Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Novgorod - Venäjä

Vetehinen kirjoitti:Ja Birka on varmaan kaivettu viimeistä kiveä myöten läpi, joten maan uumenissa ei enää juuri voi olla.
Nya fynd revolutionerar bilden av vikingastaden Birka (Dagens Nyheter, 21.8.2012)

Ett gigantiskt hamnområde i vikingastaden Birka har upptäckts av marinarkeologer. Staden var i själva verket en tredjedel större än man tidigare trott – byggd på vattnet.

De pågående arkeologiska utgrävningarna i viken utanför Birka i Mälaren har blottlagt upptäckter som kommer att skriva om historien. En tidigare okänd del av staden växer fram. Stadens dokumenterade betydelse som handelscentrum ökar med de fynd marinarkeologerna har hittat.

– Det vi håller på med nu är den sista stora upptäckten av Birka under vattnet. Resterna av hamnkonstruktionen visar att det var just en hamn, inte bara som man tidigare trott, små bryggor vid stranden med en pålspärr längre ut i vattnet till försvar, säger Andreas Olsson och tar på sig dykardräkten för ett eftermiddagsdyk.
http://www.dn.se/kultur-noje/nya-fynd-r ... n-av-birka

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

Sami Raninen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Tiedämme että rusit nimityksenä ovat vanhempi kuin varanki. Varanki ilmestyy noin vuoden 1000 jälkeen. Rusit jo 800-luvulla, mutta ruseja ei koskaan mainita skandinaavisissa kirjoituksissa vaikka monista ulkomaanretkistä kerrotaankin. Varangit mainitaan.
Ei varjagit-tai varangit-sanojakaan mainita skandinaavisissa lähteissä, jos tarkkoja ollaan.
Taidat olla kuta kuinkin oikeassa. Löysin vain yhden 1250 kirjoitetuksi arvellun saagan, jonka kirjoittaja on ilmeisesti käynyt Venäjällä ja lainannut sanan varingjar venäjästä.

Olen ollut väärässä uskossa. Varanki-nimitystä käytetään paljon teksteissä, vaikka sana on myöhäisempi.
Sami Raninen kirjoitti: Rusien puuttuminen skandinaavisista lähteistä on joka tapauksessa merkityksetöntä, koska 1) 800- ja 900-lukujen skandinaavisia tekstilähteitä on minimaalisen vähän ja 2) saagat ovat satoja vuosia myöhempiä ja islantilaisia, joten niiden vaikeneminen ei todista yhtikäs mitään Itä-Euroopassa liikkuneista itäskandinaaveista.
En ole aivan yhtä ehdoton. Ei voi heittää pois kirjallisia lähteitä sen vuoksi, että niissä ei esiinny nimitystä, jonka haluaisi niissä esiintyvän.

Saagoissa on idän retkistä. Ei kuitenkaan koskaan mainita sana rus ja nyt selvisi, että myös varingjar on myöhäinen laina venäjästä.
Sami Raninen kirjoitti:
Sitten tiedetään, että arabiraha meni pääosin Gotlantiin. Birkassa jonka pitäisi olla iso kauppakeskus, on vain vähän arabirahaa.
Birkassa ei ilmeisesti kätketty aarteita. Niin näyttää olleen monen muunkin Itämeren alueen kauppakeskuksen läheisyydessä, joten ehkä kauppakeskuksissa ei sitten ollut taloudellisia, sosiaalisia tai uskonnollisia syitä kätkeä aarteita - tai kätköt palasivat kiertoon eivätkä unohtuneet maahan!
Se on kyllä totta, että kauppapaikoissa on vähän kolikoita verrattuna mm Gotlantiin, jossa niitä on aivan tuhottomasti.

