Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Emma-Liisa kirjoitti:Kannattaisi ehkä vähän miettiä, että jos kerran meitä vihastuttaa, ärsyttää tai huvittavat venäläisten (ei tietenkään kaikkien) tapa käsitellä historiaa (että NL ei koskaan tehnyt mitään virhettä, että puna-armeija oli täynnä sankarillisia vapauttajia, että pettureita kirotaan katkerasti, että partisaanit olivat aina sankareita, että on sitä hienompaa mitä enemmän on uhreja koska niihin voi vedota), niin meilläkin "isänmaallisuudella" voi olla monta tulkintaa.
Isänmaallisuus Venäjällä on kunniassa ja arvostettua ja Venäjällä ei näytä esiintyvän isänmaallisuuden "taiteellisia tutkijoita ja myytinmurtajia" kuten meillä Suomessa 1939 - 1944 sodasta.

Ovatkohan nuo suomalaiset isänmaallisuuden "myytinmurtajat" liikkeellä yksinomaan julkisuutta itselleen saadakseen vai olisikohan taustalla myöskin romahtaneen ideologian jäännöksiä?

Partisaanit Suomen suunnalla olivat tietääkseni NKP:n toimesta mm. vankileireiltä kerättyä epämääräistä joukkoa, jossa lienee ollut mukana Suomessakin syntyneitä.
Suomessa neuvostopartisaanit - jotka eivät kuuluneet puna- armeijaan - ´kunnostautuivat´ tappamalla siviilejä, eivätkä uskaltautuneet hyökkäämään sotilaallisiin kohteisiin. Ja jotkut piirit meillä Suomessa taitavat yhä soitella "Partisaanivalssia."
Veikko Palvo

