Talvisota ja 1930-luvun politiikka

[JariL]

Sinun ”järkevä” suomalainen tuijottaa ulkomaille arvioidakseen mitä kotimaassa on tapahtunut. Jokaisessa mainitsemassasi tapahtumassa tapahtumapaikka on muu kuin Suomi - etupäässä puhut Virosta etkä Suomesta.

En suinkaan. Kokeilin vain minkä assosiaation päivämäärät sinussa herättävät. Vain yksi päivämääristä oli Viroon liittyvä. Yksi liittyi Puolan historiaan (sivuaa kyllä Suomea koska tilaa tehtiin suomalaisille), yksi Stalingradiin, loput ovat Suomen historiaa.

Sinusta järkevä suomalainen olisi jättänyt talvisodan käymättä jos olisi etukäteen nähnyt mitä tapahtui 13.3.1939. Minä taas ihmettelen, että jos hän olisikin nähnyt vaikka jatkosodan alun ja Viipuurin jälleenvaltauksen, niin olisiko päätös ollut edelleen sama?

[Heikki Jansson]

Jostain syystä kone talletti lähettämäni uuden viestin tämän viestini päälle *potkaisee modemiaan KOVAA*. Poistin virheeni. Samalla tuhoutui alkuperäinen viestini. Katson löytyykö vielä omista arkistoistani.

Pahoittelen
// Terv.
H.J.

[Emma-Liisa]

Häviösota ei kerta kaikkiaan kannata.

Riippuu siitä, kenen kannalta katsoo ja millä perspektiivillä.

Esim. Suuri Pohjan sota päättyi Ruotsin valtion häviöön, mutta myöhemmin kansan elinolot alkoivat kohentua. Sen sijaan Venäjällä valtion voitto tarkoitti, että talonpojat kahlitiin yhä ankarammin.

[Niitä sun näitä]

Katso karttaa!! Vilkaise edes siihen!

No minäpä katsoin ja hieman vertailinkin!

http://www.mannerheim-line.com/general-map.jpg

http://personal.inet.fi/koti/hjansson/f ... slaget.png

Heikki se vaan esittelee karttojaan, varmaan vieläkin kovin huolestuneena Leningradin turvallisuudesta. Heikki esittelee karttojaan vieläpä useammalla sivustolla.

Ihan oikeasti voisit olla sen verran mies, että laittaisit noilla sivuilla oleville kartoillesi esiin Suomen silloisen pääpuolustuslinjan, sittemmin Mannerheim -linjana tunnetuksi tulleen linjan, jossa taisteltiin viikkokausia tai oikeammin enin aika Talvisotaa Kannaksella.

Sen Mannerheim -linjan tarkan kulun saat selville vaikkapa Suomen sinivalkoisesta kirjasta, jonka itse olet propagandapamfletiksi nimennyt! Kun näiden kahden linjauksen kulkua verrataan keskenään, niin huomataan kyllä syyt miksi NL:n aluevaatimuksiin Kannaksella ei suomalaisten taholta suostuttu.

http://www.mannerheim-line.com/sitemap.htm


Heikin karttasivut:

"Bilden utvisar de sovjetiska önskemålen och Sovjets förslag till vederlag i jämförelse med vad Finland sedermera, vid fredsslutet i Moskva, avträdde till Sovjetunionen."

http://personal.inet.fi/koti/hjansson/

http://janssoninkiusaukset.blogspot.com/

Jo aiemmin pyysin kommenttiasi saksalaisten tykeistä, mutta eipä ole kuulunut. Ei ole Heikki aseasiantuntija vaikka NL:n tykinkantamia esitteleekin Stalinin lausumana Paasikiven kirjoista...

"Kun kerran kirjoitat Saksan tykkien osalta tuollaista, niin varmaankin mainitset mitä sellaisia tykkejä Saksalla oli Suomessa viime sotien aikana, jotka kykenivät ampumaan mainitsemillesi etäisyyksille? Mielenkiinnolla odotan kommenttiasi."

viewtopic.php?f=10&t=4303&start=30#p22587

Tästä sivustosta et sitten mitään kommentoinut? Olin hieman pettynyt antiisi, vaikka melkoisen turauksen olitkin päästänyt...

http://janssoninkiusaukset.blogspot.com/

Loppuun pitää vielä kysyä, että jokos olet Suomen sinivalkoisen kirjan molemmat osat I ja II lukenut? Sanoithan sitä taannoin peräti propagandapamfletiksi. Se kirja saattaisi valottaa JOPA sinullekin jotain mielenkiintoista noihin loputtomiin väittämiisi suomalaisten poliitikkojen vääristä tai huonoista päätöksistä.