Ruotsin Upplannin kolikkoaarteista en ole saanut selvyyttä. 2008 löydettiin 472 hopearahaa. Vastaava on löydetty 1800-luvulla. Ehkä turvallinen arvio voisi olla 2000 kolikkoa. Onko se paljon?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Tunnut kieltäytyvän hyväksymästä suomen sanaa ruso. Se esiintyy mm yhdyssanoissa rusoposki ja rusokääpä, joka on punainen kääpä, rusovaahtera. Muitakin varmaan on.
Rusoa pidetään ruskean johdoksena.
Suomen sana jossa on S, on S:n sijasta usein karjalassa, lyydissä ja vepsässä TS.
Esimerkki rusahtaa, karjalan rutsahtada.
Mielestäni TS näkyy mm tanskan nimityksessä rydse, joka merkitsee venäläistä. Vepsän rots -> tanskan rydse.
Sinun virheesi on korjattu jo monesti aiemmin, mutta näköjään kovalevysi on täynnä fantasiaa eikä sinne mahdu tietoa: ruskea-sanan vastine vepsässä on rusked, eikä etymologisissa tai tavallisissa sanakirjoissa näy jälkeäkään mistään vepsän ts:llisestä asusta.
No johan nyt. Kieltäydyt hyväksymästä suomen sanaa ruso.
Vetehinen kirjoitti:Ei, vaan kyse on paikallisidentiteetistä. Kaikki nyky-Ruotsin alueella asuneet eivät todellakaan muinoin kutsuneet itseään svealaisiksi; ajatus on yhtä mieletön kuin väittää, että rautakauden hämäläiset ja karjalaiset olisivat kutsuneet itseään suomalaisiksi.
Ehkä he kutsuivat itseään ruotseiksi ihan suomeksi. Suomenkielistä asutustahan siellä on ollut. Siitähän Saxo Grammaticuskin kirjoitti ja onhan siellä suomalaisia paikannimikin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

Tapio Onnela kirjoitti:Ett gigantiskt hamnområde i vikingastaden Birka har upptäckts av marinarkeologer.
Siellä kaivauksia kai rahoitetaan sponsorirahalla, joka aiheuttaa tarpeen suuriin otsikoihin. Näin olen ymmärtänyt asian.

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 17:27

Re: Novgorod - Venäjä

Vetehinen kirjoitti: En ole aivan yhtä ehdoton. Ei voi heittää pois kirjallisia lähteitä sen vuoksi, että niissä ei esiinny nimitystä, jonka haluaisi niissä esiintyvän.
Ei myöskään voi tarrautua merkityksettömiin näennäisperusteluihin, vaikka ne sopisivatkin omiin toiveisiin ja kuvitelmiin.

Järkevästi ajatellen ei ole ensimmäistäkään syytä, miksi koko rus-sanan edes pitäisi esiintyä saagateksteissä siinäkään tapauksessa, että rusit olivat skandinaavista alkuperää. 1200- tai 1300-luvun islantilaisilla ei ollut minkäänlaista yhteyttä 800- tai 900-lukujen Itä-Eurooppaan ja siellä liikkuneisiin skandinaaveihin. Miten islantilaiset olisivat voineet kirjoittaa siitä aiheesta tai tuntea siihen liittyviä termejä?

Joku Ingvar Vidfamnen saaga kertoo 1000-luvusta ja on jo selvästi lähempänä saagakirjailijoiden omaa aikaa.

Sanontahan kuuluu, että todisteiden puuttuminen jostakin ei välttämättä ole todiste jonkin puuttumisesta. Pitää arvioida myös erilaisten todistusaineistojen edustavuutta, ja tässä nimenomaisessa kysymyksessä se saagalähteiden edustavuus on selkein ja ymmärrettävin perustein nollan tuntumassa. Muita todisteita skandinaavien liikkumisesta Itä-Euroopassa 800- ja 900-luvuilla on runsaasti.
Sami Raninen kirjoitti:
Sitten tiedetään, että arabiraha meni pääosin Gotlantiin. Birkassa jonka pitäisi olla iso kauppakeskus, on vain vähän arabirahaa.
Ruotsin Upplannin kolikkoaarteista en ole saanut selvyyttä. 2008 löydettiin 472 hopearahaa. Vastaava on löydetty 1800-luvulla. Ehkä turvallinen arvio voisi olla 2000 kolikkoa. Onko se paljon?
No, olisi sekin melkein 10 kertaa enemmän kuin koko Manner-Suomen islamilaisten hopearahojen määrä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

Sami Raninen kirjoitti:Järkevästi ajatellen ei ole ensimmäistäkään syytä, miksi koko rus-sanan edes pitäisi esiintyä saagateksteissä siinäkään tapauksessa, että rusit olivat skandinaavista alkuperää. 1200- tai 1300-luvun islantilaisilla ei ollut minkäänlaista yhteyttä 800- tai 900-lukujen Itä-Eurooppaan ja siellä liikkuneisiin skandinaaveihin. Miten islantilaiset olisivat voineet kirjoittaa siitä aiheesta tai tuntea siihen liittyviä termejä?