Veikko Huuska
Viestit: 193
Liittynyt: 28.09.08 15:26
Paikkakunta: Ikaalinen

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Jos tutkija toteaa, että ”puna-armeijan hyökkäys Raatteen tiellä olisi todennäköisesti pysähtynyt huoltovaikeuksien takia, vaikka suomalaiset eivät olisi lainkaan tehneet vastarintaa”, syyllistyy hän melkoiseen puna-armeijan suorituskyvyn aliarviointiin. Vaikka ko. armeija tekikin – meidän onneksemme – monia virheitä ja oli heikosti varustautunut, ei se silti ihan tyhmä ollut; kyllä divisioonan rykmentit laitettiin marssikolonnaan ihan normaalissa järjestyksessä, eli huolto-osasto kunkin rykmentin, pataljoonan ja komppanian mukaan niille kuuluvaan paikkaan. Lisäksi PA:lla oli riittävästi ilmavoimaa kuljettamaan huomattaviakin huoltokuljetuseriä metsätien varteen. Jonkin verran sinne tulikin, ja osa suomalaisten käsiin, mutta kapasiteetti olisi tarvittaessa riittänyt enempäänkin. Niin että ei se armeija pakkaseen, lumeen ja metsään hyytynyt, vaan aivan sota-opillisesti asialliseen vastaiskutaktiikkaan ja tuon taktiikan tehokkaaseen toteutukseen.
Mitä tulee Talvisodan henkeen, saatan olla siitä enemmänkin tutkijan kanssa samaa mieltä, kunhan tarkemmin pääsen lukemana mitä mieltä hän oikeasti on ja miten näkemyksensä perustelee.
Oma näkemykseni Talvisodasta lyhyesti: Talvisota oli suurempi riski Suomelle kuin nykykäsityksessämme ymmärrämmekään. Kaikki ainekset Suomen tuholle olivat olemassa. Euroopasta oli jo tuolloin silvottu ja osin häivytetty kartalta itsenäisiä pienvaltioita; odotettavissa oleva Suomen kohtalo oli sama.
Että Suomi muodostui suureksi poikkeukseksi diktaattorien mellastamassa Euroopassa, johtui aluksi enemmän onnellisista sivutekijöistä kuin suomalaisten uskosta ja tahdonvoimasta. Tietyt tekijät, kuten O.W. Kuusisen Terijoen hallitus, siviilien pommitukset, räikeä valhepropaganda Moskovan taholta ym. vaikuttivat herättävästi suomalaisiin. Sitten aivan – näkemykseni mukaan – ratkaisevaa oli taistelupari Talvela-Pajarin toiminta Tolvajärvi-Ägläjärvi akselilla. Tolvajärven torjuntavoitto joulukuussa joulun alla oli todellinen Taivaan lahja Suomen kansalle. Siitä alkoi usko. Lukekaapa silminnäkijäkertomuksia päämajasta, armeijan yläpäästä, politiikan johtotasolta; pelkkää epäuskoa, epäluottamusta, pakokauhua. Ajatelkaapa mitä UKKekkonen kirjoitti käytyään päämajassa tapaamassa ”pitkää miestä”; aivan maansa myynyt mies siellä.. Ajatelkaa sitä kauheaa desantti-kauhua ja jahtia, joka epidemian omaisena löi kansakunnan yli: kytättiin ja epäiltiin vähän kaikkia. Jos oli maanpettureita, oli myöskin valmiutta uskoa että niitä oli, viljalti yli sen mitä oli. Ja valmiutta ryhtyä maanpetturiksi, yhteistoimintaan, petaamaan asemia… ”katsomaan tulevaisuuteen”.
Kyllä se oli niin pienestä kiinni, että Iso pallo alkoi pyöriä Suomen hyväksi, kansakunnan tulevaisuuden hyväksi, eikä Suomen pahaksi, kansakunnan tulevaisuuden kannalta onnettomalle kierteelle. Suomi kävi niin lähellä kuilun reunaa, että melkein jo kävelimme kansakuntana tyhjän päällä… ja kävelimmekin, mutta sitten – Tovajärvestä lähtien näitä tuli, vastarintaa, aktiivisuutta, taistelua, uskoa, yhteishenkeä. Tappiomieliala alkoi väistyä, selvitytymismieliala voittaa alaa..
Tovajärvi, Ägläjärvi, Kelja, Suomussalmi, Taipale, Raate.. jne.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Veikko Palvo kirjoitti:Isänmaallisuus Venäjällä on kunniassa ja arvostettua ja Venäjällä ei näytä esiintyvän isänmaallisuuden "taiteellisia tutkijoita ja myytinmurtajia" kuten meillä Suomessa 1939 - 1944 sodasta.
Venäjällä ne laitetaan vankilaan. Haluaisitko, että sama tehtäisiin täällä? Pitäisikö mielestäsi kiihkoton historiantutkimus korvata venäläistyylisellä isänmaallisella paatoksella? Siinä tapauksessa talvisodan sankarivainajat olisivat kuolleet turhaan.
Veikko Palvo kirjoitti:Ovatkohan nuo suomalaiset isänmaallisuuden "myytinmurtajat" liikkeellä yksinomaan julkisuutta itselleen saadakseen vai olisikohan taustalla myöskin romahtaneen ideologian jäännöksiä?
Millä perusteella liität Tuomo Keskisarjan (s.1971) tähän joukkoon? Aika vaikea kuvitella esim 1970-luvulla syntyneistä tuota.
Veikko Palvo kirjoitti:Ja jotkut piirit meillä Suomessa taitavat yhä soitella "Partisaanivalssia." Veikko Palvo
Voisitko ihan suoraan sanoa mitä tarkoitat, vihjailu "piireistä" jättää argumenttisi ilmaan.
Eikös muuten Partisaanivalssi ole alunperin puolalainen kappale?

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Olen aivan samaa mieltä kuin Tapio Onnela. Kuunneltuani Keskisarjaa Kalle Haataisen ohjelmassa en voi olla muuta mieltä kuin että kysymyksessä on rehellinen ja vakavasti otettava historioitsija ja samalla mainio kirjailija sekä kiinnostavalla tavalla esiintyvä, asiastaan innostunut henkilö. Ei suinkaan repostelija tai rienaaja.
Vuosien ajan tätä foorumia seuranneena en voi olla ihmettelemättä sitä epäluulon ja kaunan määrää mikä täällä leijailee. Kun työskentelen ihan muitten asioitten parissa, en historiantutkimuksen, en osaa sanoa liittyytyykö tämä kaikki ammatilliseen kateuteen vai mihin kummaan.
Toisaalta se tuo julki tuleviin teksteihin oman humoristisen sävynsä...

