V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Muinais - Karjala

09.10.12 20:47

Miksi nykyään on kaksi Karjalaa ja kahden kielen karjalaa?, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... aksi.shtml kirjoitetaan tässä.
Muinais - Karjalan kielialueena sanotaan olleen olemassa 1100- ja 1200-luvuilla.
Ja
1200-luvun lopulla 1293 on perustettu Viipurin linna alueineen ja Novgorodin tasavalta on valloittanut 1278 Korelan ja parannellut tuon muinaisen karjalaislinnoituksen ja kauppapaikan puolustusvarustuksia, Käkisalmi / Kexholm perustettiin myöhemmin.
Pähkinäsaaren
1383 rauhassa Ruotsin ja Novgorodin kesken jälkimmäisen valtaan on jäänyt - ainakin nykykartalla, lieneekö edes merkitty maastoon - Laatokan Karjala, puolet Kannaksen Karjalasta, Savo ja Pohjanmaa. Vienan ja Aunuksen Karjalakin on jäänyt Novgorodille.

Bysantin kristinuskoa tunnustavat Ruotsi- Suomen Karjalasta ovat ehkäpä jo tuolloin 1383 jälkeen alkaneet siirtyä mm. Tverin ruhtinaskuntaan ja sota ennen Täyssinän 1595 rauhaa on kasvattanut muuttoliikettä.
Ja
1478 alkaen Moskovan ruhtinaskuntaan kuuluvasta Novgorodin alueelta käsin on 1656 aloitettu hyökkäys Stolbovan rauhassa Ruotsi-Suomelle jääneiden alueiden takaisinvaltaamiseksi.
Novgorodin Karjala, Viena ja Aunus, jäivät 1478 Moskovan suuriruhtinaan Venäjän vallan alle.
Ruptuurisodan 1656 - 1658 Suomen Karjalan ortodoksiväestön sanotaan 60 - 90 %:sti siirtyneen mm. Tveriin ja joissakin kirjoituksissa sanotaan ortodoksiväestön täysin lähteneen Suomen Karjalasta ja tilalle muuttaneen mm. luterilaisia savolaisia.
Raja-Karjalaan
muuttaneista osa näyttäisi Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen omaksuneen Aunuksen rajanaapureiden ortodoksiuskon.

"Vanha Suomi" -ajan jälkeen Suomen Karjala Moskovan rauhassa 1940 näyttäisi tyystin kadonneen - ainakin kartalta.
Onkohan enää olemassa kahta Karjalaa ja kahden kielen karjalaa muutoin kuin muistoissa ja historiankirjoissa?

Veikko Palvo

Jaakko Häkkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Muinais - Karjala

10.10.12 02:36

Voidaan sanoa, että nykyäänkin on kaksi Karjalaa: yhdessä puhutaan suomen kielen kaakkoismurteita eli karjalaismurteita, toisessa karjalan kieltä.

Tässä on muinaiskarjalan jälkeläiskielten luokittelu Tapani Salmisen äännetason analyysin perusteella:
http://postimage.org/image/12v0n60pw/

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Muinais - Karjala

10.10.12 23:58

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Voidaan sanoa, että nykyäänkin on kaksi Karjalaa: yhdessä puhutaan suomen kielen kaakkoismurteita eli karjalaismurteita, toisessa karjalan kieltä.
Olisikohan jako viipurinkarjalaan ja Käkisalmen karjalan murteeseen alkanut ehkä noin 1250 tienoilla ja Pähkinäsaaren rauhasta Ruotsin ja Novgorodin välillä?
Viipurin vanhaan karjalaiseen kauppapaikkaan oli rakennettu linna ja roomalaiskatolisuus ja läntiset kauppayhteydet vaikuttivat murteeseenkin ja
Käkisalmen karjalaiskauppapaikka oli 1383 Novgorodin kauppatasavallan hallussa ja novgorodilaisten vaikutus ja kreikkalaiskatolisuus idästä vaikuttivat varsinaiskarjalaan ja Aunuksen karjalaismurteeseen.