Joku Ingvar Vidfamnen saaga kertoo 1000-luvusta ja on jo selvästi lähempänä saagakirjailijoiden omaa aikaa.


Tunnut arvelevan, että skandinaaveiksi kuvitellut rusit olisivat olleet olemassa 800-900-luvuilla, mutta hävinneet 1000-luvulla. Vai ymmärränkö väärin.

Missään missä skandinaavit ovat idässä kulkeneet, he eivät ole jättäneet omaa nimeä itsestään.

Ehkä selitys on se, että skandinaaveja oli niin vähän idässä. He sulautuivat suureen joukkoon, jolla oli nimi rusi.
Sami Raninen kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
Sitten tiedetään, että arabiraha meni pääosin Gotlantiin. Birkassa jonka pitäisi olla iso kauppakeskus, on vain vähän arabirahaa.
Ruotsin Upplannin kolikkoaarteista en ole saanut selvyyttä. 2008 löydettiin 472 hopearahaa. Vastaava on löydetty 1800-luvulla. Ehkä turvallinen arvio voisi olla 2000 kolikkoa. Onko se paljon?
No, olisi sekin melkein 10 kertaa enemmän kuin koko Manner-Suomen islamilaisten hopearahojen määrä.
Voi olla. Kaksi aarretta on saattanut sisältää puolet kaikista Upplannin rahoista.

Upplannin arabirahojen luonnollinen selitys lienee kauppa Gotlannin kanssa. Siellä oli runsain mitoin arabialaisia kolikoita, joilla gotlantilaiset saattoivat ostaa upplantilaisten orjia ja turkiksia. Se voi hyvin selittää Upplannin arabirahat. Voi tietenkin olla myös, että upplantilaiset ovat ryöstäneet Gotlannin.

Miksi upplantilaiset olisivat matkanneet kauas kun lähellä oli rikkaita ostajia?

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Novgorod - Venäjä

Novgorodin kronikassa vuosilta 1016 - 1471
http://www.archive.org/details/chronicl ... 00michrich käännöksenä vuodelta 1914
Lontoo, Robert Michell, Ph.D nevill Forbes, prof. A.A.Shakmatov- St.Petersburg University
Kirjoitetaan skandinaavien vaikutusta olleen eniten Novgorodissa, Kievissä vähemmän.
Novgorodissa
kirjoitetaan olleen nemetskien ja varangien kauppiaskaupunginosan. Olisivatkohan nuo varangit olleet skandinaaveja?
Nemskit ja Svei´t Alexander Nevskin voittamina 1240 ja 1242 mainitaan, mutta kauppaa nemskikauppiaiden kanssa se ei näyttäisi estäneen. Mongolivallan 1220 - 1460 aikana tuon vallan ulkopuolella olleen Novgorodin kauppa nemtskien kanssa kasvoi.
Rauha
Novgorodin ja Tanskan välillä sanotaan solmitun 1302 ja Svei / Swedenin kanssa 1323.
Norjalaisten pohjanmiesten sanotaan hyökkäilleen n. 1395 - 1411 lähinnä myöhemmän ajan Arkangelin suunnalla, Dvina-joella, sekä Kuolassa.
Ja Novgorod näyttäisi jo varhain käyneen sotia Kiovan hallintoa vastaan ja Moskovaakin vastaan ja Moskovan-Novgorodin rauhanteon jälkeen näytetään yhdessä käydyn sotaa Tveriä vastaan.

Korel- maa/ heimokin mainitaan lähinnä vastustajana, olisikohan Korelan suuntaankin ollut kuitenkin kauppayhteyksiäkin?
Kievin valta luhistui mongolien hyökkäykseen ja miehitykseen, mutta tsaari Baty´n verotuksen ulottumattomiin jääneen Novgorodin lähes tasavallan tapaisen kauppaimperiumin läntiset yhteydet näyttäisivät vahvistuneen?
Ja
Moskovan kirjoitetaan murskanneen Novgorodin 1471. Mutta Solovetskin linnoitusluostari sanotaan perustetun aiemmin vuonna 1429, rakensikohan Solovetskin
Moskova vai Novgorod?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Novgorod - Venäjä

Vetehinen kirjoitti:Tunnut arvelevan, että skandinaaveiksi kuvitellut rusit olisivat olleet olemassa 800-900-luvuilla, mutta hävinneet 1000-luvulla. Vai ymmärränkö väärin.

