Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

07.02.12 18:12

Kuka tietäisi kertoa miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa lähes aina pienellä alkukirjaimella?

Ulkomaisessa sotakirjallisuudessa, esim. THE WINTER WAR. The Soviet attack on Finland 1939-1940, se kirjoitetaan aina näin: Winter War.

Entäpä sitten Jatkosota, joka suomalaisen tulkinnan mukaan oli / on vieläpä erillissota verrattuna Saksan 1941 aloittamaan sotaan NL:a vastaan?

Ulkomaillakin taitaa olla kaikki sodat erikseen "joksikin nimettyjä" ja lieneekö yhdenkään esim. eurooppalaisen sodan nimi kirjoitettu pienellä alkukirjaimella? Ollaanko Suomessa oikeasti näin vaatimattomia? Minusta lienee aivan sama mitä Kotuksen "nutturapäät" suosittelee kirjoitussäännöiksi.

On eri asia kun puhutaan yleensä talvisesta sodankäynnistä tai 1939-1940 talvella käydystä 105 päivää kestäneestä Talvisodasta Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Lienee kai tuossa pieni ero kenen tahansa mielestä.

Mistä johtuu, että Talvisota kirjoitetaan yleenä pienellä alkukirjaimella? Mielestäni on vain 1 pelkästään talvella käyty sota Suomen ja NL:n välillä, sota, joka kesti 105 päivää eli noin 3.5 kuukautta 1939-1940. Minusta se kuuluisi kirjoittaa AINA ISOLLA alkukirjaimella, onhan kysessä vain tämä yksi tietty sota tai tietty tapahtuma.

Joissain 1950-luvulla kirjoitetuissa sotakirjoissa näkeekin sen kirjoitettavan isolla alkukirjaimella ja onpa muutamia upseereita, joiden kirjoittamissa kirjoissa Talvisota on aina isolla alkukirjaimella kirjoitettu.

Otan tähän muutaman esimerkin kirjallisuudesta:

Tässä kirjassa se kirjoitetaan aina muodossa Winter War.
THE WINTER WAR. The Soviet attack on Finland 1939-1940
Eloise Engle & Lauri Paananen, 1992

Tässä Ulkuniemen Tykistö taistelussa -kirjassa Talvisota on aina kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Montaa kertaa sitä sanaa ei tosin tuosta kirjasta löydy kaiken kirjoitetun tekstin seasta, mutta muutaman kerran kuitenkin.

Ulkuniemi Martti Tykistö taistelussa - Patterinpäälliköm muistelmia kevyen patteriston vaiheista 1939-1940 ja 1941-1944
Wsoy, 1952, 344 s., 1. painos

Katsoin Kunnia Isänmaa -kirjasta mainintoja Talvisodasta ja pikaisella silmäyksellä löysinkin esipuheesta sivulta 5 tuon sanan erään lauseen alusta.
Esipuheessa kerrotaan kuinka "Teos kirjoitettiin alkuperäisessä muodossaan kesällä 1940 ja on sisällys eräässä mielessä Moskovan rauhan ja uuden sodan välisen ankean ajan leimaama."

Kunnia - Isänmaa -kirjassa käytetään melkeinpä aina pelkkäää "sota" -sanaa. Nähtävästi Talvisota -nimitys on yleistynyt vasta myöhemmin yleiseen käyttöön.

Olihan se Neuvostoliitonkin mielestä vain pelkkä "rajakahakka luoteisrajalla" ja sitä ei taida niiden virallinen historiankirjoitus juurikaan erikseen mainita "Suuren Isänmaallisen sodan" seasta, vaikka sekin alkoi vasta kesäkuussa 1941. Millähän nimellä se Puolan "puolikkaan" valtaus 1939 syksyllä kulkeekaan, olikohan sekin joku rajakahakka... jollain kolkalla.

Kenraaliluutnantti A. F. Airo käyttää sivulla 13-19 olevan artikkelinsa 1. lauseen alussa ilmaisua "Talvisota 1939-1940 antoi erinomaisen kuvan Suomen puolustusmahdollisuuksista, jne...".

Tässä taas puhutaan selkeästi talvella käytävästä sodasta:

Sivulla 18 Airo kirjoittaa "Talvella vesistöjen estearvo tosin poistuu osittain kokonaankin, mutta tällöin voidaan turvautua talvisodan meille antamiin muihin etuihin."