Divareista niitä löytyy 5-10€ hintaan kohtuullisen helposti ja olisi minullakin varmaan muutama ylimääräinen...

Muista hankkia ne erillisenä 2-osaisena versiona, koska siinä alkuperäisessä 1940 painetussa, (nimellä Suomen sinivalkoinen kirja), kirjassa on liitteenä mukana tarkat alueluovutuskarttaliitteet. Uudemmassa painoksessa, jossa molemmat osat on yhdessä, ei ole erillisiä karttaliitteitä.

Suomen sinivalkoinen kirja II on painettu 1941.

Semmottii...

[Niitä sun näitä]

Häviösota ei kerta kaikkiaan kannata.

Semmottii...

Tätä ei voi ohittaa ilman pientä kommenttia!

Matti Klinge, tuo Suomen ruotsalaisuuden ylin profeetta Suomessa, sanoi 1.4.2012 Arto Nybergin ohjelmassa, että Suomessa verot putosivat rutkasti, kun Venäjä valtasi maamme. Lisäksi verot käytettiin Suomen hyväksi, eikä viety enää Tukholmaan entiseen tapaan.

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1465654

Esitetty: Su 1.4.2012 klo 19.45 YLE TV1

Haastateltavina professori emeritus Matti Klinge, joka kohdasta 22.45 eteenpäin suitsuttaa Venäjän erinomaisuutta Suomen valtion synnyssä

Kohdassa 32minuuttia on tuo verotuskohta: - muutenhan verotus väheni koko Venäjän vallan ajan verrattuna Ruotsin vallan aikaan-

Semmottii...

[Emma-Liisa]

Neuvostoliitto sitten lopuksi sai mitä pyysi ja paljon enemmän ja sitä sanot muka hyväksi lopputuloksesi. Kumman puolella oikein olet?

Kuten prof. Ylikangas totesi

”Tiesihän välttämättömänä pidetty tappio sitä, että voittaja kuitenkin toteuttaisi kaikki tavoitteensa, mitä ne sitten olivatkin” (Käännekohdat Suomen historiassa, s. 192).

Tappio tuli, mitä ei epäilty etukäteen ja Neuvostoliitto toteutti tavoitteensa, ja sai, paitsi sen, mitä Neuvostoliitto esitti alun perin (ja myös kaiken muun, sen, joka vain ohimennen mainittiin ensimmäisessä neuvottelussa). Neuvotteluissa oli neuvotteluvaraa, joka saatiinkin neuvoteltua vaikka itse pidettiinkin peräänantamatonta (eli jääräpäistä) ja oikeamielistä linjaa. Mikään vara ei tietysti sitten tullut kysymykseenkään kun rauhasta sovittiin sodan jälkeen. Silloin jouduttiin hyväksymään rauhanehdot, joissa ei annettu hyvityksiä eikä neuvotteluvaraa enää ollut (vrt. myös rajankäyntiä Enson kohdalla koskenut riitakysymys, jota on meillä kutsuttu "painostukseksi"). Moskovan rauhaa onkin sanottu "sanelurauhaksi" - joka Sinusta näemmä oli hyvä Suomelle. Harrastatko myös itseruoskintaa?

Tuosta unohtuu kätevästi, että siinä välillä NL yritti valloittaa koko Suomen ja asettaa sinne nukkehallituksensa, ja siitä se ennen Moskovan rauhanneuvotteluja luopui.

Unohtuu myös, että Suomen hallitus halusi 30.11. neuvotella tajuttuaan viimein, että oli kyse sodasta. Joten jos NL:n tavoitteet todella olivat rajoitetut, miksi se ei ehdotusta hyväksynyt?

Ennen kaikkea, vertailusi on mieltä vailla, koska uskot vain hurskaasti, että jos vain olisi myönnytty, mitään pahaa ei olisi tapahtunut. Toki sellainen ihme olisi ollut periaatteessa mahdollinen, mutta mikään aihetodiste (muitahan ei voi olla) ei puhe sen puolesta.