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Minua hiukan ihmetyttää tämä monilla forumeilla näkyvä keskittyminen pelkästään siihen, olisivatko neuvostojoukot pysähtyneet Raatteen tiellä muutenkin vaiko eivät -- asia, joka on mainittu peräti tämänkin ketjun avausviestissä ja sen jälkeen vielä toistamiseen useamman kerran. Minulla oli se käsitys, että Keskisarja nyt kaiketikaan ei lähtenyt tässä kirjoittamaan mitään operaatiohistoriaa, vaan eräänlaista arjen sotahistoriaa ruohonjuuritasolta. Hänhän vieläpä sanoo sen varsin selvästi tuossa radiohaastattelussa ja on mielestäni ottanut aivan oikean perspektiivin. Mukana näyttäisi olevan myös sodan kulttuurihistoriaa, ja ehkä jonkinlaista Peter Englundin ilmaisun tavoittelua.

Suoraan sanoen minustakin vaikuttaa epätodennäköiseltä, että neuvostojoukkojen resurssit ja logistiikka olisivat sellaisenaan riittäneet Ouluun asti. Mutta se nyt varmaan ei kuitenkaan taida olla se kiinnostavin asia tässä odotettavassa tutkimuksessa, paitsi jos ehdoin tahdoin haluaa sen jostain syystä sellaiseksi vääntää?

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Jussi Jalonen kirjoitti: Mutta se nyt varmaan ei kuitenkaan taida olla se kiinnostavin asia tässä odotettavassa tutkimuksessa, paitsi jos ehdoin tahdoin haluaa sen jostain syystä sellaiseksi vääntää?
Ei varmaankaan, mutta se on selkein uusi väite mitä teoksen ennakkotiedotuksessa on hyödynnetty. Muutenhan vuorossa ei välttämättä näyttäisi olevan mitään varsinaisesti uutta mutta ei vetävästi kirjoitettuja sotahistoriateoksia ole Suomessakaan liikaa kirjoitettu.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Suoraan sanoen minustakin vaikuttaa epätodennäköiseltä, että neuvostojoukkojen resurssit ja logistiikka olisivat sellaisenaan riittäneet Ouluun asti. Mutta se nyt varmaan ei kuitenkaan taida olla se kiinnostavin asia tässä odotettavassa tutkimuksessa, paitsi jos ehdoin tahdoin haluaa sen jostain syystä sellaiseksi vääntää?
Jussi Jalonen Viestit: 701Liittynyt: 29.05.07 10:18Paikkakunta: Pyynikki
Kyllä ne ilman suomalaisten vastarintaa olisivat riittäneet. Tiestökin olisi jonkun verran parantunut länteen päin mentäessä.

Etsin piruuttani netistä tietoja siitä, miten paljon tarvikkeita yksi divisioona tarvitsi toisen maailmansodan aikana pysyäkseen toiminnassa yhden vuorokauden. Jalkaväkidivisioona tarvitsi noin 20 tonnia tavaraa jos se ei ollut taistelussa mutta 170 tonnia jos se oli taistelussa. 170 tonnia tarkoittaa noin sataa kuorma-autollista, jos auton tehokas kuorma on 1,5 tonnia (tyypillinen lastauskyky 1939). Panssaridivisioonalla kulutus nousi jopa 700 tonniin vuorokaudessa, mutta tämä on sodan loppuvaiheen saksalaisen divisioonan tarve. Vuonna 1939 tarve ei varmaankaan ole ylittänyt 300 tonnia. Yksi 3 tonnin kuorma-auto kykeni kuljettamaan vuonna 1939 saksalaisen panssarikomppanian (tykin kaliiperi 20 tai 37 mm) tai panssarijoukkueen (kaliiperi 75 mm) ammukset mutta 1944 kuormaan mahtui pahimmillaan vain yhden vaunun ammuskuorma. Polttoaineen kulutuskin nousi vähintään kaksinkertaiseksi vaikka vaunujen lukumäärä väheni.