KUNNIA - ISÄNMAA
Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939-1940
Toim. kenraaliluutnantti W. E. Tuompo ja eversti A. M. Karikoski
Kustannusosakeyhtiö KIVI 1942

Loppuuun hupaisa juttu "sotaisasta" Talvelasta. En ole ihan varma onko tämä edes aivan täysin totta, mutta kenraali Paavo Talvelalle kuulemma tuotti kovasti päänvaivaa muotoilla sanottavansa siten, että lause alkaisi sanalla Talvisota, koska hän ei kuulemma halunnut kirjoittaa sitä pienellä alkukirjaimella! Kunnia - Isänmaa teoksessa on Talvelan kirjoittama artikkeli Tolvajärven ja Ilomantsin taisteluista sivuilla 211-254, mutta Talvisota -sanaa en siitä pikaisella vilkaisulla löytänyt. Siinä käytettiin ilmaisua "käyty sota" tai "käydyssä sodassa" jne.

KUNNIA - ISÄNMAA -kirjasta näkee selvästi, ettei Talvisota -nimitys ollut vielä vakiintunut tai yleistynyt.
Viimeksi muokannut Niitä sun näitä, 07.02.12 18:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

07.02.12 18:20

Talvisodan kirjoitusasusta on keskusteltu aiemmin Agricolassa ainakin tässä Haikin säikeessä:
Johan Bäckman: Miten venäläinen kirjoittaa talvisodan? (Historiallinen Aikakauskirja 3-2006 )

Niin, ja Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy myös artikkeli aiheesta:
Talvisodan alkukirjain?


Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

07.02.12 18:40

Niitä sun näitä kirjoitti: Niinpä.
Kysymys olikin, että MIKSI?
Kolehmainen perustelee sitä artikkelissaan seuraavasti:
Talvisodan pienikirjaimisuus perustuu yleisohjeeseen, jonka mukaan kaikki muutkin sotien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Tällainen päätös tehtiin jo paljon ennen kuin talvisodasta mitään tiedettiin, yli 80 vuotta sitten. Silloinen kielenkäytön ohjeista päättävä elin, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielitieteellinen valiokunta, joutui joulukuussa 1929 pohtimaan muun muassa, kirjoitetaanko ”Nuijasota” vai nuijasota ja ”Isoviha” vai isoviha. Esillä olivat samaan aikaan eräiden muidenkin historiallisten tapahtumien tai kausien nimet, kuten suuri vallankumous (vai ”Suuri vallankumous”?), vanha aika (vai ”Vanha-aika”?), pronssikausi (vai ”Pronssikausi”?), rauta-aika (vai ”Rauta-aika”?).

Valiokunnan jäsen Knut Cannelin (tunnettu suomen ja ruotsin kielen sanakirjoistaan) teki ehdotuksen, että sotien ja aikakausien nimet kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella, koska ne ovat erisnimen luonteisia. Yllättävää kyllä silloisten kielimiesten kokous päätyi kuitenkin siihen, että ”pienen alkukirjaimen käyttämisestä ei ole sellaista selvyyden haittaa, jota muun typografisen keinon avulla ei voitaisi tarvittaessa poistaa”. Päätökseen näyttää vaikuttaneen se, että ainakin aikakausien nimiin oli jo jossain määrin vakiintunut pieni alkukirjain. Tämä oikeinkirjoituspäätös otettiin sitten ohjeeksi kielenkäytön oppaisiin, ja sen mukaisesti kirjoitettiin sodat ja muut historian tapahtumat myös tietosanakirjoissa. Siten pieni alkukirjain vakiintui niin, ettei ohjetta ole juuri kyseenalaistettu – lukuun ottamatta talvisotaa.

Talvisodan 70-vuotismuiston kunniaksi on ollut uudelleen esillä kysymys, voitaisiinko sotien nimien kirjoittamisen ohjetta muuttaa. Mutta vaikka ”Talvisota” miellyttäisikin monia, ei ole ollenkaan varmaa, miten uusi ohje soveltuisi kaikkiin muihin sotien nimiin. Miten kävisi esimerkiksi 1. ja 2. maailmansodan: Ensimmäinen maailmansota, 1. maailmansota, 1. Maailmansota? Ei näytä hyvältä. Ja miten kävisi kaikkien sanakirjojen, sotakirjojen ja muiden tekstien, joissa on ohjeen mukaisesti talvisota? Ehkä päädytään uudelleen samaan toteamukseen kuin kahdeksankymmentä vuotta sitten: pienen alkukirjaimen käytöstä ei ole selvyyden haittaa.
Taru Kolehmainen
maaliskuu 2010

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

08.02.12 01:32

Tapio Onnela kirjoitti:Kolehmainen perustelee sitä artikkelissaan seuraavasti:


Kyllähän minä olen tuon Kotuksen jutun lukenut jo aikaa sitten, mutta siitä "nutturasta" en ole saanut varmuutta. Oikein "kielimiehistä" kun puhuvat... Nykyisellään taitaa enemmistö noista "pienen kirjaimen vaalijoista" olla tuohon "nutturaan" viittaavaa...