[Emma-Liisa]

Heikki Janssonin "metodilla" toisen maailmandan historiassa jankattaisiin vain sitä, että jos Hitlerille ei olisi annettu Münchenissä periksi vaan kukistettu hänet ajoissa, niin kymmeniä miljoonia ihmishenkiä olisi säästynyt. Tällaisessa argumentissa unohtuisi, että silloin ei olisi ollut tietoa noista uhreista ja väiteltäisiin siitä, onko "ehkäisysotaan" oikeutta ryhtyä ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttua.

Eräässää mielessä Englannilla ja Ranskalla oli 1938 samanlaisia ongelmia kuin Suomella 1939: demokraattisten valtioiden ulkopolitiikkaa ei voi johtaa täysin vastoin kansan tahtoa.

Toinen yhdistävä tekijä on, että ihmiset eivät elä tyhjiössä eivätkä voi valita mitä vain vaan ovat luonteensa ja menneisyytensä luomuksia. Näin ollen he eivät koe kaikkia vaihtoehtoja mielekkäiksi, vaan valitsevat vain niistä jotka heidän mielestään sitä ovat. Tai joskus jopa kokevat vain että vain yksi ainoa vaihtoehto vastaa heidän arvojaan.

HJ voi tietysti valittaa, että suomalaiset eivät 1939 pitäneet sotaa huonoimpana vaihtoehtona, vaan itsenäisyyden menetystä, mutta ei muuttaa. Siinä olisi tarvittu erilaiset päättäjät - ja heitä ei olisi ollut mahdollista valita parlamentaarisin keinoin.

[jsn]

Elokuussa 1939 Neuvostoliitossa sävellettiin laulu Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar:

http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm

Käännöksessä mainitaan mm. miten

Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.

Sama teksti venäjäksi samalta sivulta.

[JariL]

Vilkaise edes siihen! Siitä näkyy mitä Suomi hävisi

Et näköjään lainkaan ymmärrä mitä kritisoin esittämissäsi kannanotoissa. Kritisoin sitä, että lopputuloksen tietäen väität tehtyjä päätöksiä virheellisiksi. Tässä tarkoitan lopputuloksella myös toisen maailmansodan lopputulosta kokonaisuudessaan. Sinulle on itsestään selvää, että Neuvostoliitto kuului voittajiin ja pääsi sanelemaan lopulliset rauhanehdot. Vuonna 1939 ei ollut mitenkään selvää miten lopulta kävisi. Kun ensimmäinen maailmansota alkoi, kuinka moni tiesi etukäteen, että sen seurauksena sekä Venäjän että Itävalta-Unkarin keisarikunta hajoaisi? Jääkäriliikehän oli kelle tahansa järkevälle suomalaiselle itsestään selvästi epäonnistumaan tuomittu järjetön hanke.

Lennart Mereltä kysyttiin kerran: "Olisiko Viron pitänyt taistella toivottomassakin tilanteessa?" Hänen vastauksensa kuuluin jotenkin näin: "Kysymys sisältää vastauksen, kukaan ei tee mitään mikä on toivotonta. Jos virolaiset olisivat taistelleet, tämä teko olisi saattanut avata oven toivolle." Meri ei tarkoittanut vastauksellaan, että taisteleminen kannattaa aina vaan sitä, että itsestäänselvyydet eivät läheskään aina ole itsestäänselvyyksiä.

[Emma-Liisa]

Tappio tuli, mitä ei epäilty etukäteen

Paasikivi, joka uskoi etukäteen sodan päättyvän tappioon, tarkoitti tappiolla maan valtausta, josta olisi seurannut sovjetisointi. Ja tätähän ei tapahtunut.

Suuri(n) osa suomalaisia taas uskoi, että myönnytykset johtaisivat maan meihitykseen ja sovjetisointiin. Joten heidän kannaltaan myöntyminen ei ollut ollenkaan järkevää, päinvastoin.

[JariL]

Heikki Janssonilta pitäisi kai kysyä myös seuraava kysymys. Kuinka moni Suomen asukas olisi saanut alueluovutuksissa vuonna 1939 menettää kotinsa ennen kuin kipuraja olisi tullut vastaan? Neuvostoliitto vaati luovutettaviksi kannaksella Terijoen, Uudenkirkon, Kivennavan ja Kanneljärven kuntia. Näiden kuntien yhteenlaskettu asukasluku vuonna 1939 oli 33.000 henkeä.

