä äidinkieli, eikä se mitä ko henkilö sanoi tai oli mieltä.

Moitit etten ollut lukenut linkkaamaani kirjoitusta, mutta luitko sitten itse ja kysyn sitä siitä syystä, että tekstissä lukee "mikä ei ainakaan ollut Nygrénin tai muiden Mikkelin suomenkielisten intressien mukaista". Tuo viittaa siihen, että Nygren oli suomenkielinen.

Linkissä on myös maininta Nygrenin kirjoituksesta, joka kuuluu: Ne kolmekymmentä tai neljäkymmentä henkeä, jotka Mikkelin läänissä puhuvat ruotsinkieltä, waan eivät ymmärrä suomea, ovat welkapäät oppimaan tätä kieltä.

Nygrenin mielestä Mikkelinläänissä oli 30-40 ruotsia puhuvia suomea osaamattomia henkilöitä. Aika vähältä se vaikuttaa.

Palaan vielä hiukan taaksepäin. Mainitsit tasa-arvosta? Oliko uumoiluni siitä mitä tasa-arvolla tarkoitat oikein?

[Vetehinen]

Vetehinen voisi lukea hänelle aikaisemmin esitetyt vastaukset ja Jalosen antamat linkit, niin hänen ei tarvitsisi esittää uudestaan niitä samoja väitteitä, jotka on jo muutamaan kertaan kumottu. Toiseksi hänen pitäisi nyt alkaa hiomaan lauserakenteitaan voimakkaalla kädellä, nyt ne alkavat vetää vaikeaselkoisuudessa vertoja Hegelille.

Vaikuttaa oikeastaan uhkaavalta, että saatan menettää kirjoitusoikeuteni siitä syystä, että olen eri mieltä moderaattorin kanssa, mutta lupaan, että vastaan täst edes vieläkin kohteliaammin ja nöyremmin moderaattorin kirjoituksiin säilyttääkseni kirjoitusoikeuteni, jotka ilmeisesti Onnela kertaalleen päiväksi pariksi vei.

Tuotat minulle pienen ongelman kieltäessäsi minua vastaamasta Jaloselle ja onko tarkoitus, että jos joku uudelleen kirjoittaa, että suomesta puuttui sanoja, joiden vuoksi suomea ei voitu käyttää hallinnossa ja koulutuksessa, en saa vastata siihen?

[Vetehinen]

Keräsin hiukan löytämiäni mainintoja suomalaisten yksityiskoulujen perustamisista.

Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu oli aloittanut Jyväskylässä vuonna 1858. Senaatti sai määrätä opetuskielen ja kouluylihallituksen johto vastusti suomalaisen oppikoulutoiminnan kehittymistä, joten suomenkielisten koulujen määrä pysyi pienenä. Ruotsinkielisten mielestä suomenkielisille olisi riittänyt reaalikoulun kurssi.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opi ... autonomian

Seuraava on erityisen mielenkiintoinen siitä syystä, että jopa Etelä-Pohjanmaalla saakka kerättiin rahaa suomalaisen koulun perustamiseksi Helsinkiin.

Kun Helsinkiin perustettiin 1872 suomalaista normaalikoulua, oli Kauhajoen kuntakokous valmis myöntämään sen tueksi 2 penniä äyriltä. Niin tärkeää oli suomenkielisen virkamieskunnan kasvattaminen.
http://lukio.kauhajoki.fi/index.php/ter ... ?showall=1

Vaasan suomalainen koulu oli yksityisin varoin pidetty myös.
Suomenkielinen oppikoulu, Vaasan yksityislyseo (Vaasan lyseo), aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1880
http://www.porstuakirjastot.fi/files/46/opinsauna.htm

Samoin Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu.

Vuodesta 1879 Mikkelissä toimi yksityinen suomenkielinen tyttökoulu,
http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mik ... iskunnasta

Seuraavat tapaukset ovat jo 1900-luvun puolelta, mutta kertovat edelleen siitä, että suomalaiskoulujen perustamista esteltiin ja niitä perustettiin yksityisin varoin.