Missään missä skandinaavit ovat idässä kulkeneet, he eivät ole jättäneet omaa nimeä itsestään.

Ehkä selitys on se, että skandinaaveja oli niin vähän idässä. He sulautuivat suureen joukkoon, jolla oli nimi rusi.
Myöhemmin muodostunut kokonaisuus tunnetaan suomeksi venäläisinä. Samaa nopeaa sulautumista ympäristöön tapahtui niin Sisiliassa, Normandiassa kuin Brittein saarillakin ja tietenkin myös nykyisen Suomen alueella. Esim. Englannin 1000-luvulla valloittaneet normannit olivat jo ranskankielisiä.

lentava kirvesmies
Viestit: 360
Liittynyt: 07.12.07 10:20

Re: Novgorod - Venäjä

Vielä kerran geenitutkimuksesta.

Moskovan geenitieteen keskus, eli МГНЦ on tehnyt muunmuassa projektin "puhdas rurik". Tehty yhteistyössä Brittiläisten ja Ruotsalaisten kanssa. Brittiläisten siksi, että yksi oletetun Ruriksuvun haara asuu Britanniassa.
Kaikkiaan näitä tutkittuja sukuhaaroja on viisi ja tutkittuja henkilöitä "muutamia kymmeniä".

Tutkimustensa tuloksista näin. Ensinnäkin Venäläiset jakautuvat pääasiassa kahteen geneettiseen ryhmään: Eteläinen on Eurooppalaista ja pohjoinen sekakansaa, sekoittuneena Suomalaisugrilaisiin. MongolialaisTataarivalloitus ei ole jättänyt geenistöön jälkiä.

Ruriksukujen geeniperimä osoittaa kaukaisten esi-isien asuneen linjalla Norja Siperia.
näistä esi-isistä on 90% asunut Suomen alueella ja 10% osoittaa Britanniaan ja Ruotsiin. Lähinnä voi Rurikin syntymäpaikan paikantaa alueelle, pohjoisNorja, Ruotsi, Suomi, Eesti.

Tutkimuksen suorittajat toteavat geneografian olevan nuori, mutta nopeasti kehittyvä tiede ja todellinen historiallinen salapoliisityö, on vasta alussa.


Pikainen tutustuminen tästä aineistosta tehtyihin tulkintoihin kertoo, oletetun Rurikin syntymäpaikan sijoitetun enimmäkseen Tukholman etelä, tai pohjoispuolelle, pohjoisNorjaan, pohjoisRuotsiin, tai Suomeen.

Joka tapauksessa, oli Rurik sitten syntynyt missä tahansa, niin oletettavasti hän ei ole syntynyt neitseellisesti ja sukunsa on jättäneet alueelle omaa geenistöään, oli se sitten kotoisin mistä tahansa.
Jos näin on tapahtunut, niin alueen geenistö voi kertoa tuon syntymäalueen hyvinkin tarkasti. Eli joku saattaa tämän työn tehdä. Vaikkapa Häkkinen!



Laitanpa tähän vielä jotakin legendojen todistusvoimasta. Eli Nestorin kronikka tekee eron Varjagirusien ja Svealaisten välillä.
Historioitsia Tatizev kirjoittaa Joakimovskin kansantaruissa kerrotun Rurikin olleen Suomalaisvarjagin sukua.

Eli näistä lukuisista legendoista voi löytää ihan mitä tahansa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

jsn kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Tunnut arvelevan, että skandinaaveiksi kuvitellut rusit olisivat olleet olemassa 800-900-luvuilla, mutta hävinneet 1000-luvulla. Vai ymmärränkö väärin.

Missään missä skandinaavit ovat idässä kulkeneet, he eivät ole jättäneet omaa nimeä itsestään.

Ehkä selitys on se, että skandinaaveja oli niin vähän idässä. He sulautuivat suureen joukkoon, jolla oli nimi rusi.
Myöhemmin muodostunut kokonaisuus tunnetaan suomeksi venäläisinä. Samaa nopeaa sulautumista ympäristöön tapahtui niin Sisiliassa, Normandiassa kuin Brittein saarillakin ja tietenkin myös nykyisen Suomen alueella. Esim. Englannin 1000-luvulla valloittaneet normannit olivat jo ranskankielisiä.
Normanniassa ja Englannissa käsittääkseni tunnetaan skandinaavien omakielinen nimitys itsestään kuten normanni ja daani.

