Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

"Piilosotalesket"

Jenni Kirves on aiemminkin puhunut "piilosotaleskistä", mutta nyt Anu Nousiainen on kirjoittanut aiheesta artikkelin Hesarin Kuukausiliitteeseen 5/2012.

Jostain syystä Kirves määrittelee "piilosotalesket" naisiksi, jotka eivät koskaan edes tavanneet kumppaniaan - ikään kuin varsin monilla 63 000 naimattomalla kaatuneella (suurin osa nuoria miehiä) ei olisi ollut morsianta tai vakituista tyttöystävää, vaikka heitä ei tietenkään ole missään tilastoitu kuten leskiä. Ainakin edellisillä oli varmasti julkinenkin oikeus surra menetystään.

Sitten tietysti olivat ne naiset, jotka olivat seurustelleet vähemmän vakavasti, mutta joille kumppanin kaatuminen silti oli isku. Sekä ne jotka olivat vasta salaa ihastuneet.

Oikeastaan vain heidän kohdallaan voi Jenni Kirveksen mukaan puhua "uhrauksesta", sillä miten voi uhrata sitä mitä ei ole? Kyse lienee enemmän puutteesta, joskin sitäkään ei voi yleistää.

Artikkelissa toisaalta paheksutaan ilmaisuja "pääsi naimisiin", mutta samalla otaksutaan, että kaikki sodan takia naimattiomaksi jäänet naiset halusivat naimisiin.
No, Maaria Lähteenmäki sanoo sentään, että oli parempi päästä kaupunkiin töihin, kuin mennä maalla "ukon" kanssa naimisiin.

Pidän aika kummallisena nykyistä tapaa, että jos jostakin asiasta ei julkisuudessa puhuta, niin siitä vaietaan. Tosin olen itsekin hämmästellyt sitä, että yhdelläkään kolmesta kaatuneesta Koskelan pojista ei ollut tyttöystävää ja vain Vilhosta kerrotaan, että hän oli kiinnostunut talontyttärestä, mutta kiinnostus sammui talvisodan jälkeen. Oletan, että tämä johtui yksinkertaisesti siitä, ettei Linna halunnut viedä huomiota pois Akselin ja Elinan suurelta surulta.

Kuvaus niasesta, joka ei halunnut mennä uusiin naimisiin rakastettunsa kaaduttua, on Solzhenitysnin Syöpäosastossa. Vera Brittainin muistelmat Testament of youth ans Testament of experience taas kertovat tarinan naisesta, joka menettää ensimmäisessä maailmansodassa rakastetun, veljen ja kaksi läheistä miesystävää, joiden kanssa hän olsii voinut mennä naimsiin. Hän avioitui myöhemmin ja sen ansiosta hänen poikansa ei joutunut toiseen maailmansotaan.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: "Piilosotalesket"

Pari kommenttia lisää:

Artikkelissa kerrotaan, että naimisissa olevien osuus väestöstä nousi sodan jälkeen huomattavasti. Syitä on kerrottu edellä: valtio auttoi ja rohkaisi hankkimaan lapsia. Eli naimisiin saattoi mennä, vaikka omat eväät olivat heikot ja luottaa että selvitään, kun aiemmin oli lähdetty siitä, että pitää olla ensin toimeentulo. Keskiluokassa naimisiin menoa saatettiin lykätä, jotkut köyhemmät joyutuivat luopumaan siitä kokonaan. Jostain syystä tätä ei käsitellä"uhrauksena" tai nähdä, että sodan jälkeen entistä suuremmalla joukolla ihmisiä oli mahdollisuus mennä naimisiin.

Jenni Kirves esittää myös ajatuksen, että naiset sitoivat miehen itseensä lapsen avulla, kertomatta kuitenkaan tarkoittaako hän naimattomia vai naimisissa olevia. Jos kysymyksessä ovat ns. pakkoavioliitot, niin ilmiö on monitahoinen. Maatalousyhteisössähän morsiamen hedelmällisyys piti peinteisesti todistaa ennen papin aamenta, mutta kun yhteisön valvontaa ei ollut, lapsen tietoinen tekeminen oli naiselle melkoinen riski, ettei mies häntä naisikaan. Tuolloin ehkäisy oli naimattomilla pareilla lähinnä miehen asia.