Varkauden yhteislyseo
Oppikoulun perustaminen
Tehtaan johto tehtävissä toimivat lähettivät lapsiaan jonkin verran oppikouluun
kaupunkeihin, mutta omaa koulua alettiin kaivata jo 1900-luvun alussa. Kielikiistat vaikeuttivat taloudellisten seikkojen ohella perustamista.
Kun olot sisällissodan jälkeen alkoivat palata normaaleihin uomiin, alkoi aika kypsyä oman suomalaisen oppikoulun saamiseksi Varkauteen. Kesällä 1919 pohdittiin asiaa yleisessä kokouksessa.
Kannatusmaksuja kertyi niin paljon, että jo kesällä päätettiin perustaa Varkauden Suomalainen Yhteiskoulu. Taustavoimina oli tehtaan virkailijoita, kansakoulun opettajia, seudun maanviljelijöitä ja A. Ahlström Osakeyhtiö.
http://esko-tirkkonen.com/WYL-60/sivu1.htm

Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen varsinainen maaseutukoulu avattiin Lapualla vuonna 1904 yksityisenä yhteiskouluna.
http://www.porstuakirjastot.fi/files/97 ... akkuri.htm

Edellä olevissa linkeissä on lisää hyvää tietoa koulujen perustamisesta ja osin 1800-tilanteestakin.

Wikipedian artikkelissa oppikouluista ei ole lainkaan mainintaa kielitaistelusta ja sen merkityksestä oppikoulujen perustamiselle. Artikkelin lukemalla luulisi, että mitään kiistaa ole koskaan ollutkaan. Sekin on aika mielenkiintoinen pikku seikka.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu

Suomenkielisten yksityisten koulujen lisäksi oli joitakin yksityisiä ruotsinkielisiä kouluja, esim tyttökoulu Savonlinnassa, mutta pääosinhan valtio rahoitti ruotsalaisia kouluja ja koska se esti suomalaisten perustamista, niitä perustettiin yksityisin varoin.

Vähän herjaten ja provoten voisi sanoa, että sivistys, jos se on suomenkielistä, ei ole ollut ollenkaan Suomen valtion suojeluksessa vaan päin vastoin, valtio on vastustanut sitä ja oikeastaan ansio suomalaisen sivistyksen eli koulutuksen kehittämisestä kuuluu suurimmaksi osaksi niille henkilöille suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, jotka ovat omia varojaan käyttäen perustaneet kouluja ja joiden nimet ovat pääasiallisesti tainneet jäädä unholaan ja historian "tutkijoiden" huomion ulkopuolelle.

[jsn]

Minusta se on vähän keinotekoista, koska aivan samalla tavalla voidaan nykyään selittää joistakin uusista tiedemaailman ilmiöistä, ettei niitä voi opettaa, koska puuttuu suomenkielinen sana. Esitin jo aikaisemmin yhden sanan, joystickin. Joku ehkä muistaa, että se suomennettiin sanaksi ilotikku ja käytettiin tietokonepeleissä. Esitetyn ajatusmallin mukaan tietokonepelejä ei voinut suomalainen pelata, ei opiskella tai ohjelmoida, mutta en usko itse tuollaiseen, eikä todellisuudessakaan ole mitään tukea seikalle.

Kyse ei ollut nyt aivan samasta asiasta, niin kuin hyvin tiedät. Kalashnikovilla oppii kyllä ampumaan vaikkei osaisi sanaakaan venäjää.

Koulu on juuri se paikka, jossa opitaan sanoja eli käsitteitä. Opitaan mitä algebra tarkoittaa ja monia muita asioita ja siksi oikeastaan naurattaa se vimma ja silmitön kiihko, jolla nykykoulujen kasvatit selittävät, että ikään kuin algebran käsite piti tuntea jo ennen koulua, ja ellei ollut, ei voinut mennä kouluun.

Ei voi oppia käsitettä ellei kukaan pysty sitä selittämään sellaisella kielellä jota ymmärrät. Jos sinun pitäisi kirjoittaa asiasta esitelmä tai antaa siitä päätös, mutta sinulla ei ole sanoja, joilla kuvaat sitä ja sen suhdetta muihin käsitteisiin, niin vaikeaksi menee. Pelkkä äänteiden ulkoa muistaminen ei riitä. Puhutaan käsitejärjestelmistä, jotka ovat ruuveja ja muttereita astetta vaikeampia asioita ymmärtää.

[Jussi Jalonen]

Sille näyttää olevan tukea sinunkin puoleltasi, että suomesta puuttui sanoja, joita ilman sitä ei voinut käyttää koulutuksessa eikä hallinnossa ja minun käsitykseni on, että tuo väite on svekomaanien puolelta kehitetty tekosyy, jolla pyrittiin estämään suomen kielinen koulutus ja hallinnon muuttaminen suomenkieliseksi ja tarkoitus oli tietenkin pitää hallinto ja koulutus pelkästään ruotsalaisten "omana".

