Hei,
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, jossa on käytetty monta hyvää puheenvuoroa.
En ole juuri tämän alueen asiantuntija, mutta keskiajan (hansa)kaupan ja kielikysymystenkin tutkijana olen jonkin verran pohtinut ja lukenut Novgorodista. Jos sopii, nostaisin esiin pari seikkaa:
1. Kirjoitettu kieli ei usein kerro juuri mitään etnisyydestä. Läpi keskiajan Turun hiippakunnassa kirjoitettiin etupäässä ruotsiksi, vähemmän latinaksi ja saksaksi. Silti täällä eläneet ihmiset varmasti puhuivat enimmäkseen suomenkieltä.
Kirjakielet olivat enemmänkin kulttuuri- kommunikaatiotekniikka. Uskonnosta kirjoitettiin uskonnollisilla kielillä (lännessä latina, idässä kreikka tai kirkkoslaavi), hallinnosta hallitsijan kielellä (Ruotsissa ruotsi, Nyky-Venäjän alueella venäjä, unkari, puola, latina, liettua - alueesta ja hallitsijasta riippuen) ja kaupasta kaupan kielellä (joka Itämeren piirissä, myös Novgorodissa, oli 1300-luvulta 1500-luvun alkuun yleensä alasaksa).
Suurin osa kommunikaatiosta oli kuitenkin suullista, ja meille säilyneet kirjalliset läteet kertovat siitä valitettavan vähän. Tiedämme varmasti sen, että Novgorodissa puhuttiin venäjää, saksaa ja suomensukuisia kieliä, mutta siellä on varmaan puhuttu myös muita kieliä. Kielten käytön frekvenssistä ja etnisestä jakautumisesta emme voi koskaan saada kovin tarkkaa tietoa. Pikemminkin voimme olettaa, että esimerkiksi etnisesti karjalaiset saattoivat asiayhteyden mukaan käyttää eri kieliä, mikä milloinkin oli tilanteen ja kommunikaation tehokkuuden kannalta järkevää.
Kronikkateksteistä voisi päätellä, että Novgorodin hallitsijoilla oli runsaasti kontakteja suomensukuisia kieliä puhuviin väestöihin, ja heidän läsnäolonsa kaupungissa oli normaalia. Samoin läntisten/saksalaisten (hansa)kauppiaiden. Suhteet olivat yleensä rauhalliset, ja kaupan ja verotuksen suhteen hyödyttivät novgorodilaisia ja vierasmaalaisia kauppiaita. Tästä huolimatta Novgorod kävi useita sotia ja sotaretkiä näitä kieliä puhuvia väestöjä vastaan. Hallitsijasuvut ja kulloinenkin yleinen poliittinen ja kaupallinen tilanne tuottivat konflikteja, jotka eivät palaudu ensi sijassa eri etnisten ryhmien kamppailuihin.
2. Moskovan vallattua Novgorodin 1470-luvulla alkoi poliittinen kädenvääntö kaupungin roolista Euroopan kaupassa, mutta tämä kädenvääntö ei vielä katkaissut saksalaisten kauppaa. Saksalaisten rooli Novgorodissa kriisiytyi vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.
Miksi? Siitä on esitetty aivan viimeaikoina mielenkiintoisia tulkintoja (mm. Hansische Geschichtsblätter 2010-luvulla), joissa on otaksuttu ruhtinashovien politiikan ja Hapsburgien eurooppalaisen "maailmanjärjestyksen" syntymisen jyränneen hansan kaupalliset intressit. Asiasta kuitenkin keskustellaan ja sitä tutkitaan parhaillaan. Varmaankin on tulossa uusia tulkintoja.
Lopuksi kannattaa muistaa, että jo 900- tai 1000-luvulla kaupan solmukohtana toiminut Novgorodin seutu ehti kokea monta muutosta, ennen kuin se 1400-luvun lopussa liitettiin Moskovan Venäjään. On turha olettaa, että seutu ja kaupunki olisivat pysyneet 400-500 vuotta samanlaisina.
Kieliin liittyen meneillään oli ainakin kaksi eriaikaista prosessia:
- skandinaavien roolin ja kielten väheneminen ja korvautuminen Itämeren kaupan uudella yleiskielellä, saksalla (1300-luvulle tultaessa)
- paikallisten (suomensukuiset) ja läntisten (skandinaavisten, saksan) kielten väheneminen ja korvautuminen yhä paremmin standardisoidulla venäjällä (luultavasti koko 500-vuotisen ajanjakson ajan meneillään ollut prosessi)
Tämä on käsitykseni. Olen kiitollinen, jos asiaan perehtyneet kommentoivat tai vaikkapa ampuvat perustellusti alas tämän käsitykseni. :)
-ile