Jos noin on, niin se eroaa idän suunnasta, jossa ei taideta tuntea skandinaavien omakielisiä nimityksiä itsestään.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

lentävä kirvesmies kirjoitti:Joka tapauksessa, oli Rurik sitten syntynyt missä tahansa, niin oletettavasti hän ei ole syntynyt neitseellisesti ja sukunsa on jättäneet alueelle omaa geenistöään, oli se sitten kotoisin mistä tahansa.
Jos näin on tapahtunut, niin alueen geenistö voi kertoa tuon syntymäalueen hyvinkin tarkasti. Eli joku saattaa tämän työn tehdä. Vaikkapa Häkkinen!
Mielestäni syntymäalueen selvittämisessä geenitutkimus on hyvin epävarma, koska ei voi tietää ovatko geenit kulkeutuneet alueelle ennen Rurikia vai Rurikin jälkeen.

Häkkinen ei todellakaan ole henkilö selvittämään asiaa. Hän kirjoittaa "katselevansa" geenien diversiteetin eli monimuotoisuuden. Hän vain "näkee".

Tutkijat käyttävät ohjelmistoja diversiteettiä kuvaavien suureiden laskentaan. Esimerkki ohjelmasta on tässä:
Arlequin (version 3.0): An integrated software package for population genetics data analysis
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2658868/

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Novgorod - Venäjä

Vetehinen kirjoitti:Normanniassa ja Englannissa käsittääkseni tunnetaan skandinaavien omakielinen nimitys itsestään kuten normanni ja daani.
Normannien tarkempi alkuperä on edelleen hämärän peitossa. Se voi olla niin nykyistä Norjaa, Tanskaa kuin Ruotsiakin. Onko sinulla antaa viitteitä siitä, että tämä väki todella kutsui itseään "normanneiksi" tai "daaneiksi" vai tarkoitatko myöhempää kieltä? Kiinnostavin oli Sisilia, missä he taisivat omaksua arabian kielen. Paikallisessa kielessä puhutaan yhä "sanguino vichingosta" ja väitetään Sisialiassa asuvan myös selvästi vaaleampia ihmisiä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Novgorod - Venäjä

jsn kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Normanniassa ja Englannissa käsittääkseni tunnetaan skandinaavien omakielinen nimitys itsestään kuten normanni ja daani.
Normannien tarkempi alkuperä on edelleen hämärän peitossa. Se voi olla niin nykyistä Norjaa, Tanskaa kuin Ruotsiakin. Onko sinulla antaa viitteitä siitä, että tämä väki todella kutsui itseään "normanneiksi" tai "daaneiksi" vai tarkoitatko myöhempää kieltä?
Tarkoitan viikinkiajaksi kutsuttua aikaa. Tanskan nordmand, ruotsin norrman, norjan nordmann ja islannin norðmand tarkoittivat norjalaista.

Tanskalaisista sai nimensä Danelagh, joka vanhaksi englanniksi oli Dena lagu ja tanskaksi Danelagen.

Nimissä näkyy mielestäni tanskalaisten ja norjalaisten omakieliset nimitykset. Idässä sellaisia ei ole.
jsn kirjoitti:Kiinnostavin oli Sisilia, missä he taisivat omaksua arabian kielen. Paikallisessa kielessä puhutaan yhä "sanguino vichingosta" ja väitetään Sisialiassa asuvan myös selvästi vaaleampia ihmisiä.
Vichingi taitaa olla aika moderni italiannos viikingistä.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Novgorod - Venäjä

Danelagen viittaa Brittein saarilla tunnettuun oikeusjärjestelmään, hieman kuten Suomen rannikkoseutujen pitäjissä keskiajan peruina mennyt raja suomalaisen ja ruotsalaisen oikeuden välillä.

Muutkin maa- ja kansallisuusnimitykset taitavat olla lähes yhtä epämääräisiä kuin Rus-nimikin ja olla pikemminkin muiden tekemiä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Etymology_of_Denmark

Rohkenisin epäillä, että tanskalaiset tai norjalaiset ovat ennen 1000-lukua tarkoittaneet tämännimisiä maita/valtioita.
Vetehinen kirjoitti:Vichingi taitaa olla aika moderni italiannos viikingistä.
Varmasti näin, en tarkoittanut että olisi vanha sana, vaan viittasin enemmänkin Sisiliassa eläviin väitettyihin normannien "suoriin" jälkeläisiin. Tosiasia on, että he sulautuivat paikalliseen väestöön, jossa on jo tätä aiemmin ollut hyvin monenlaisia aineksia koko Välimeren alueelta.