Mauri Rastas
kirjoittaa http://www.kolumbus.fi/rastas/carelia1.html Käkisalmessa aluksi noin vuoden 700 tienoilla olevan merkkejä karjalaisasutuksesta ja
n. 1050 alkaen "karjalaisen vaiheen" ja mahdollisesti puisen varustuksen, Korela-nimen syntyaika?

Ruotsi valloittaa 1294.
Novgorod valloittaa 1295 Käkisalmen ja jälleen Ruotsin vallassa 1580 - 1597 ja 1611 - 1710.
Korela, Viipuri ja Tiuri lienevät ennen linnojen rakentamista olleet "vain" kauppapaikkoja ja linnoitusten rakentaminen niitä ympäröivine hakuleineen, kaupunkeineen muutti tilanteen. Ruotsi perusti Sortavalan, Salmin ja Taipaleen kaupungit ja nuo "käskystä perustetut" näyttäisivät olleen Ruotsin kauppapolitiikan mukaisia.
Kaupungithan yleensä syntynevät ja "kasvavat itsestään", mutta Ruotsi- Suomen kaupungit oli jaettu kolmeen luokkaan kauppaoikeuksiltaan.

Venäläiset
1944 jälkeen kutsuivat Viipuria "vanhaksi venäläiseksi kaupungiksi" ja Ruotsin 1632 perustaman alunperin karjalaiskylän Sortavalan venäläiset sanovat vuoteen 1918 asti olleen nimeltään Serdobol.
Käkisalmen linnan Venäjällä näytetään joissakin tiedoissa sanottavan olleen *Tverin* ruhtinas Boris Konstantinovitsh´n vuonna 1310 rakennuttaman Korela- nimisenä
"vanhana tveriläisenä linnana"!?
===========================
lisäys 11.10.2012

"Enää ei puhuta vanhasta venäläisestä kaupungista", sanoo prof. Hans Andersin Wiipuri-liiton http://www.viipurikeskus.fi/puhe.html 30-vuotisjuhlakokouksessa maaliskuun 19 pv:nä 2005. Hans Andersin mainitsee myös Larissa Soloviovan nykyisen Viipurin arkipäiväkuvauksen yhteydessä ja näyttäisi puhuvan epäillen vuonna 1495 tapahtuneesta Viipurin pamauksesta.

Onkohan
perimätieto Knut Possen 1495 järjestämästä "Viipurin pamauksesta" totta vai tarua, olisiko Moskovan suuriruhtinas ehtinyt Viipuriakin piirittämään kun samoihin aikoihin oli meneillään sota Novgorodia vastaan?

Veikko Palvo

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Muinais - Karjala

12.10.12 12:58

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Voidaan sanoa, että nykyäänkin on kaksi Karjalaa: yhdessä puhutaan suomen kielen kaakkoismurteita eli karjalaismurteita, toisessa karjalan kieltä.

Tässä on muinaiskarjalan jälkeläiskielten luokittelu Tapani Salmisen äännetason analyysin perusteella:
http://postimage.org/image/12v0n60pw/
Jaakko Häkkisen muinaiskarjalan jälkeläiskielten luokittelu lienee tunnustettu *vain* Suomessa oikeaksi.

Neuvostoliitossa Nikolai Marr ( s. 1865 Georgia, kuollut 1934 Leningrad ) on 1921 perustanut Leningradiin Kielen ja ajattelun instituutin, instituutti toimi vuoteen 1950.

Kielen ja Ajattelun Instituutin Dmitri Vladimirovitsh Bubrih
( s. 1890 Pietari, k. 1949 Leningrad ) kehitteli 1930-luvun puolivälin jälkeen käskystä kyrillisin kirjaimin kirjoitetun karjalan kirjakielen. ( kieli "valmis" 1937 ? )
D.M.Bubrih
oli 1938 - 1940 vankilassa 2 v. syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja
vapauduttuaan häntä sanotaan syytetyn "marrilaisuudesta" ennen kuolemaansa 1949.

Tässä http://reocities.com/athens/4280/lisuri9.html esitetään latinalaisin aakkosin 1938 luotua karjalan kirjakieltä.
Opiskeltiinkohan
Neuvosto-Karjalassa ennen Talvisotaa Bubrihin kirjakieltä vai tätä jälkimmäistä?
Ja
3.1940 perustetussa Suomalais-Karjalaisessa Neuvostotasavallassa kielen opetusta lienee jatkettu ehkä tuon Neuvostotasavallan nimenmuutokseen 1956 saakka?

