Historia kielipoliittisena lyömäaseena

[Heikki Jansson]

Et kuitenkaan ottanut mitään kantaa Ruotsiin ja sen vaikutukseen Suomelle ja suomalaisille, minä kuitenkin kiinnittäisin huomiota infrastruktuuriin joka Ruotsin jäljiltä Suomeen jäi, eli siihen ettei tänne juuri mitään jäänyt, lähinnä kivikasa Helsingin rannalla, Suomenlinna.

Kyllä moni tie on ollut olemassa jo Ruotsin vallan aikaan. Samaten linnoja on jäljellä. Pääkaupunki Turussa säilynyt jopa kivisiä asuinrakennuksia, jotka nyt on kaivettu esiin ja ovat näytteillä Aboa Vetus & Ars Novassa (Helsinkihän oli tuohon aikaan käpykylä). Käypä katsomassa.

http://www.aboavetusarsnova.fi/

Puurakennukset taas eivät säily satoja vuosia ihan luonnollisista syistä.

Kiinnittäisin huomion mainitsemiisi puurakennuksiin jotka ovat lähes ainoita merkkejä sivilisaatiosta ennen Venäjän ja suomalaisten voittoa Ruotsista v. 1809. Katso Tallinnan vanhaa kaupunkia, ihastele Tukholman vastaavaa ja mieti miksi Suomeen ei jäänyt kuin pari hirsi/lautarakennusta pystyyn Ruotsin vallan jäänteenä. Tiestön Suomeen rakensivat lehmät kulkemalla samoja latuja eikä ikä parantanut niitä mitenkään.

Minä puolestani kiinnittäisin huomion siihen, että ilman menneisyyttä ei olisi nykyisyyttäkään, esim. nimim. Tomppaa. Et olisi olemassa ilman menneisyyttäsi. Onko olemassaolosi sitten positiivista tai negatiivista, sitä en tiedä. Lehmien tienrakentamisesta en liioin tiedä, mutten usko, että lehmien rakentamat tiet ovat olleet Suomen kansantaloudelle mitenkään oleellisessa asemassa, pikimmenkin päinvastoin. Mutta kysymyksestä lehmien vaikutuksesta esim. Lahti-H:ki välisen moottoritien korkoeroille voidaan tietysti väitellä. Miksi jätit muuten huomiotta ruotsalaiset lehmät, siis ne, jotka tallasivat maahamme tiestöä Ruotsin vallan aikoina, ennen kuin edes nimitystä "Suomi" oli lainkaan käytössä pitäen tuolloin "majaa" silloisen Ruotsin itäosissa (nyk. Suomen alueella) sijaitsevissa navetoissa tai muissa karjasuojissa.

Tuskin Tukholman tai Tallinnankaan nykyisestä varallisuudesta enin osa tai lähellekään sitä koostu vanhoista (ehkä keski-ajalta peräisin olevista) rakennuksista. Mutta toisalta, ne ovat vain todistusaiheita siitä, millasta täällä oli ennen. Ei niillä ole kansantaloudellista muuta merkittävää arvoa. Meidän lähihistoriassamme on tunnetusti Venäjä vuosina 1809-1917, jolta ajalta tietysti suuri osa vanhoista rakennuksista on.

Tulee mieleen, että josko Ruotsin vallan jäänteitä sanottaisiin yhteiseksi kultuuriperinnöksemme, jonka varaan rakennamme, meidän yhteisiksi tavoiksi, historiaksi ja lainsäädännöksi.

Täten, meillä on yhä edelleen jokamiehen oikeus (ruots. allemansrätt) - haluaisitko että se viedään - meillä on naisrauha ja kotirauha (kvinnofrid och hemfrid, mainitaan ensimmäisen kerran Magnus Erikssonin maanlaissa muistaakseni n. vuodelta 1250) - haluaisitko että olisit ilman näitäkin, meillä on vanhat säännökset rakennuskaaressa (byggninga balk), jotka ovat peräisin 1734-vuoden laista (ne ovat yhä voimassaolevia, jotkut ovat Kristofferin maanlaista vuodelta 1441), meillä on yhteiset tuomarinohjeet, meillä on yhteiseen perintöön rakentuva valtio- ja kunnallisorganisaatio, luterilainen kirkko ja yhteinen kirkkohistoria perinteineen, meillä vallassa oleva perhe- ja perintöoikeudella on yhteinen perusta (ns. parenteeliajattelu, parenteltänkandet), ym. tuntuu että loputtomiin.