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3524

Sitä minä lähinnä ihmettelen, että miksi kummassa nuo "ulkomaan elävät" kirjoittavat ihan toisilla säännöillä ja että miksi kotimaiset kirjanrustaajat noinkin orjallisesti noudattavat tuollaisia ikivanhoja ohjeistuksia.

Tuo juttu Talvelasta saattaa olla hyvinkin totta. Katselin hetkisen Tervasmäen ja Ahdon toimittamaa Talvelan muistelmateosta, Sotilaan elämä, osia 1 ja 2. Siinä 1:n
esipuheenkin mukaan on kieliasua korjattu ja yhtenäistetty. Talvisodastakin näyttää tulleen talvisota sekä Talvelan, että toimittajien tekemissä teksteissä. Kirjan toimittajien tekstit on näet painettu pienemmällä kirjasintyypillä tai ne ovat tietyn typpisten sulkujen sisällä. Talvelan teksteissä sanaa Talvisota näyttää esiintyvän hyvin harvoin ja nekin on Talvisodan jälkeen olevissa teksteissä. Yleensä hän näyttää käyttäneen sanaa "sota".

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

08.02.12 08:39

Niitä sun näitä kirjoitti: Sitä minä lähinnä ihmettelen, että miksi kummassa nuo "ulkomaan elävät" kirjoittavat ihan toisilla säännöillä
Joka kielessö on omat sääntönsä, enkä ymmärrä, miksi meidän pitäisi ruveta kopioimaan englannista vaikkapa pilkkusäännöt tai tapa kirjoittaa kirjan nimen kaikki sanat isolla. Sen enempää kuin jalat ja tuumat.
että miksi kotimaiset kirjanrustaajat noinkin orjallisesti noudattavat tuollaisia ikivanhoja ohjeistuksia.
Vaikkapa siksi, että muutoksen opettamisessa on hirveä työ. Tai jos jokainen kirjoittaa oman mielensä mukaan, lukijan huomio menee toisarvoisuuksiin.

Eki

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

08.02.12 09:19

Englannin kielen oikeinkirjoitussääntöjä ei pidä ympätä suomen kieleen.

Mutta monien historian tapahtumien nimitykset ovat täysin erisnimien kaltaisia. Suomen historiassa on muitakin erityisen huomion ansaitsevia sotia kuin Talvisota. Nuijasotaa pidetään tällaisena; osoituksena kansamme oikeudentunnosta ja rohkeudesta nousta sortoa vastaan. Vapaussota oli toinen erityinen sota, vaikkakin sen luonne muuttui täysin kun siitä tulikin kansalaissota.

Isolla alkukirjaimella voitaisiin viitata selvästi vain tiettyyn tapahtumaan, vaikka samankaltaisia ehkä on ollut useitakin. Esim "Suuret nälkävuodet" tarkoittaisi vain 1860-luvun nälkävuosia, ei muita vaikka niitä toki on ollut. "Sortokaudet" tarkoittaisi vain autonomian lopun ajan tilannetta, ei esimerkiksi ruotsinvallan aikaisia juttuja tai Vanhassa Suomessa vallinnutta lähellä maaorjuutta ollutta tilannetta.

Tässä järkeilyssä kyllä lähestyttäisiin englannin kielen oikeinkirjoitussäännöstöä, mutta se ei silti saisi olla muutoksen peruste.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

08.02.12 14:10

Katselinpa vielä ihan huvikseni miten 200 vuotta sitten käydystä sodasta kirjoitetaan kohtuullisen uudessa kirjassa. No asia oli kuten arvelinkin, eli Suomen sota 1808-1809 on aina se käytetty kirjoitusmuoto ja aina isolla alkukirjaimella. Oikeastihan kyseessä oli kylläkin Ruotsin sota Venäjän kanssa... Nyt tietenkin joku sanoo isolla kirjoittamisen syyksi tuon "Suomen" esiintymisen sodan nimessä. Pitääkö kuitenkin kulua 200 vuotta ennen kuin voidaan käyttää isoa alkukirjainta jostain tietystä sodasta puhuttaessa?