Jos joku vaatisi tänään Lappeenrantaa tai Vaasaa, annettaisiinko pois? Suhteellisesti ottaen menetys olisi suurinpiirtein sama kuin 1939 vaadittu.

[Heikki Jansson]

Heikki Janssonilta pitäisi kai kysyä myös seuraava kysymys. Kuinka moni Suomen asukas olisi vuonna saanut alueluovutuksissa 1939 menettää kotinsa ennen kuin kipuraja olisi tullut vastaan? Neuvostoliitto vaati luovutettaviksi kannaksella Terijoen, Uudenkirkon, Kivennavan ja Kanneljärven kuntia.
Näiden kuntien yhteenlaskettu asukasluku vuonna 1939 oli 33.000 henkeä.

Aina sopii tietysti kysyä. Minusta pitääkin kysyä. Eri asia on jo keneltä pitäisi kysyä. Ilmeisesti Sinulta, kun tunnut niin voimaperäisesti puolustavan maassamme harjoitettua sotapolitiikkaa.

I.

Talvisotaan johtaneen sotapolitiikan seurauksena syntyneen Moskovan rauhan (13.3.40) seurauksena noin 433.500 suomalaista joutui kodittomaksi. Siis miltei kymmenkertainen määrä verrattuna vaihtoehtoon, myöntyvyyspolitiikkaan, jonka seurauksena olisi Sinun antamien tietojen perusteella vain noin 33.000 suomalaista olisi joutunut kodittomiksi, sekin tietysti liikaa. Talvisodan seurauksena kuoli myös noin 26.000 suomalaista - haavoittuneista ja invalidisoituneista puhumattakaan. Erityisesti heti sotien jälkeen syntyikin käsite ”sotainvalidikeräykset” joilla kerättiin rahaa kansalaisilta sota-invalideille.

Minusta siis tuntuu että en ole vastausvelvollinen, vaan että Sinä olet päinvastoin vastausvelvollinen niistä tuhoista, jotka sotapolitiikka aiheutti maallemme. Sinä kun tunnut yhä edelleen olevan sitä mieltä, että sodan (ja varsinkin sitä seuranneen rauhan - aiheuttaako rauha tuhoja?) aiheuttamien tuhojen, kuten esimerkiksi kodittomaksi tekeminen, olisi jotenkin ollut ”hyvä” maallemme. Mutta siis, missä olisi kipuraja tullut vastaan? 433.000 koditonta sinulle siis kelpaisi hintana sitä, että maamme sai muodostaa uhkan Leningradin turvallisuudelle? Miksi maamme "peräänantamattomasti" piti siitä kiinni, vaikka kiinnipitäminen sittemmin maksoi maallemme noin 433.000 koditonta. Sitä pitäisi ilmeisesti kysyä lähinnä ulkoministeriltämme Eljas Erkolta (tai puolustusministeriltämme Juho Niskaselta) mutta tyydyn nyt esittämään kysymyksen Sinulle?

Eikö mitään kattoa, eikö minkäänlaista, Sinusta todellakaan ollut sille määrälle tuhoja, joiden sallisit sotapolitiikan aiheuttaa maallemme, kuten esimerkiksi esiin tuomallesi sodasta aiheutuvien kodittomien määrälle?

Muuten, näiden kodittomiksi jääneiden eli evakkojen poliittinen paine - heidän asuttamisen välttämättömyys - sittemmin aiheutti myös poliittisia paineita maassamme jatkosotaa kohti, jolla koko ongelmasta olisi päästy - olisihan saatu menetetyt alueet takaisin. Tähän ainakin mm. myös Ryti pani toivonsa.

II.

Et liioin - ainakaan näy - muistavan, että Neuvostoliitto esitti rajajärjestelyä jossa Neuvostoliitto olisi vastikkeena luovuttanut pinta-alaltaan kaksin verroin suuremman alueen Suomelle Repolasta ja Porajärveltä.