Meillä on yhteinen historia Ruotsin kanssa, meillä on yhteiset hallitsijat joskus aikavälillä 1200-1809, meillä veisattiin yhteisen kuninkaamme puolesta, meillä oli yhteinen suurvalta-aika jne. Meidän kirkonkirjojamme on alettu pitää ja säilytetty Ruotsin vallan ajoilta, useimmilla sukututkijoilla on tiedossaan Ruotsin vallan ajoilla maatamme asuttaneita esi-isiään - haluaisitko, että Sinulta puuttuisi esi-isäsi, olisi vain lapset???.

Ei pidä kastroida itseään irti historiastaan. Ruotsin vallan aikana mainitsemanani aikavälillä tapahtuneet tapahtumat ovat tapahtuneet yhtä lailla meidän silloisessa massamme kuin jonkun muun Ruotsin maankolkan. Silloin olivat täällä asuneet esi-isämme ruotsalaisia jotka asuivat maamme, Ruotsin, itä-osassa - jollet sitten ole esim perua jostain vaikkapa 1600-luvulla maahan muuttaneesta saksalaisesta, sitähän ei koskaan tiedä.
.

Semmottii..

[Jussi Jalonen]

Kerrot varmaan minulle ja muille ymmärtämättömille miten Ruotsin valta-aika vaikutti positiivisesti Suomeen ja suomalaisiin, Venäjän merkityksen useimmat tajuavat ilman propagandaakin?

Kerro sinä mieluummin enemmän tuosta historiakäsityksestäsi, missä Venäjä ja suomalaiset voittivat Ruotsin vuonna 1809. Se vaikuttaa nimittäin hyvin kiintoisalta.



Best,

J. J.

[jsn]

Kiinnittäisin huomion mainitsemiisi puurakennuksiin jotka ovat lähes ainoita merkkejä sivilisaatiosta ennen Venäjän ja suomalaisten voittoa Ruotsista v. 1809. Katso Tallinnan vanhaa kaupunkia, ihastele Tukholman vastaavaa ja mieti miksi Suomeen ei jäänyt kuin pari hirsi/lautarakennusta pystyyn Ruotsin vallan jäänteenä. Tiestön Suomeen rakensivat lehmät kulkemalla samoja latuja eikä ikä parantanut niitä mitenkään.

Nähtävästi oletuksesi on, että Suomen historia olisi ollut toinen, jos se olisi liitetty Venäjään yhdessä Baltian maakuntien kanssa vuonan 1721. Tallinnan ja Riikan vauraus perustui välittäjäasemaan Venäjän ja Keski-Euroopan kesken. Suomi olisi todennäköisesti integroitunut vahvemmin niihin ja Pietariin. Tuskin silti olisi saanut hallitsevaa asemaa tässä tehtävässä. Tukholman sijasta Suomesta olisi tullut Baltian ja Pietarin satelliitti. Ruotsinkielinen sivistyneistö olisi luultavasti sadassa vuodessa paljolti omaksunut saksan kielen. Saksalainen vaikutus olisi Suomessa muutenkin ollut paljon voimakkaampaa, kunnes sitten 1800-luvulla asteittain korvattu venäjällä.

Suomen kielen asema olisi heikompi, koska autonominen asema olisi purettu jo aiemmin ja se ei olisi ollut yhtä lujalla pohjalla kuin 1809 synnytetty. -Ei ole välttämättä niin, että niitä kivirakennuksia olisi yhtään enempää. Helsinkihän rakennettiin venäläisten senhetkisiin poliittisiin tarpeisiin.