SVT Nyheter 20.6.2012 http://www.svt.se/nyheter/uutiset/oma-m ... jakielta-5 uutisoi Venäjän Oma Mua-lehden ( n. 1500 kpl painos ) kehittelevän karjalan kirjakieltä jälleen.
Nyt kyseessä eivät liene poliittiset päämäärät, mutta keilleköhän tuo viimeisin kehitteillä oleva karajalan kirjakieli on tarkoitettu, Venäjän Karjalassakaan ei taida olla monia karjalaa puhuvia enää jäljellä?

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Muinais - Karjala

12.10.12 14:31

V Palvo kirjoitti:Nyt kyseessä eivät liene poliittiset päämäärät, mutta keilleköhän tuo viimeisin kehitteillä oleva karajalan kirjakieli on tarkoitettu, Venäjän Karjalassakaan ei taida olla monia karjalaa puhuvia enää jäljellä?
Se lienee tarkoitettu karjalankielisille Venäjällä ja Suomessa, vaikka heitä vähän onkin.

Karjalan kieli sai virallisen aseman Suomessa vuonna 2009. Tässä on uutislinkki:
http://yle.fi/uutiset/karjalan_kieli_sa ... an/1194062

Uutisen mukaan karjalaa puhuu 5000 suomalaista ja ymmärtää 15000. Joensuun yliopistoon on perustettu karjalan kielen professuuri.

Aikaisemmin on hallitus vahvistanut karjalaa pienempien kielten virallisen vähemmistökielen aseman. Sellaisia ovat romanikieli (noin 1500 puhujaa?), jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä.

Jaakko Häkkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Muinais - Karjala

12.10.12 16:28

Veikko Palvo kirjoitti:Jaakko Häkkisen muinaiskarjalan jälkeläiskielten luokittelu lienee tunnustettu *vain* Suomessa oikeaksi.
Olisiko sinulla oletuksesi tueksi tuoreita ulkomaisia lähteitä joissa Salmisen luokittelua vastustetaan?

Uudet näkemykset eivät luonnollisestikaan leviä kaikkien käyttöön samanaikaisesti.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Muinais - Karjala

12.10.12 19:38

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Veikko Palvo kirjoitti:Jaakko Häkkisen muinaiskarjalan jälkeläiskielten luokittelu lienee tunnustettu *vain* Suomessa oikeaksi.
Olisiko sinulla oletuksesi tueksi tuoreita ulkomaisia lähteitä joissa Salmisen luokittelua vastustetaan?

Uudet näkemykset eivät luonnollisestikaan leviä kaikkien käyttöön samanaikaisesti.
Tarkoituksenani oli olettaa kielitieteen olleen ainakin Neuvostoliiton aikana hyvinkin merkittävän ideologisesti, poiketen läntisistä suomalaisista käsityksistä.

Kielitieteilijä Nikolai Marri´in oppi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Marrismi marrismi julistettiin 1920-luvun lopulla ainoaksi oikeaksi ja marxilaiseksi kielitieteen muodoksi.
NL:ssa
päätettiin ( wikin muk.) 1930-luvulla luoda yhtenäinen Neuvostokarjalan kirjakieli.
Työ tehtiin Kielen ja ajattelun instituutissa työskentelevän Dmitri Bubrihin johdolla, valmistui 1937 ja esiteltiin Petroskoissa 1938.
Ja 1938 "kansanviholliset", mm. Edvard Gylling oli Neuvosto-Karjalassa jo likvidoitu.
Olisiko
D.Bubrihin "karjalankieli" 1937- 1938 virallisesti esitettynä ollut tarkoitettu noiden "kansanvihollisten" karjalankieltä vastaan, hehän kuulemma ottivat ideologian vastaisesti lainasanoja suomenkielestä?
Wikin
mukaan D.Bubrin on kuitenkin joutunut "marrilaisten" ideologisten syytösten kohteeksi.
Ja
Stalin on 1950 hylännyt "marrismin" ja Neuvostoliittolaisessa kielitieteessä palattiin klassisen vertailevan kielentutkimuksen metodeihin.
Stalin
näyttäisi 1950 ottaneen käyttöön maailmankansalainen- ajatuksen ja globalisaationkin?