Alueiden realisoinneista saadut tulot olisi (tai, jos valtio olisi pitänyt alueet, niiden tuotot esim. metsänhakkuoikeuksien vuokrista) voitu käyttää hyvin n. 30.000 kodittomaksi jäävän asukkaan uudelleen asuttamiseen - olisihan 30.000 asukkaan uudelleen asuttaminen ollut kunnia-asia maallemme, mitä ei toisaalta 433.000 asukkaan uudelleen asuttaminen ollut, koska kipuraja ylittyi silloin roimasti eikä hintaakaan saatu penniäkään naapurilta. Ehkä Repolasta tai Porajärveltä olisi löytynyt paitsi työpaikkoja metsänhakkuutöissä myös muutama tönökin asuttavaksi. Katsopa alueen laajuus (vihreällä merkitty alue) kartalta.

Puolustamasi Moskovan rauhan perusteella ei sitten siis saatu mitään Repolaa sen enempää kuin Porajärveä. Liioin ei valtiolla ollut tietääkseni muitakaan varoja, joita käyttää evakkojen asuttamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Seurasi mainitsemani poliittinen kuuma kivi, josta poliitikot tietysti tahtoivat päästä eroon.

Asuttamisen lisäksi aiheuttivat aluemenetykset muitakin ongelmia. Moskovan rauhan ehtojen perusteella maamme menetti noin 12 prosenttia viljelyalastaan. Samaan aikaan seurasi asuttamisen välttämättömyys. Tämä merkitsi sitä, että 88 prosenttia viljellystä pinta-alasta oli enää käytettävissä mutta väestön määrä ei miksikään muuttunut. Entisen kokoinen väestö piti saada elantonsa, mutta 12 prosenttia pienemmältä alueelta. Vastaava vähennys kohtasi myös maamme teollisuutta.

III.

Eivät kiittämäsi Moskovan rauhan ehdon vaikutukset tietysti edes rajoittunet tähän. Samaan aikaan jatkosotaa silmällä pitäen pidennettiin varusmiesten palvelusaikaa, jotta Suomesta saisi nostettua ne 16 divisioonaa, jotka suomalaiset olivat sitoutuneet asettamaan saksalaisten kanssa muodostetun yhteisen rintaman käyttöön

Suomalaiset sotivat siis 1939-44 yli varojensa, tai joka tapauksessa kauemmin kuin mihin rahkeissa oli varaa, mikä aiheutti ristiriitoja maamme sotilas- ja siviililinjojen välille. Ei tietysti ollut pitkään mahdollista, että väestöstä lähes puoli miljoonaa nuorta oli puolustusvoimien leivissä, kun heidän olisi päinvastoin pitänyt itse tehdä syömänsä leipävilja (ja siittää lapsia, myös, sen puoleen, vrt. suuret ikäluokat). Mentiin siis mukaan sotaan, jota maallamme ei ollut varaa käydä.

Tämä aiheutti luonnollisesti työvoimapulan maanviljelyksessämme ja akuutin nälänhädän kevättalvella 1942 (sitä kutsuttiin nimellä nälkäkriisi ja elintarvikkeita sai ostaa vain "korteilla"). Kun työvoima oli rintamalla - eikä pelloilla, joiden pinta-ala oli vähentynyt - ja samaan aikaan piti ruokkia entinen määrä suita, ei yhtälö tietysti enää toiminut.

Joten paras JariL, vastaa Sinä puolestasi kysymykseeni: missä olisi kipuraja tullut vastaan Sinusta? Kiittämäsi Moskovan rauha aiheutti varsin pahoja kipuja, jotka maksettiin, kuten aina, kansan selkänahkasta, eikö vain? Olisiko raja tullut piankin vastaan?

Jos joku vaatisi tänään Lappeenrantaa tai Vaasaa, annettaisiinko pois? Suhteellisesti ottaen menetys olisi suurinpiirtein sama kuin 1939 vaadittu.

Olisiko sellaisessa tapauksessa JariL, tarjottava vaaditun Lappeenrannan tai Vaasan sijaan Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta? Vai Helsinkiä, Espoota ja Vantaata?

Minusta ei vaihtokauppa paranisi lainkaan vaihtamalla niihin ainakaan.