Totta on, että Suomen kaupunkien kehitystä haittasi Tukholma-keskeinen merkantilismi. Suomen tieverkko oli Ruotsin hallinnon ja armeijan tarpeisiin, ei siis lehmien. Etelä-Suomen Kuninkaantie oli merkittävä liikenneväylä ja samalla aikanaan iso investointi. Suomen asukkailla oli velvoitteita pitää maan tieverkkoa yllä.

[ekyto]

ennen Venäjän ja suomalaisten voittoa Ruotsista v. 1809.

Tää oli paras.



Best,

J. J.

Kerrot varmaan minulle ja muille ymmärtämättömille miten Ruotsin valta-aika vaikutti positiivisesti Suomeen ja suomalaisiin, Venäjän merkityksen useimmat tajuavat ilman propagandaakin?

Ajat olivat toiset 1800-luvulla kuin vaikka 1700-luvulla, aivan kuten ajat ovat toiset 2000-luvulla kuin 1900-luvulla. Myös infrastruktuurit ovat toiset, eikä se johdu pelkästään valtaapitävistä. Eurooppa yleisesti ottaen oli kehittynyt. Mennäänpä ajassa taaksepäin vuosiin 1713-1721. Suomi oli tuolloin osa Venäjää. Aikaa kutsutaan Isoksi vihaksi, eikä sitä pidetä minään kukoistus- tai kehityskautena Suomessa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha

Miehitysajan olot vaihtelivat suuresti eri puolilla Suomea, mikä johtui jo hallinnollisesta jaosta. Venäläiset jakoivat Suomen Viipurin komendanttikuntaan, joka käsitti Itä-Suomen, ja Länsi-Suomen kenraalikuvernöörikuntaan, jota johdettiin Turusta käsin.
Tuon ajan sodankäynnin yleisten tapojen mukaisesti venäläiset sotilaat ja varsinkin kasakat ryöstivät valloitetun maan asukkailta kaiken arvokkaan minkä vain saivat käsiinsä. Viipurin valtauksen jälkeen venäläiset upseerit ja sotilaat ottivat kiinni kaduilla tapaamansa naiset ja lapset, käyttivät heitä palvelukseensa taloissaan ja muutamat upseerit lähettivät heitä Sisä-Venäjälle kartanoihinsa. Kasakat kuljettivat lapsia ja naisia Pietariin, jossa he myivät heitä varsin halvalla hinnalla.[5]
Kenraalimajuri Armfeltin kirjeen mukaan venäläiset olivat kulkeneet ennen ja jälkeen Viipurin valtauksen ihmisiä ryöstellen ja rakennuksia polttaen monilla paikkakunnilla.[6] Venäläiset hävittivät järjestelmällisesti Viipurin ja Kymijoen välisen alueen, jotteivät suomalaiset joukot saisi sieltä elintarvikkeita.[7]

Tuolta pohjalta on hyvin ymmärrettävää, että suomalaiset vuosina 1808-1809 eivät olleet halukkaita liittymään Venäjään, vaan halusivat pysyä Ruotsin osana.

[MM]

Niinsanottu Vanha Suomihan oli yhtäjaksoisesti Venäjää vuodesta 1721 olikos se nyt vuoteen 1822, jolloin se liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. Eli Suomen itsenäistyessä alue oli ollut lähes kaksisataa vuotta Venäjän hallinnassa ja sata vuotta pitempään ilman Ruotsin kulttuurin vaikutusta kuin muu Suomi. Kemppinen kirjoitti tässä yksi päivä alueen takapajuisuutta tarkoittaen, että Salmissa, josta sukuni on kotoisin, kaskiviljelyä harjoitettiin vielä 1930 -luvulla. Ero muuhun Suomeen on ollut kuitenkin selvä. Laatokan pohjoispuolella ei ollut edes saksalaisvaikutusta kuten Baltiassa.

Tosin se Ruotsin kulttuurin vaikutus vaikkapa nyt Salmissa on ollut sellainenkin, että karjalaisasutus on lähtenyt mieluummin Tveriin ja Valdain ylängölle ja jättänyt pitäjän tyhjäksi suomalaisten asuttaa. Silloin ruptuurisodassa karjalaiset pakenivat Ruotsia Venäjälle, vuonna 1944 Venäjää Suomeen.