Veikko Palvo

lentävä kirvesmies
Viestit: 360
Liittynyt: 07.12.07 10:20

Re: Muinais - Karjala

12.10.12 21:18

jahas. Katsotaanpas mitä Universalnaja Nauzno popularnaja Enzyklopedija, tietää asiasta.

Vuonna 1989 Neuvostoliitossa eli 130929 karjalaista, joista 81300 Karjalan tasavallassa, 30100 Tverin alueella ja 7500 Murmannin alueella. Enemmistö Karjalaisista on kaksikielisiä.

Etnisesti Karjalaiset ovat syntyneet kahdesta kansasta: Korel ja Vesj.
Karjalan kieli jaetaan kolmeen pääryhmään, joita ovat varsinainen Karjala, Liivi ja Lyydi, jotka puolestaan jakautuvat useisiin murteisiin (en ole huomannut kenenkään kieltävän murrejakoa).

Kirjallisia Karjalankielisiä lähteitä jo 1300 luvulta (kyrillisin kirjaimin).


Venäjän kansat ja kielet 2002, tietää seuraavaa: Tverin karjalaisille luotiin kirjakieli 1931 Latinalaisin kirjaimin.
Nykyaikainen Karjalan kirjakieli valmistui 1937, josta käännös Venäläisin kirjaimin 1940.

Kieltä äidinkielenään puhujien määrä on vuodesta 1989, vuoteen 2002 vähentynyt 25 tuhannella.


Muualta kerättynä: Ensimmäinen Karjalankielinen lehti, Tverskaja derevnja alkoi ilmestyä vuonna 1937, venäläisin kirjaimin.

1931 alkoivat ilmestyä Karjalankieliset lehdet, Kolhos ja Karelskaja Pravda. Joista edellinen latinalaisin kirjaimin.



En sitten muuten kutsu itseäni historiantutkijaksi, kun en ole.

Klaus Lindgren
Viestit: 1116
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Muinais - Karjala

12.10.12 22:20

Ntykyään karjalan kielen puhujia on Karjalan tasavallassa vajaat 45 000, ja suunnilleen kai 20 000 Tverin alueella. Aikoinaan, 1930-luvulla kehiteltiin karjalalle omaa kirjakieltään kyyrillisin kirjaimin, mutta siitä luovuttiin sitten aikanaan. Karjalan neuvostotasavallassa oli virallisena kielenä suomi, toki venäjän ohella. Nyttemmin karjalaiset ovat kehitelleet omia kirjakieliään, ja koska Vienan ja Aunuksen kielet ovat niin erilaisia, niitä kirjekieliä on kaksi, suomelle läheisempi varsinaiskarjalan kieli ja vaikeammin ymmärrettävä livvi. Sitten on vielä vepsän kieli, jota puhuu sitäkin sentään runsaat 5000 ihmistä. Kaikkien näiden kielien suurimpana ongelmana on nykyjään se, että iso osa nuoremmasta väestä on venäläistynyt, ja kielten jatkuvuus on siten vaarassa. Vaan onpa noilla omaa nykyään kirjallisuutta ja muuta sellaista, jotta kaikki toivo ei liene sentään mennyt. Kuulemma joillain alueilla karjalaisia on jopa enemmistö väestä, kaikkiaan heitä on kuitenkin sellaiset 8 % koko tasavallan väestöstä.

Karjalan kielistä tässä vaikkapa Oma Mua lehden sivusto, http://vienan.rkperiodika.ru/index.php? ... 23&lang=ru ja sitten on näemmä vepsänkielinen wikipediakin olemassa, tässä esimerkiksi artikkeli "Karjalan Tazovaldkund": http://vep.wikipedia.org/wiki/Karjalan_keled

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Muinais - Karjala

13.10.12 02:11

Klaus Lindgren kirjoitti: Karjalan neuvostotasavallassa oli virallisena kielenä suomi, toki venäjän ohella.
Tuohon Terijoen hallituksen jatkoksi päämiehenään Otto Wille Kuusinen 3.1940 perustettuun Karjalais- Suomalaiseen Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan liitettiin aiempi NeuvostoKarjala ja Moskovan rauhassa 3.1940 Suomelta saatu Karjala ja Salla.
Alkuun kyseessä lienee ollut etupiirijaon mukainen Suomen liittäminen tuohon Kuusisen Neuvostotasavaltaan, sitähän Molotov tivasi Hitleriltä 1940 lopulla Berliinissä.