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Eikä sieltä olisi vissiin tullut kuin 163. Divisioona, ellei vastarinta olisi ollut niin voimakasta.

Mutta odotellaan kirjan ilmestymistä.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Tapio Onnela kirjoitti:
Veikko Palvo kirjoitti:Ja jotkut piirit meillä Suomessa taitavat yhä soitella "Partisaanivalssia." Veikko Palvo
Voisitko ihan suoraan sanoa mitä tarkoitat, vihjailu "piireistä" jättää argumenttisi ilmaan.
Eikös muuten Partisaanivalssi ole alunperin puolalainen kappale?
Vaikkapa tässäkin vuodelta 2012 http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/kotimain ... va-silmiin sanotaan tuon "Suomen vastarintaliike-filmin" tehdyn Hannu Salaman romaanin pohjalta.
Ja
H.Salaman sanotaan kysyvän, kenelle on oltava uskollinen: isänmaalle, aatteelle vaiko itselle.
Muistaakseni H.Salama oli "Uralin perhosenkin" käsikirjoittajia?
Historian
arkistotietojen mukaan tuoTampereen vastarintaliike käsitti ehkä n. 20:n kommunistin suuruisen solun vahvistettuna parilla punailmavoimien koneesta pudotetulla desantti- vakoilijalla.

Teemu Keskisarja
puhuu tuossa YLE-haastattelussa Suomussalmen 1939 *elävistä kompasseista*, suomussalmelaisista jotka ryhtyivät opastamaan ja avustamaan Suomeen hyökkääjiä,
koska näiden kartat olivat kuulemma puutteellisia. Ilmari Kiannon maanpetos-vankeustuomiokin mainitaan.

J.Kämäräisen tutkimusten mukaan Raatteen tien suunnalla todella perustettiin 1939
Talvisodan alussa hyökkääjän ideologian mukaisia "paikallisneuvostoja."
Olisikohan Ilmari Kiannonkin saaman vankeustuomion taustalla vaikuttanut näiden
Suomussalmen korpikommunistien toiminta?
Tuossa
haastattelussa T.Keskisarja näyttäisi lähinnä "pyörittelevän" jo aiemmin historiassa tutkittuja asioita.

Vuonna
1944 syksyllä laajamittaiseen vastarintaliikkeen perustamiseen oli historiallisten tietojenkin mukaan varauduttu, mutta kuinkahan suuressa määrin noita Kari Paljakan filmin kuvailemia neuvostoideologian kannattajia olisi toiselle puolelle rintamaa löytynyt?

Partisaanivalssi
voi hyvinkin olla alunperin puolalainen, AgitProp- yhtyekin taisi esittää sitä Kenen lippua kannat- laulunsa ohella?
Äskettäin AgitProp piti Tampereella 40-vuotisjuhlakonserttinsa, nostalgisia kuulijoitakin löytyi ja olikohan osa heistä syntynyt AgitProp-yhtyeen perustamisen jälkeen?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Veikko Palvo kirjoitti:[ Olisikohan Ilmari Kiannonkin saaman vankeustuomion taustalla vaikuttanut näiden
Suomussalmen korpikommunistien toiminta?
No ei ollut. Kiantohan kehotti 1918 tappamaan punaiset naiset kuten naarassudetkin tapeetaan, jotteivat tee pentuja. Eli oli juuri päinvastaisen aatesuunnan miehiä.