JUSSI T. LAPPALAINEN, LARS ERICSON WOLKE, ALI PYLKKÄNEN

Suomen sodan historia 1808-1809

Suomen sodan syttymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Suomen sodan historia 1808–1809 on havainnollisin ja monipuolisin yleisesitys sodasta, joka katkaisi Suomen monisatavuotisen yhteyden vanhaan emämaahan Ruotsiin ja synnytti lopulta autonomisen Suomen.

Teos tarkastelee sodan kulkua monesta eri näkökulmasta. Miten keisari Napoleon vaikutti Ruotsin ja Suomen kohtaloihin? Millaisia olivat kahden taistelevan armeijan upseerit ja sotamiehet? Oliko Suomen armeijan peräytyminen kevättalvella 1808 ehkä virhe? Mikä sai lujan Viaporin linnoituksen antautumaan? Mikä oli kuningas Kustaa IV Aadolf panos sodassa? Miten sota jatkui 1809 Ruotsin puolella?

Teos sisältää autenttiset aikalaiskartat sodan kaikista taisteluista ja yhteenotoista sekä kirjaa varten laadittuja rintamaliikkeitä kuvaavia karttoja. Otteet ajan teksteistä ja asiakirjoista luovat vahvaa ajankuvaa paitsi sotatoimista ja politiikasta, myös sotilaiden ja siviilien arjesta sodan oloissa.

Teoksen kirjoittajat ovat eturivin sotahistorian tutkijoita, joiden asiantuntevasta esityksestä kasvaa vakuuttava ja vaikuttava esitys Ruotsin ja Suomen kohtalonvuosien vaiheista. Suomen sodan historia 1808–1809 on tuotettu yhteistyössä Karttakeskuksen kanssa ja se perustuu viime vuonna ilmestyneeseen, jo loppuunmyytyyn suurteokseen. Suomen sodasta kertova laaja näyttely avautuu lokakuussa Kansallismuseossa.

Sidottu. 343 s.
ISBN 978-952-222-018-9
Kirjastoluokka: 92.6

SKS:n toimituksia 1200
Julkaisuvuosi: 2008

http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2100

Eki

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

08.02.12 15:28

Joopa, itekin kirjoitin Talvisota tuolla edellä...

Mutta kyllä paikan/maan nimi sodan edellä on ollut määrävä syy ison alkukirjaimen käyttöön. Lapin sota, Aunuksen retki, Pommerin sota ... Ei varmaan vaikuta, onko käsitys maan/paikan olemassaolosta myöhempää perua vai ei (Suomusjärven kulttuuri). Ja puhummehan Bysantista, vaikkei sitä ole oikeastaan ollutkaan, ei varsinkaan valtiona (en ole varma, kuuluko tämä asiaan)

Ei silti, kannatan nimireformia. Julistetaan historian tapahtumat erisnimiksi! Kunnia Nuijasodalle!

klops
Viestit: 1
Liittynyt: 16.02.12 15:59

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

16.02.12 16:36

Kuten jo sanottu, ei sille kummempaa syytä ole kuin sovittu sääntö ettei historiallisia tapahtumia kirjoiteta isolla. Talvisota ja muut sodat eivät ole erisnimiä. Suomi maana on erisnimi, siksi Suomen sota. Suomen sodan iso kirjain on vain ja ainoastaan Suomen takia, ei 200 vuoden takia. Jos kirjoittaisi pienellä muodossa "suomen sota", pitäisi myös kirjoittaa pienellä esimerkiksi "mannerheimin viikset". Substantiivi (sota, viikset, Suomi) ei määrää genetiivin (Suomen, Mannerheimin, sodan) kirjoitusmuotoa.

Yhtä hyvin voisi pohtia miksi sota kirjoitetaan täällä pienellä, kun saksan kielessä Krieg, niinkuin muutkin substantiivit, kirjoitetaan isolla. Samaten kansallisuudet ja kielet kirjoitetaan pienellä suomen kielessä, mutta taitavat olla muissa kielissä pääsääntöisesti isolla. Tuskin näissäkään tapauksissa vaatimattomuus tai kaikkien kansallisuuksien ja kielten väheksyntä on taustalla.