(korjattu Altai Valdain ylängöksi)

[Vetehinen]

Yli 40-vuotinen hallituspuolue, pikkuriikkinen sellainen tosin, jakaa rasistin nimissä palkintoa.

Niinpä niin, ja samalla tavoin jaetaan vaikkapa Tahko Pihkalan nimissä palkintoa. Tarkoittaako se sitä, että maamme liikuntakasvattajatkin ovat ilman muuta arveluttavia rodunjalostajia ja äärioikeistolaisia?

Tahko Pihakalan nimissä jaettavaa palkintoa (jos sellainen on) ei varmaan jaeta hänen poliittisten mielipiteittensä vuoksi vaan liikunnan edistämisen vuoksi. Ainakin luulen niin.

Tietenkin tiedät sen itsekin.

Mutta se tuli selväksi, että sinua kiusaa enemmän jonkun mitalin symbolinen nimeäminen sata vuotta takaperin koipensa oikaisseen hepun mukaan kuin se, millaisia näkemyksiä ja arvoja tänä päivänä elävät ihmiset esittävät ja puolustavat.

Ruotsalainen kansan puolue on elävä ja tätä päivää ja sen henkinen "isä" on Freudenthal kuten uusnatsien henkinen isä on Hitler ja joillekin kommunisteille Stalin.

Freudenthalilaisuus elää ja voi hyvin. Sen ilmentymiä ovat kouluerottelu ja Wallinin lausunto viime viikolla Dragsvikista.

Tuli muuten mieleen sun erehdys, tai vale, kun luin Suomen Kuvalehdestä Stefan Wallinin haastattelun. Wallin väitti, että lain mukaan on oltava ruotsinkielinen varuskunta, mutta lain mukaan on oltava joukko-osasto. Wallin sanoi myös, että jos ruotsinkieliset sijoitetaan Upinniemeen, tulee Upinniemestä ruotsinkielinen.

Tätä yritettiin vääntää sinulle rautalangasta jo tuolloin. Kyseessä on käytännön tasolla aivan sama asia, koska lähes kaikilla joukko-osastoilla on oma varuskuntansa.

Koska mainitsemassasi Upinniemen varuskunnassa sijaitsee käsittääkseni vain yksi suuri joukko-osasto, niin todennäköisesti siitä tosiaan myös tulisi tuon järjestelyn myötä se lain vaatima ruotsinkielinen joukko-osasto. Tai sitten se vaatisi joitakin hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä.

Tuo täytyy olla silkkaa valehtelua eikä erehdystä tai tietämättömyyttä.

Istuva presidenttimmehän on entinen kommunismin ihailija ja myötäilijä. Siinä Terho on oikeassa.

Ei ole. Ellei kyseessä olisi poliitikko, jonka on pakko kestää rajuakin arvostelua, moinen kommentti täyttäisi kunnianloukkauksen kriteerit.

Ei se vapaassa maassa täytä mitään kunnianloukkauksen kriteerejä.

Naurettava ajatus, että presidentin kunniaa loukkaa, kun häntä kutsuu kommunismin ihailijaksi ja myötäilijäksi.

[Vetehinen]

Tulee mieleen, että josko Ruotsin vallan jäänteitä sanottaisiin yhteiseksi kultuuriperinnöksemme, jonka varaan rakennamme, meidän yhteisiksi tavoiksi, historiaksi ja lainsäädännöksi.

Moni kulttuurinen asia on samantapainen, ihan kuten ruotsalaisilla on samantapainen kulttuuri norjalaisten, tanskalaisten ja saksalaisten kanssa, on meillä tietenkin samantapainen meidän naapureittemme kanssa.

Suomen lait ovat kuitenkin hyvin erilaisia Ruotsin laeista. Maiden välillä on suuret erot hallinnossa ja lainsäädännössä.

Suomen ja Ruotsin historiakin on hyvin erilainen. Suomi on sodittu läpi moneen kertaan. Ruotsia ei koskaan.

Vuonna 1809 Suomen ja Ruotsin tiet erkanivat ja Suomi jäi ruotsalaisen vanhan virkamieskunnan ja aateliston hallintaan, joka sorti enemmistöä pitääksen vallan itsellään. Jännite oli osasyy vuoden 1918 sisällissotaan.