Talvisodan alussa Kianto vain halusi suojella omaa kotiaan ja kehotti puna-armeijaa menemään mualle, kuten läheiseen saareen joka hänen mukaansa oli tyhjä. Naiivia se lähinnä oli, sillä viholliselle ei saanut antaa mitään tietoja ja polttaa vaikka oma koti jos tarpeen.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Olen aikaisempina vuosina lukenut Teemu Keskisarjalta Alexander Järnefeltin (kirj. yhdessä Jouni Yrjänän kanssa) ja G. A. Serlachiuksen elämäkerrat sekä historia-aiheiset esseekokoelmat Vääpeli T:n tapaus ja viimevuotinen Kyynelten kallio. Lukemani perusteella oma mielipiteeni on, että dosentti Keskisarja edustaa suomalaisten nykyhistorioitsijoiden ehdotonta kärkeä. Hänen tekstinsä ovat minusta kauttaaltaan objektiivisia, tuoreita näkökulmia avaavia, ilmaisuvoimaisia sekä tyylillisesti loisteliaita. (Viimeksi mainitussa suhteessa taitaa hivenen edelle kiilata vain Mirkka Lappalainen, jonka vuosien 1695 - 1697 nälkäkatastrofikuvausta Jumalan vihan ruoska parhaillaan luen.) Vielä kuluvan vuoden puolella ilmestynee Suomen historian professori Markku Kuisman yhdessä Keskisarjan kanssa kirjoittama teos "suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862 - 2012". Ehkäpä joku herkkäkorvaisempi on siinäkin teoksessa kuulevinaan Partisaanivalssin stemmoja...

Dosentti Keskisarja ei tähänastisen tuotantonsa perusteella tarvitse muiden puolusteluja - kaikkein vähiten meikäläisen esittämiä. Jäin vain ihmettelemään tässä keskustelussa esiintynyttä huolestuneisuutta siitä, että Keskisarja pyrkii masinoimaan sensaatioita, ehkä kiihottamaankin tai parhaimmassakin tapauksessa vain "pyörittelee" yleisesti tunnettuja asioita. Jokainen voi toki vapaassa maassa, kuten usein sanotaan, valita itse historialuettavansa. Siitä tutusta, turvallisesta ja kansallisesti koetellusta lektyyristä kun ei missään nimessä pitäisi puutetta oleman.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Emma-Liisa kirjoitti:
Veikko Palvo kirjoitti:[ Olisikohan Ilmari Kiannonkin saaman vankeustuomion taustalla vaikuttanut näiden
Suomussalmen korpikommunistien toiminta?
No ei ollut. Kiantohan kehotti 1918 tappamaan punaiset naiset kuten naarassudetkin tapeetaan, jotteivat tee pentuja. Eli oli juuri päinvastaisen aatesuunnan miehiä.

Talvisodan alussa Kianto vain halusi suojella omaa kotiaan ja kehotti puna-armeijaa menemään mualle, kuten läheiseen saareen joka hänen mukaansa oli tyhjä. Naiivia se lähinnä oli, sillä viholliselle ei saanut antaa mitään tietoja ja polttaa vaikka oma koti jos tarpeen.
J.Kämäräinen kirjoitti tuossa aiemmin: Suomussalmella "163 Div. mukana oli kansanhallituksen ja kansanarmeijan orgaaneja, joita esim Suojärvellä ei ollut.
Siitä huolimatta yhteistyöelimet syntyivät tavattoman nopeasti ja niitä jopa perustettiin oma-alotteisesti.
Myös kertomukset kansantuomioistuimista ovat jotakin, joka puuttuu Suojärveltä kokonaan, samoin astuminen vihollisen palvelukseen."

Tuo yhteistoiminta hyökkäävän vihollisen kanssa lienee ollut tiedossa, kun Ilmari Kiannolle langetettiin 6 kk:n kuritushuonetuomio?
Kenttäoikeudessa?
Ilmari Kianto toimi harkitsemattomasti jättäessään viestinsä hyökkääjille Turjanlinnaan lähtiessään pakomatkalle hetimmiten Talvisodan alussa.
Ja
Ilmari Kiannolta jäi tämäkin itsenäisyyspäivän puhe hyökkäyksen johdosta pitämättä, http://www.newalco.fi/turjanlinna/puhe.htm puhe sekään ei osoita minkäänlaista yhteistyöhalukkuutta.
Joten olisikohan Ilmari Kiannon saaman tuomion taustalla ja sen aiheuttajanakin sittenkin vaikuttanut tuo korpikommunistien yhteistoiminta hyökkääjän ja Terijoen hallituksen edustajien kanssa?