Panu Hoglund
Viestit: 39
Liittynyt: 10.09.09 08:51

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

23.02.12 05:14

Niitä sun näitä kirjoitti:Kuka tietäisi kertoa miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa lähes aina pienellä alkukirjaimella?
Siksi, että se on se suomen kielen oikeinkirjoitusnormi, jonka puolesta veteraanimme menivät sotaan vainolaista vastaan. Jos vainolaista olisi voittanut sodan, kirjoittaisimme nyt kaikki venäjää. Venäjän kielessä "Velikaja Otetshestvennaja vojna" ("suuri isänmaan sota") kirjoitetaan isolla kirjaimella.

Veteraanit olivat vaatimattomia ja Jumalaa-pelkääväisiä miehiä, jotka kirjoittivat isolla kirjaimella Jumalan, mutta sodan pienellä kirjaimella, koska he eivät totisesti palvoneet sotaa jumalanaan. Sitä vastoin Neuvostoliitossa kirjoitettiin "Velikaja Otetshestvennaja" isolla kirjaimella ja "bog" ("jumala") pienellä, koska Neuvostoliitossa palvottiin sotaa ja väkivaltaa ja kommunismia jumalana, ja Jumala kiellettiin.

Nyt meillä Suomessa rappio on edennyt niin pitkälle, että meillä on näitä Jumalaan uskomattomia muka "isänmaallisia", jotka usein solvaten ja uhkaillen vaativat meitä palvomaan talvisotaa ja jatkosotaa ja kirjoittamaan ne isolla. Sen tietävät, miltä ilmansuunnalta nämä "isänmaalliset" saavat tukea ja yllykettä.

Oikeasti isänmaalliset kirjoittavat "talvisodan" ja "jatkosodan" pienellä, koska se on se oikeinkirjoitus, jonka edestä sankarivainajamme antoivat henkensä.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

23.02.12 10:16

Panu Höglund kirjoitti:Nyt meillä Suomessa rappio on edennyt niin pitkälle, että meillä on näitä Jumalaan uskomattomia muka "isänmaallisia", jotka usein solvaten ja uhkaillen vaativat meitä palvomaan talvisotaa ja jatkosotaa ja kirjoittamaan ne isolla. Sen tietävät, miltä ilmansuunnalta nämä "isänmaalliset" saavat tukea ja yllykettä.


Herättääköhän tuo kokoelma kohtuullisen erikoisia sitaatteja kenessäkään mitään ajatuksia oikein- tai väärinkirjoituksesta?

http://fi.wikiquote.org/wiki/Panu_H%C3%B6glund

http://img560.imageshack.us/img560/6531/panujaana.png

http://www.halla-aho.com/scripta/hieman ... uista.html

Eki

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

23.02.12 22:49

klops kirjoitti:Kuten jo sanottu, ei sille kummempaa syytä ole kuin sovittu sääntö ettei historiallisia tapahtumia kirjoiteta isolla. Talvisota ja muut sodat eivät ole erisnimiä. Suomi maana on erisnimi, siksi Suomen sota. Suomen sodan iso kirjain on vain ja ainoastaan Suomen takia, ei 200 vuoden takia.


...
Tätä juttua ovat kieli-ihmiset tietenkin miettineet oikein tosissaan. Eikä muutosvalmiutta varmaankaan löydy vähään aikaan.

Silti väittäisin, että NIMITYSTEN hyväksyminen erisnimiksi on pienestä kiinni. Hyvin voisimme hyväksyä historian vakiintuneet nimitykset erisnimiksi. Nytkin voi löytää tapauksia, joissa iso kirjain on tullut käyttöön, vaikkei erisnimestä olekaan kysymys. Kulttuurihistoriassa puhumme "Bysantista" vaikka hyvin tiedämme, että se ei ole ollut valtion eikä alueen nimi. "Bysantti" vaan tuntuu niin valtiolta, että.

Talvisodan kohdalla on niin, että isoa alkukirjainta käytetään aatteellisissa teksteissä aivan yleisesti osoittamaan erityistä kunnioitusta tuota historiamme vaihetta kohtaan. Siinä yhteydessä ei juuri murehdita, miten esim jatkosota tai vapaussota tulisi kirjoittaa.