Ruotsissa taisteltiin vieraita miehittäjiä ja vouteja vastaan ja linnojen haltijoiksi vaadittiin kotimaisia miehiä kun Ruotsi taisteli itsenäisyyden saamiseksi. Suomessa ei vastaavaa ole ollut.

Ruotsin politiikkana on ollut ruotsalaistaa valtion sisällä asuva väestö. Suomessa on ollut politiikkana lähinnä ulkomaalaistaa suomalaisia.

[Vetehinen]

Niinsanottu Vanha Suomihan oli yhtäjaksoisesti Venäjää vuodesta 1721 olikos se nyt vuoteen 1822, jolloin se liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. Eli Suomen itsenäistyessä alue oli ollut lähes kaksisataa vuotta Venäjän hallinnassa ja sata vuotta pitempään ilman Ruotsin kulttuurin vaikutusta kuin muu Suomi.

Mitä Kymijoen itäpuolella puuttuu jota on sen länsipuolella?

Vastaus tuohon kysymykseen auttaa vastaamaan mikä ero on ruotsalaisella ja venäläisellä kultuurilla.

Tosiasia taitaa kuitenkin olla, ettei Kymijoen kohdalla ole kultuurirajaa tai se on aivan olematon.

[Tomppa]

Kerrot varmaan minulle ja muille ymmärtämättömille miten Ruotsin valta-aika vaikutti positiivisesti Suomeen ja suomalaisiin, Venäjän merkityksen useimmat tajuavat ilman propagandaakin?

Kerro sinä mieluummin enemmän tuosta historiakäsityksestäsi, missä Venäjä ja suomalaiset voittivat Ruotsin vuonna 1809. Se vaikuttaa nimittäin hyvin kiintoisalta.



Best,

J. J.

Venäjä voitti sodan ja suomalaiset voittivat elinolosuhteiden kehittymisenä. Venäjän autonomisena osana Suomi nousi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon ja sai kansalaisten näkökulmasta lähes itsenäisen maan aseman tai jopa olosuhteisiin nähden paremman koska Venäjä halusi kehittää Suomea verohelpotuksilla joita itsenäinen maa ei ehkä olisi kyennyt luomaan sekä tietenkin Venäjän markkinat jonne tavaraa meni sen mitä suomalaiset pystyivät valmistamaan. Venäjän ansiosta teollisuus käynnistyi Suomessa ja elintaso lisääntyi merkittävästi. Jotkut ruotsinmieliset tietenkin spekuloivat että myös Ruotsin vallan alla Suomi olisi voinut kehittyä jopa paremmin, mutta mikään ei anna aihetta olettaa että Ruotsi olisi alkanut kehittää syrjäistä Suomea, miksi olisi?

[Veikko Palvo]

Tosin se Ruotsin kulttuurin vaikutus vaikkapa nyt Salmissa on ollut sellainenkin, että karjalaisasutus on lähtenyt mieluummin Tveriin ja Altaille ja jättänyt pitäjän tyhjäksi suomalaisten asuttaa. Silloin ruptuurisodassa karjalaiset pakenivat Ruotsia Venäjälle, vuonna 1944 Venäjää Suomeen.

Eiväköhän novgorodilaiset ja ruotsalaiset käyneet aluksi sotaa koko nykyisen Suomenkin alueesta ja Moskovan tsaari Iivana Julma myös Novgorodin kanssa ja Moskovan sekasorron ajalla http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekasorron_aika Jacob de la Gardie valloitti Moskovankin ennen Stolbovan rauhaa, samoin puolalaisetkin.
Ja
Tverin alueellisesti hajanaiselle autioituneelle alueelle houkuteltiin viljelijöitä ja veronmaksajia Käkisalmen Karjalastakin, uskonvainoistakin usein kirjoitetaan.
Käkisalmen lääniin sanotaan jääneen alle puolet alkuperäisestä väestöstä ja tilalle muutti savolaisia ja pohjanmaalaisia jo 1500- ja 1600-luk. vaihteesta alkaen.