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 17:27

Re: Novgorod - Venäjä

Vetehinen kirjoitti: Tunnut arvelevan, että skandinaaveiksi kuvitellut rusit olisivat olleet olemassa 800-900-luvuilla, mutta hävinneet 1000-luvulla. Vai ymmärränkö väärin.
No mutta, eihän tuo ollut mitään minun arveluani. Juuri noin se tapahtui ihan oppikirjahistoriankin mukaan. Rusit slaavilaistuivat 1000-luvulle tultaessa ja rus-nimi päätyi sinne, missä se nyt on.
Missään missä skandinaavit ovat idässä kulkeneet, he eivät ole jättäneet omaa nimeä itsestään.
Siihen voi olla monta syytä. Aika pitkälle tähän pätee sama kuin saagalähteisiinkiin: Idästä on hyvin vähän aikalaislähteitä, nekin harvat perustuvat pitkälti toisen käden tietoon ja niiden kirjoittajia erotti skandinaaveista erittäin korkea kieli- ja kulttuurimuuri. Omakielisten skandinaavisten etnonyymien tallentumiselle oli siis aika vähän tilaisuuksia, varsinkin jos ne jäivät pian käytöstä erillisen rus-identiteetin kehittyessä.

Vertailun vuoksi: Suomalaisten omakielinen etnonyymi tavataan ensimmäistä kertaa 1200-luvun venäjänkielisissä kronikoissa (jos tavataan, ilmeisesti ei kuitenkaan ole täysin varmaa, mitä kronikkatermi sum tarkoittaa). Voiko siitä päätellä, että itämerensuomalaista väestöä ei asunut Suomen alueella ennen kuin aikaisintaan 1200-luvulla?

Eipä tietenkään voi. Aikaisemmat skandinaaviset ja muut lähteet eivät vain ole sellaisia, että niihin olisi tallentunut Suomen alueen asukkaiden omakielisiä etnonyymejä! Hämäläisetkään eivät siis olleet viikinkiajalla germaaneja, vaikka ensimmäinen heihin viittaava teksti on viikinkiaikainen riimukirjoitus, jossa esiintyy etymologialtaan germaaniseksi katsottu tavast-nimi.

Johtopäätös: omakielisen etnonyymin puuttuminen keskiaikaisista lähteistä ei yleensäkään ottaen taida olla kovin häävi argumentti.
Ehkä selitys on se, että skandinaaveja oli niin vähän idässä. He sulautuivat suureen joukkoon, jolla oli nimi rusi.
Parhaiten perusteltu taitaa edelleen olla se teoria, jonka mukaan rusi-nimestä tuli sen suuren joukon nimi, johon skandinaavit sulautuivat.

Ei skandeja tietenkään voinut Itä-Euroopassa olla lukumääräisesti kovin paljon. Ylä-Volgan skandinaavisen asutuksen on katsottu olleen suurelta osin ahvenanmaalaista alkuperää. Kun ottaa huomioon, että Ahvenanmaan viikinkiaikainen väkiluku on arvioitu noin 3600 - 6000 hengeksi, saa jonkinlaisen kuvan siitä, miten pieni ihmisjoukko riitti muodostamaan "suuren osan" skandinaavisesta asutuksesta jollain tietyllä alueella.
Miksi upplantilaiset olisivat matkanneet kauas kun lähellä oli rikkaita ostajia?
Ehkä itäeurooppalaiset kauppiaat maksoivat paremmin kuin ne oletetut gotlantilaiset välikädet. Ehkä kauppatavaratkin oli helpointa hankkia suoraan idästä. Viikinkiajan kaupan organisaatiosta ei tiedetä niin kovin paljon, mutta saattoihan upplantilaisilla olla useitakin hyviä syitä yrittää välillä solmia yhteys suoraan Itä-Euroopan markkinapaikkoihin. Mutta tämähän ei liity mitenkään siihen, olivatko Itä-Eurooppaan pysyvästi asettuneet rusit merkittäviltä osin upplantilaista alkuperää. Se pitää päätellä Itä-Euroopan eikä Upplannin löytöjen perusteella.

Siitä ei ainakaan pääse mihinkään, että Itä-Euroopassa on suhteellisen suuri määrä nimenomaan Keski-Ruotsiin eikä Gotlantiin viittaavia esinelöytöjä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”