Piiskaat taas sitä itse rakentamaasi linnunpelätintä.

Suomen kielestä puuttui sanoja, eikä kieltä oltu vielä edes standardisoitu. Tämä oli fennomaanien itsensä havaitsema seikka ja peruste sille, että piti välittömästi luoda uusia suomenkielisiä sanoja sekä vakinaistaa suomen kirjakieli. Tämän kautta oli mahdollista myös vaatia suomen kohottamista hallinnon kieleksi.

Tämä on aika yleisesti tiedossa oleva seikka, jonka useimmat autonomian aikaa käsittelevät teokset mainitsevat, usein vieläpä varsin yksityiskohtaisesti selostaen.

Olisiko mitään analogiaa missään?

Esimerkiksi sukulaiskansamme unkarilaiset, jotka olivat käyttäneet latinaa virkakielenä 1700-luvun lopulle asti, havaitsivat unkarin kielen samalla tavoin puutteelliseksi - itse asiassa suomen kieleen verrattuna nähtävästi vielä paljon puutteellisemmaksi - ja ryhtyivät tarmokkaaseen kielireformiin:

Bessenyei and other writers noticed that their language was underdeveloped: its vocabulary lacked important native words for expressing abstract ideas, as a tool it lacked sophistication and precision, the former being necessary for literary usage, the latter for scientific and scholarly use.

Most of the abstract notions were expressed by Latin words: universe, revolution, or virtue were universitas, revolutio, and virtus in Hungarian as in Latin. For an Englishman ‘poet’ is a natural English word – only educated people knew that it is derived from the Latin poeta. Hungarians used poéta,* but the word was immediately felt to be foreign by all speakers; in addition uneducated speakers might not understand it at all. The lack of an ‘Anglo-Saxon’ word for the above ideas caused no concern for Englishmen, but the same words did not satisfy speakers of those languages which have no common ancestry in Latin.

In addition everyday life, particularly trade, commerce, and town life, was interspersed with German words and expressions, and as German was regarded as the language of the foreign overlords of the country the alien nature of German words was felt twice as strongly as that of other ‘ordinary’ foreign words.

Apart from the political reaction to the introduction of a foreign language, the zealous reformers were not raising a false alarm – certain words were restricted to dialects, and perfectly good words in the contemporary vocabulary were quietly superseded by fashionable foreign words. Hungarian as a vehicle for literature and intellectual life was seriously endangered. The aim of the reformers was threefold: to enlarge the vocabulary, to reform the spelling, and to raise the language to the highest status, that of the official language of the country.

Aivan kuten Suomessakin. Tarvittiin uusia sanoja, kieli piti standardisoida, ja sen jälkeen kieli piti saattaa viralliseen asemaan. Tämä oli sen ajan kansallismielisten kieliaktivistien itsensä asettama toimintajärjestys.





Best,

J. J.

[Vetehinen]

Sille näyttää olevan tukea sinunkin puoleltasi, että suomesta puuttui sanoja, joita ilman sitä ei voinut käyttää koulutuksessa eikä hallinnossa ja minun käsitykseni on, että tuo väite on svekomaanien puolelta kehitetty tekosyy, jolla pyrittiin estämään suomen kielinen koulutus ja hallinnon muuttaminen suomenkieliseksi ja tarkoitus oli tietenkin pitää hallinto ja koulutus pelkästään ruotsalaisten "omana".

Piiskaat taas sitä itse rakentamaasi linnunpelätintä.

Olenko itse sen rakentanut, vaikka näyttää siltä, että jsn kepittää linnunpelätintä pystyy tuossa edellä. Eikä hän ole ainoa. On siis kysyä Jaloselta, oliko sanojen puuttuminen Jalosen mielestä koulutuksen ja hallinnon kielen este? Rehellinen mielipide?

Voi olla, että kirjoitan aivan liian vaikeasti ja ajatukset eivät vain mene perille ymmärrettävästi tai, ellen ole itse syyllinen, on syypää kenties viestin vastaanottaja.

Käsittääkseni sanapuute on veruke.

Mikä on oma käsityksesi Jalonen, jos sallit noin suoran kysymyksen?