Mauno Koiviston muistelmien Koulussa ja sodassa lopussa on kiintoisa kohta:
"enemmän vaistonvaraisesti kuin tietoisesti kavahdin joutumasta tavalla tai toisella kestämättömiin perheenmuodotusratkaisuihin."

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: "Piilosotalesket"

Emma-Liisa kirjoitti: kolmesta kaatuneesta Koskelan pojista
Oisko kuitenkin syytä muistaa, että oikeasti Pentinkulman Koskeloita ei liene kaatunut muualla kuin korkeintaan Linnan Sotaromaanissa / Tuntemattomassa sotilaassa.
.
.
.
Emma-Liisa kirjoitti:Kuvaus niasesta, joka ei halunnut mennä uusiin naimisiin rakastettunsa kaaduttua
Meillä päin tunnettiin juttu naisesta, joka piti modernisti "avokkaita" miehinään kun ei halunnut menettää sotaleskeneläkettään... siinä oli kuulemma oikea syy naimattomuuteen, näin siis ne pahat kielet kertoivat.

Eräs toinen nainen taas oli naimaton pitkään kun oli ollut Kuusamossa lottana ja toi "saksalaisen tuliaisen" kotiinsa.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: "Piilosotalesket"

Niitä sun näitä kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Kuvaus niasesta, joka ei halunnut mennä uusiin naimisiin rakastettunsa kaaduttua
Tulipa tuossa virhe. Syöpäosaston Vera Gangart ei näet ehtinyt naimiisin, ennen kuin rakastettu kaatui.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: "Piilosotalesket"

Emma-Liisa kirjoitti:Vera Gangart ei näet ehtinyt naimiisin, ennen kuin rakastettu kaatui.
Näitä "läheltä piti" -tilanteita lienee maailma väärällään... :roll:

Tuolla avauksessa on aika absurdeja oletuksia:
ikään kuin varsin monilla 63 000 naimattomalla kaatuneella (suurin osa nuoria miehiä) ei olisi ollut morsianta tai vakituista tyttöystävää
Kaikkihan tiesi, jo silloinkin, vieläpä oikein raamatusta lainaten, että parempi on naida kuin palaa... Pojat oli poikia silloinkin ja miehet miehiä...

Korjataanpa kirjavinkit kohdalleen.

Suosittelen Emmalle ja muillekin aiheesta kiinnostuneelle Valittujen Palojen kustantamaa kirjaa Suomalainen KORPISOTURI. Siinä kerrotaan Viettelysten vaunut ja Haaranperän taudit -artikkeleissa aika erikoisia juttuja sota-ajan seksikäyttäytymisestä. Jostain muistan lukeneeni, kuinka jotkut hankkivat tietoisesti huorilta sukupuolitaudin päästäkseen rintamalta edes hetkeksi pois hoitojen takia. Kirjassa jotkut pesulajunassa työskennelleet naiset esitettiin aika suoraan "sananalaisiksi tautipesiksi" ja junien ympärille piti laittaa vartiot etteivät taudit enempäänsä leviä. No sitten vartiomiehet sai...

Haaranperän taudit -jutussa esitellään sotilaalle lomareissulle mukaan annettu ehkäisyvälineistö SP-tauteja ja toki äpäröitäkin vastaan. Aiheesta oli kerran juttua radiossakin, jossa erästä sotilaana aikoinaan ollutta miestä haastateltiin aiheen tiimoilta. Eipä ole tullut monessakaan kirjassa tuo aihe vastaan.

Sinerma Martti et.al. (toim) Suomalainen korpisoturi - Taistelijan elämää Talvi- ja Jatkosodassa
Valitut Palat, 1994, 480 s., 1. painos

Tuntematon sota -kirjassa on mies-naissuhteita jossain määrin käsittelevä juttu nimeltään Lottien todellinen moraali.

Tuntematon sota. Uusia ja yllättäviä tapahtumia Talvi- ja Jatkosodan vuosilta
Valitut Palat, 1991, 496 s.


P.S. Mahdettiinkohan muuten itänaapurissa maksaa leskeneläkettä?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”