Keisarinna Elisabeth
sitoutui 1721 rauhassa noudattamaan Ruotsin lakeja ja Ruotsin 1743 laki vahvistettiin noudatettavaksi Turun rauhassakin.
Lahjoitusmaa-aika Karjalassa, Kyminkartanon provinssissa, Pyhtäällä jne. ei sujunut kitkattomasti donataarien pyrkiessä noudattamaan Venäjänkin käytäntöjä mm. Virolahdella ja Salmissa.

Wanhan Suomen liittäminen autonomiseen Suomeen ja sitä seurannut Keisarin lahjoitusmaaukaasi 1826 mullistivat mm. Salminkin oloja.
Senaatti osti Salmin 1873 ja jo sitä ennen donataarit olivat hankkiutuneet laajalti vuokramaistaan eroon.
Isojako Salmissa suoritettiin vasta 1890 - 1920 luvuilla ja Suojärvi erotettiin Salmista 1930 tienoilla ja siitä kehittyi kasvava sahateollisuuskeskus. Esim. Hella Wuolijoen Aunuksen Puuliike 1930 asti Neuvosto-Karjalasta uitetuilla tukeilla.

Tarton rauhassa
oli sovittu Suomen voivan käyttää Nevaa sahatavaran kauttakulkuliikenteessä, mutta
1930 tienoilta alkaen liikenne käytännössä estettiin NL:n taholta.
Ja
kaikki Salmin sahatkin lopettivat toimintansa lähinnä tuosta syystä, ei pula-ajasta johtuen. Kauppaneuvos Hosainoff´n ja hänen veljiensä jälkeläiset yrittivät jonkin aikaa jatkaa kuljetuksia Viipurin kautta.
Ja
Talvisodassa Salmin pitäjän tappiot olivat tiettävästi lukumääräisesti Suomen kolmanneksi suurimmat, ( H:ki ja T:ku enemmän ) salmilaiset puolustivat kirjaimellisesti omia kotejaan ja kotiseutuaan.
Mantsinsaari ja Lunkulan pohjoisosa säilyivät suomalaisten hallussa Talvisodan loppuun asti.
Autonomian aikana ja aiemminkin Ruotsin lait näyttäisivät turvanneet rajakarjalaisiakin Ruotsin ja Venäjän keskeisten rauhansopimustenkin mukaan?

Veikko Palvo

[ekyto]

Tahko Pihakalan nimissä jaettavaa palkintoa (jos sellainen on) ei varmaan jaeta hänen poliittisten mielipiteittensä vuoksi vaan liikunnan edistämisen vuoksi. Ainakin luulen niin.

Tietenkin tiedät sen itsekin.

Ei Freudenthalin palkintoa jaeta hänen rotuoppiensa vuoksi, vaan ruotsinkielen edistämisen vuoksi.

[ekyto]

Ruotsin politiikkana on ollut ruotsalaistaa valtion sisällä asuva väestö. Suomessa on ollut politiikkana lähinnä ulkomaalaistaa suomalaisia.

Puppua.

[ekyto]

Niinsanottu Vanha Suomihan oli yhtäjaksoisesti Venäjää vuodesta 1721 olikos se nyt vuoteen 1822, jolloin se liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. Eli Suomen itsenäistyessä alue oli ollut lähes kaksisataa vuotta Venäjän hallinnassa ja sata vuotta pitempään ilman Ruotsin kulttuurin vaikutusta kuin muu Suomi.

Mitä Kymijoen itäpuolella puuttuu jota on sen länsipuolella?

Vastaus tuohon kysymykseen auttaa vastaamaan mikä ero on ruotsalaisella ja venäläisellä kultuurilla.

Tosiasia taitaa kuitenkin olla, ettei Kymijoen kohdalla ole kultuurirajaa tai se on aivan olematon.

Kymijoki kuuluu Pähkinäsaarenrauhan rajaan, jonka on havaittu olevan geneettinen, folkloristinen ja murreraja Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuoli on edelleen Suomen EU- ja maataloustuilla elävää kehitysaluetta.

http://www.hs.fi/artikkeli/It%C3%A4-+ja ... 5240481420

Geneetikko Harri Nevanlinnan oli ensimmäisiä, joka tutki suomalaisten perinnöllisiä eroja 1970-luvulla.