Itse asiassa asia ei parane lainkaan jossittelemalla, mutta jossittelu - keskustelu siitä, oliko talvisota Suomen kannalta jotenkin "hyvä" - estää Suomen näkemisen jonain Taanilan sanoin "virgo semper immaculatana, ikuisesti tahrattomana neitsyeenä jolloin Suomi ei ole milloinkaan ollut mikään tietoinen subjekti, vaan aina vain tahdoton objekti: kuin lammas jota teuraaksi viedään, maailmanpolitiikan viaton karitsa, joka serafisen urheasti määkien yrittää päästä karkuun ikuiselta teurastajaltaan, joka tietenkin on semper maculata".

Semmottii...

JK. - Vastaan sattuneiden kiireideni vuoksi eräisiin vastauksia vielä kaipaaviin viesteihin kunhan kerkeän, ilmeisesti tällä viikolla, ainakin pääsiäisen aikana. Toivotan kaikille oikein hyvää pääsiäistä.

H.J.

[Emma-Liisa]

oliko talvisota Suomen kannalta jotenkin "hyvä"

Kukas tällaista on väittänyt?

On kuitenkin ratkaiseva ero sen välillä, että sotilaita kaatuu ja menetetään alueita, ja sen välillä että maa miehitetetään, sen yhteiskuntajärjestys murskataan väkivalloin ja aeettomia surmataan tai kyyditetään joukoittain. Ja tästähän oli kyse sen parin kuukauden ajan, kun Kuusisen hallitus oli ainoa NL:n tunnustaman Suomen hallitus.

[Emma-Liisa]

estää Suomen näkemisen jonain Taanilan sanoin "virgo semper immaculatana, ikuisesti tahrattomana neitsyeenä jolloin Suomi ei ole milloinkaan ollut mikään tietoinen subjekti, vaan aina vain tahdoton objekti: kuin lammas jota teuraaksi viedään, maailmanpolitiikan viaton karitsa, joka serafisen urheasti määkien yrittää päästä karkuun ikuiselta teurastajaltaan, joka tietenkin on semper maculata".

Se, että tällaisia henkilöitä löytyy, ei anna oikeutta leimata kaikkia sellaisiksi.

Suomi onnistui tärkeimpinä hetkinä pitämään päätökset omissa käsissään. Eikä sodan aikana mikään valtio onnistunut pysymään tahrattomana, oli sitten sodassa tai ei.

[jsn]

Moskovan rauhan perusteella ei sitten siis saatu mitään Repolaa sen enempää kuin Porajärveä. Liioin ei valtiolla ollut tietääkseni muitakaan varoja, joita käyttää evakkojen asuttamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Seurasi mainitsemani poliittinen kuuma kivi, josta poliitikot tietysti tahtoivat päästä eroon.

Kannattaisi vielä muistaa, että Kuusisen Terijoen hallitus oli saamassa vielä Repolaa ja Porajärveäkin laajemman alueen, kenties jopa koko suomalais-karjalaisen neuvostotasavallan. Tästä näkökulmasta kunnolla hävitty sota siis olisi ollut ehdottomasti se kaikkein paras vaihtoehto. Suur-Suomi olisi ollut tosiasia.

Tosiasiallisesti Suomen hallituksen vaihtoehtoihin ei vielä vuoden 1939 syksyllä kuulunut Tanskan ja Norjan miehitys, Ranskan kukistuminen, jatkosota ja operaatio Barbarossa, Normandian maihinnousu tai vuoden 1947 Pariisin rauha.

Yhdestäkään näistä ei tuolloin tiennyt kukaan yhtään mitään. Tarjolla ei silti ollut kovin hyviä vaihtoehtoja. Sen sijaan vaihtoehdot olivat joko alueiden luovutus, puolustuskyvyn menetys ja painostuksen jatkuminen Baltian tapaan tai sitten ajanpeluu joko neuvottelemalla tai ääritapauksessa vastarinnan avulla ja mahdolliset toiveet kansainvälisen tilanteen muuttumisesta. Vuonna 1939 oli sodittu toistaiseksi vasta vain Puolassa. Kukaan ei tiennyt muusta. Ranskan uskottiin olevan sotilaallisesti vahva. Oli yhä mahdollista, ettei länsirintamalla tulisi sotaa ollenkaan.

Sen sijaan tiedettiin hyvin, mitä NL oli tehnyt Puolassa ja myös se, että Leningradin sotilaspiiri valmisteli hyökkäystä - puolustusryhmityksessä se ei ainakaan Suomen rajalla ollut. Olihan se jo saanut siihen vapaat kädet Saksalta.