Veikko Palvo

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

J Kämäräinen kirjoitti:

Talvisodan alkuvaiheessa huomiota Suomussalmella kiinnittää nimenomaan yhteistoiminnan nopeus ja järjestelmällisyys. Tietysti sitä selittää se, että 163. Divisioonan mukana oli kansanhallituksen ja kansanarmeijan orgaaneja, joita esim. Suojärvellä ei ollut. Siitä huolimatta yhteistyöelimet syntyvät tavattoman nopeasti ja niitä jopa perustetaan oma-aloitteisesti. Myös kertomukset kansantuomioistuimista ovat jotakin, joka puuttuu Suojärveltä kokonaan, samoin astuminen vihollisen sotalaitoksen palvelukseen.

Kimmo Rentola on väitöskirjassaan kuvannut, kuinka kommunistien sisäpiirillä oli sodan alkaessa yleisohjeena siirtyä Pohjois-Suomeen. Syytä ei kukaan ole kertonut tai tiennyt ja Hertta Kuusinenkin pyörähti nopeasti takaisin Etelä-Suomeen, mutta kuitenkin. Mikäli Suomussalmen toimintaa on etukäteen organisoitu,
Ilmari Kianto sanoo Suomussalmella itsenäisyyspäivänä 1939 pitämättä jääneessä puheessaan:
"Sodassamme on sattunut tapaus.........Oman pitäjän supisuomalainen poika on meidät kurjasti kavaltanut. Kavalasti hän on silloin kun häntä etsittiin reserviin luikkinut rajan taakse ja sieltä kaikki tiet ja polut tuntien johdattanut vihollisjoukon kotikyläänsä!"
"Onko inhottavampaa maankavallusta kuultu! Suomen kansan yksimielinen tuomio sellaiselle roistolle kajahtaa aina ja iankaikkisesti: koiran kuolema maansa, kansansa ja kotikylänsä kurjalle petturille!"

Puhe lienee kirjoitettu Turjanlinnassa ja heti 163 div. hyökkäyksen alettua.
Tuo tapaus on siis ollut Kiannonkin tiedossa jo ensimmäisellä sotaviikolla, kenestäköhän lienee kyse ja tämä on oletettavasti tullut pidätetyksikin?
Ja
kun maanalaisilla kotikommunisteilla on Kimmo Rentolan mukaan ollut yleisohje siirtyä Pohjois- Suomeen 1939 sodan alkaessa ja siihen yhdistää vaikkapa tuon Ilmari Kiannon kuvaaman tapauksen ja
´yhteistyöelinten syntymisen tavattoman nopeasti ja oma-aloitteisen perustamisen´
niin eikö voida puhua etukäteen organisoidusta toiminnasta?

Hyökkääjän kuormastossa oli vieläpä ´kansanhallituksen ja kansanarmeijan orgaanejakin´.
Ja
millaisia nuo kertomukset ´kansantuomioistuimista ja astumisesta vihollisen sotalaitoksen palvelukseen´ ovat?

----
Olettamus neuvostodivisioonien hyökkäyksen pysähtymiseen talvipakkaseen on vain olettamus, mutta hyökkääjien saama käsky olla torvisoittokuntineen ylittämästä Ruotsin ja Suomen rajaa lienee saatu Suomen länsirajalle pyrkineiltä hyökkääjiltä otetuista tiedoista ja asiakirjoista.