Ne synnyttivät käsityksen maasta, jossa geneettisiä rajoja ei ole. Käsitys yhtenäisestä kansasta jäi elämään vuosikymmeniksi.

Todellisuus on paljastunut toisenlaiseksi. Itä- ja Länsi-Suomen geneettiset erot hakevat vertaistaan Euroopassa.

Tuo raja on havaittu useissa eri tutkimuksissa. Geneettinen rajavyöhyke - tarkka raja se ei ole - halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle.

Samoilla linjoilla kulkee itä- ja länsimurteiden raja, jota noudattavat monet folkloristiset ja antropologiset piirteet.

Kulttuuria ovat myös ruokaperinteet. Ne on nähty Itä-Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien suuren määrän syynä. Elintapojen ero Länsi-Suomeen verrattuna ei kuitenkaan yksin riitä selitykseksi. Taustalla saattaa olla erilainen perinnöllinen alttius sairauksiin maan eri osissa.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/0 ... 116604/139

Suurten yritysten johtajat ovat lähes poikkeuksetta Länsi-Suomesta:

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/lansi ... ssa/a43857

Länsisuomalaiset johtavat Suomen suurimpia teollisuusyrityksiä. Itä-Suomessa syntyneitä on ylimpien johtajien joukossa vain muutamia.

Tieto paljastuu Tekniikka&Talous -lehden tekemästä selvityksestä, johon koottiin 50 suurimman yrityksen toimitusjohtajien syntymäpaikat.

Johtajista noin kolmannes on syntynyt Helsingissä, eikä se ole suuri yllätys.

Sen sijaan lopuista reilusta 30 johtajasta lähes kaikki ovat kotoisin Länsi-Suomesta. Savo, Karjala, Kainuu ja Lappi ovat yhdessä kyenneet tuottamaan suuryritysten nykyjohtoon vain yhden ihmisen. Tämä kummajainen on mikkeliläinen Telia-Sonera Finlandin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Väestön jakautumisen perusteella itäistä perua pitäisi olla noin neljäsosa ylimpienkin johtajien porukasta.

[ekyto]

Jotkut ruotsinmieliset tietenkin spekuloivat että myös Ruotsin vallan alla Suomi olisi voinut kehittyä jopa paremmin, mutta mikään ei anna aihetta olettaa että Ruotsi olisi alkanut kehittää syrjäistä Suomea, miksi olisi?

Miksi ei olisi? Olihan täällä koskivoimaa ja metsää teollisuuden tarpeisiin. Ja Suomi olisi ollut Ruotsin väylä suurille Venäjän markkinoille. Finlayson tuli peräti Skotlannista asti hyödyntämään Tammerkoskea ja Hans Gutzeit tuli Norjasta hyödyntämään Suomen metsiä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Gutzeit

http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Finlayson

James Finlayson (1771–1852) oli tehtailija, jota pidetään myös Suomen teollisuuden isänä. Hän perusti Finlaysonin puuvillatehtaan. Hänen puolisonsa oli Margaret Finlayson.
Finlayson syntyi Glasgow'ssa, Skotlannissa.

Suomen teollisuuden isänä. Eikä ollut venäläinen,ei. Venäläisistä ainut tärkeä teollisuusmies taisi olla Sinerbrykoff.

Ruotsalaiset taas olivat perustaneet edelleen voimissaan oleva Fiskarsin jo 1649:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fiskars_(yritys)

Fiskars Oyj Abp on suomalainen yritys, jonka juuret ovat Fiskarsin Ruukissa, Pohjan kunnassa. Yritys on perustettu 1649 ja on siten vanhin yhä toiminnassa oleva suomalainen yritys.[

[Vetehinen]

Finlayson tuli peräti Skotlannista asti hyödyntämään Tammerkoskea

Finlayson tuli Venäjältä, muistaakseni Pietarista. Heppu oli venäjänmaalainen vaikka oli syntynyt Skotlannissa.