Olenkin jo edellä ehdottanut, että Nuijasota ansaitsisi ison alkukirjaimen. Sehän oli sorretun suomalaisen heimon epätoivoinen yritys vapautua sorrosta. Vaikka se päättyikin talonpoikien tuhoon, oli se kuitenkin vakava varoitus valtaapitäville siitä, että suomalaiset eivät alistu mihin tahansa.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

24.02.12 00:23

Eki kirjoitti:Kulttuurihistoriassa puhumme "Bysantista" vaikka hyvin tiedämme, että se ei ole ollut valtion eikä alueen nimi. "Bysantti" vaan tuntuu niin valtiolta, että.
Mistä "me" muka tällaista tiedämme? Bysantiksi kutsutaan vuosina 395 - 1453 olemassa ollutta Itä-Rooman keisarikuntaa, imperiumia, jolla oli sekä oma territoriaalinen että hallinnollis-oikeudellinen olemuksensa. Historiassa on tapana kirjoittaa keisarikuntien nimet isolla alkukirjaimella, vrt. esim. Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta, Itävallan keisarikunta jne. Bysantin valtakuntaluonteesta pääsee helposti selville vaikkapa lukemalla John Haldonin teoksen Bysantin historia. (Gaudeamus 2010).
Talvisodan kohdalla on niin, että isoa alkukirjainta käytetään aatteellisissa teksteissä aivan yleisesti osoittamaan erityistä kunnioitusta tuota historiamme vaihetta kohtaan. Siinä yhteydessä ei juuri murehdita, miten esim jatkosota tai vapaussota tulisi kirjoittaa.
Historiankirjoituksen tai, vaatimattomammin, historian tarkastelun tehtävänä ei ole osoittaa kunnioitusta, vaan kyseessä on - tai ainakin pitäisi olla - pelkkä tiedonintressi: menneisyyden ilmiöiden ja niiden syy-yhteyksien selvittely. Historian tehtävät ovat minun ymmärrykseni mukaan tutkimustehtäviä, eivät kunniatehtäviä.
Olenkin jo edellä ehdottanut, että Nuijasota ansaitsisi ison alkukirjaimen. Sehän oli sorretun suomalaisen heimon epätoivoinen yritys vapautua sorrosta. Vaikka se päättyikin talonpoikien tuhoon, oli se kuitenkin vakava varoitus valtaapitäville siitä, että suomalaiset eivät alistu mihin tahansa.
Historiasta kirjoittamisen lähtökohtana eivät voi edes kielellisellä tasolla olla itse kunkin tunneperäiset mieltymykset ja pitämykset.
Silti väittäisin, että NIMITYSTEN hyväksyminen erisnimiksi on pienestä kiinni.
Voi olla - tai sitten ei. Itse tulen omalta vaatimattomalta osaltani muuttamaan talvisodan ja muiden historian tapahtumien tai aikakausien kirjoitustapaani heti, kun Suomen kielen lautakunta [1] antaa siitä suosituksensa. Tilanteen kehittymistä voi seurata nykyisen Kotimaisten kielten keskuksen ja sen edeltäjän jo vuosikymmeniä julkaisemasta Kielikello-lehdestä.
-----------

[1] Tekninen huomautus: Olen kirjoittanut tässä Suomen kielen lautakunnan isolla alkukirjaimella, koska kyseinen sanaliitto esiintyy Kotimaisten kielten keskuksen omissakin teksteissä erisnimenä.

Eki

Re: Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?

24.02.12 09:29

nylander kirjoitti:
Eki kirjoitti:Kulttuurihistoriassa puhumme "Bysantista" vaikka hyvin tiedämme, että se ei ole ollut valtion eikä alueen nimi. "Bysantti" vaan tuntuu niin valtiolta, että.
Mistä "me" muka tällaista tiedämme? Bysantiksi kutsutaan vuosina 395 - 1453 olemassa ollutta Itä-Rooman keisarikuntaa, imperiumia, ...
Vallan hyvä viesti Sinulta, kaiken kattava, kiitos!

Sanoinkin, että "me" puhumme ja kirjoitamme sujuvasti Bysantista ikään kuin se olisi ollut valtio. Siis Itä-Rooma. Eikä kulttuurikauden nimi kuten "antiikki" tai "keskiaika."

Tuo että aattellisissa teksteissä käytetään isoja kirjaimia oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti on tietysti aatteen ihmisten oma valinta. Monet aatteelliset julkaisut ovat myös asiatiedoiltaan aivan tieteellisten julkaisujen tasolla.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”