Veikko Palvo

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

Jussi Jalonen kirjoitti:
J Kämäräinen kirjoitti: Lainaus Antin omilla leimasimillaan painamasta lehtisestä Viipurin läänistä ilmeisesti vuodelta 1938:
Porvari SortaJa Luoka
Olete Herra Jeesusta
Vastan Sotassa KUN
Sotitte Komunistia Vas
Porvari Sortaja Luoka
Olette
Raamatussa Ennustet Peto
Peton Merkki
ON Suojeluskunnan M
Peton Nimenä
PorwArin Äànestäjä
Peton Kuva Kumar
Porvarin,,ÄänesteJe
HerrA
HukuTii SorTO LUOK
Hallituksen Ekyqtisse
Näin Sanoo Herra
Antti Juntusen Kautta


Oikeinkirjoituksen ja ilmaisun yhtäläisyys oman aikamme internet-forumeille kirjoitettuihin viesteihin on hätkähdyttävä.
Luku- ja kirjoitustaidossa on voinut olla puutteita, mutta vielä suurempi ongelma on ollut rajallinen määrä irtokirjasimia, joilla tekstit on painettu. Antti ei siis kirjoittanut viestejään käsin, vaan painoi ne.

J Kamarainen
Viestit: 97
Liittynyt: 26.10.07 13:15
Paikkakunta: Joensuu

Re: Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

nelimjaa kirjoitti:Olen aivan samaa mieltä kuin Tapio Onnela. Kuunneltuani Keskisarjaa Kalle Haataisen ohjelmassa en voi olla muuta mieltä kuin että kysymyksessä on rehellinen ja vakavasti otettava historioitsija ja samalla mainio kirjailija sekä kiinnostavalla tavalla esiintyvä, asiastaan innostunut henkilö. Ei suinkaan repostelija tai rienaaja.
Vuosien ajan tätä foorumia seuranneena en voi olla ihmettelemättä sitä epäluulon ja kaunan määrää mikä täällä leijailee. Kun työskentelen ihan muitten asioitten parissa, en historiantutkimuksen, en osaa sanoa liittyytyykö tämä kaikki ammatilliseen kateuteen vai mihin kummaan.
Toisaalta se tuo julki tuleviin teksteihin oman humoristisen sävynsä...
Itsekin kuuntelin haastattelun. Tunnelmat olivat kaksijakoiset. Kirjoitan seuraavan kirjoitukseni kuuntelemani radio-ohjelman pohjalta.

Keskisarjan lähtökohta oli ehdottoman arvostettava, eli perinteisen talvisota-kuvan haastaminen. Suomussalmella tapahtunut yhteistoiminta miehittäjän ja paikallisväestön kesken on ehdottomasti aihe, joka tuon kuvan haastaa. Lisäksi Keskisarja on rohkeasti lähtenyt etsimään perinteisestä poikkeavia selitysmalleja Suomussalmen taisteluiden lopputulokselle. Tähän asti ja pääpiirteissään yleisesti olen Keskisarjan kanssa samoilla linjoilla ja odotan tulevaa kirjaa mielenkiinnolla.

Mutta sitten.

Historiantutkimuksessa on valitettavasti niin, että se aiempi tutkimus on vain hallittava, vaikka se ikävää onkin. Jos tutkija ohjelman alussa ilmoittaa, että operaatiohistoriat joukko-osastoineen ja kartat vaarojen nimineen "joita kukaan ei jaksa muistella" ollaan heikoilla jäillä. Ne nimittäin valitettavasti ovat sitä aiempaa tutkimusta ja materiaalia, joka pitää tuntea ja tietää.

Haastattelussa vaikutti siltä, että Keskisarja käytti koko Suomussalmen alueesta nimitystä "Raate". Mutta kun se Raate on pieni kylä Suomussalmen itä-/kaakoisosassa. Raatteen tien suuta saatiin pääasiassa tyhjennettyä siviileistä, eikä siellä yhteistoimintaa esiintynyt. Viiangin suunnalla rajan yli vapaaehtoisesti menneet ovat sitten ihan toinen juttu. Se yhteistoiminnan pääalue ja suurin osa evakuoimatta jääneistä siviileistä oli Juntusrannan suunnalla, jonne Raatteen tieltä on 30-40 km (siihen aikaan) tietöntä korpea.

Tai jos kategorisesti kerrotaan, että Suomussalmella rajan ylitti kaksi neuvostodivisioonaa, niin silloin mennään melko pahasti metsään. 163. Divisioona jakautui kahteen osastoon, joista vahvempi ylitti rajan Juntusrannassa ja heikompi (kuitenkin vahvistettu rykmentti) Raatteessa. 44. Divisioona saapui paikalle vasta joulukuun puolivälin jälkeen.

Tai neuvostojoukkojen heikko maaston käyttö. Suunnitelma suomalaisten päävoimien sitomisesta Raatteen suuntaan ja kiertoliike pohjoisesta ensin Kuusamontielle ja sieltä suomalaisten selustaan kirkonkylään oli suorastaan nerokas ja oli vähällä onnistua. Vetäytyminen Suomussalmen lossin taakse tapahtui viime hetkillä. Tuon n. 2 rykmentin tuominen Juntusrannan kautta osoittaa kyllä tosiasiassa taitavaa maastonkäyttöä, mihin ei "eläviä kompasseja" tarvittu. Raatteen suunnalla Purasjoen taistelu osoittaa, että koukkaaminenkin onnistui tarvittaessa. Lopputulos tosin oli heikko, mutta yritys oli hyvä.

Jos syitä puna-armeijan pysähtymiselle haetaan, perinteinen tutkimus antaa seuraavat (tiivistetyt) syyt. 163. Divisioona pysähtyi kirkonkylään ryhmittyäkseen uudelleen vesistönylitystä varten. Suomalaisten Siilasvuon johtama vastahyökkäys alkoi vain päivää ennen 163. Divisioonan aiottua hyökkäystä ja oli niin voimakas, että 163. Divisioona joutui luopumaan (toistaiseksi) hyökkäysaikeistaan ja keskittymään suomalaisten hyökkäyksen torjumiseen. Koska 163. Divisioona oli kaivautunut kirkonkylään ja suomalaiset olivat kirkonkylän itäpuolella, määräsi 9. Armeija jatkamaan puolustautumista ja odottamaan 44. Divisioonan saapumista paikalle. Tämän toisen divisioonan tuli sitten Raatteen tien kautta edeten hyökätä suomalaisten kylkeen idästä, jolloin Siilasvuon joukot murskautuvat kirkonkylässä puolustautuvan 163. Divisioonan ja hyökkäävän 44. Divisioonan väliin. 44. Divisioona ei koskaan toteuttanut määrättyä hyökkäystä, koska divisioonan kärkiosien saatua kosketuksen suomalaisiin Kuomasjärven-Kuivajärven kannaksella, divisioonan komentaja antoi määräyksen pysähtymisestä. On siinä se maasto tietenkin osallisena, mutta kyllä puna-armeijan omakin toiminta antaa aika hyvän vastauksen siihen, miksi liike pysähtyi.

Se Muurmannin radan kapasiteettiongelma pitää paikkansa, sillä sitä kautta piti huoltaa joukot Suomussalmen yläpuolelle niin Sallaan kuin Petsamoonkin. Kuitenkaan tieverkko ei ollut niin huonossa kunnossa kuin ohjelmassa annetaan ymmärtää, sillä neuvostojoukot rakensivat tarvittavia teitä koko syksyn (rakennustyöt kuultiin Suomussalmen puolelle). Samoin huollon materiaalia tuotiin paikalle. Lisäksi vähäluminen ja normaalia kylmempi talvi auttoi pitämään heikot tiet kunnossa. Olosuhteet eivät olleet optimaaliset, mutteivät myöskään katastrofaaliset. Puna-armeijahan kykeni jatkossa keskittämään joukkoja niin Kuusamoon, Sallaan, Suomussalmelle kuin Kuhmoonkin. Kuusamossa, Sallassa ja Suomussalmella operaatiot jäivät toteuttamatta rauhan tullessa, Kuhmossa taas 54. Divisioonan avuksi lähetetyt joukot kävivät kiivaita taisteluita.

Jälleen kerran tuli mieleen, että uusia tulkintoja ja näkökulmia on helppo löytää, jos aiemmin kirjoitettu ei ole tuttua. Käsittääkseni kuitenkin on niin, että jos MINÄ törmään asiaan, joka MINULLE on uusi, se ei välttämättä ole muille uusi.
Viimeksi muokannut J Kamarainen, 09.09.12 16:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”