Livvin kieltä / -murretta sanotaan aunuksenkarjalaksikin ja kartalla livvin puhujien alue on rajattu Salmia, Suojärveä ja Impilahtea käsittäväksi.
Murreraja ei liene ollut noin tarkoin pitäjien rajoja noudatteleva, Sortavalan suuntaankin oli runsaasti kanssakäymistä?
Laatokan kautta, tiestöä Salmin ja Sortavalan välillä ei ennen itsenäisyyttä voine paljoakaan mainita?
Livvin murteesta on tässä http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Karja ... inoita.htm
pakinoita livvinkielellä, sivun tekijä on koonnut Salmin tietoja vuosikausia.

Tämän kirjoittajan isänpuoleinen suku on salmilainen, mutta isoisän ja isän en muista puhuneen muuta kuin kirjakieltä joitain satunnaisia sanoja lukuunottamatta.
Salmin,
Sortavalan ja Itä-Suomen kauppaa käytiin Pietariin, "Saimaan höyrytkin" proomuineen lienevät kanavan kautta kuljettaneet enimmäkseen halkoja, puutavaraa ja elintarvikkeita Pietariin?
Salmi oli sahojen ja laivojen pitäjä ja Tarton rauhassa NL:n kanssa sovittiin laivaliikenteestä Nevan kautta, Suojärven rautatiekuljetuksissa puutavara jouduttiin lastaamaan ja purkamaan taas junavaunuista laivoihin lastattavaksi, sillä NL vuoden 1930 tienoilla käytännössä sulki Nevan suomalaisten laivojen kauttakulkuliikenteeltä.
Puuta,
selluloosaa ja paperia NL ei tarvinnut, Neuvosto-Karjalasta myytiin puutavaraa länteen, Hella Wuolijoen Aunuksen puutavaraliikekin uitti tukkeja NeuvostoKarjalasta
Suojärvelle sahattaviksi ja ulkomaihin myytäväksi 1930 tienoille asti.

Ja
1932 Salmissa ei ollut enää laivoja, proomuja, eikä hinaajia ja kaikki Salmin sahat olivat lopettaneet toimintansa. Suurtyöttömyyden vallitessa kunnallisverojakin maksettiin Salmissa viljana ja monet maatilatkin vaihtoivat omistajaa.
Salmin pitäjän
talous ei elpynyt Talvisotaan mennessä, mutta Salmin Mantsinsaari ja Lunkulansaaren pohjoisosa pysyivät suomalaisten, useinkin paikallisten suomalaisten, hallussa Talvisodan loppuun asti ja monia salmilaisia oli myöskin Sortavalan edustan mottitaisteluissa Lemetissä, Kitilässä jne.

Veikko Palvo

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Muinais - Karjala

13.10.12 09:05

Isäni suku on Salmista ja ottaisin kiinni tuohon Veikko Palvon mainitsemaan seikkaan siirtolaisten kirjakielestä. Kiinnitin jo lapsena huomiota siihen, että isäni ja samalta seudulta olleet siirtolaisnaapurit puhuivat paikallisten kanssa puhdasta kirjakieltä, mutta sitten kun olivat keskenään, puhetapa muuttui aivan toiseksi. Kieli muuttui omaksi ja siihen tuli mukaan leikillisyys ja kompailmaisut ja sellainen ilo ja yhteisöllisyys, että sitä oli mukava seurata.
Minulla on sellainen käsitys, että rajaseudun kansakouluissa on ollut vuosisadan vaihteen venäläistämisvaiheen jälkeen suomenkielen opetuksessa aika ankarat vaatimukset, josta kirjakielen hyvä taito on peräisin. Se tietysti helpotti uusiin oloihin sopeutumista. Vanhoilla ihmisillä, jotka kenties olivat käyneet venäläistyttämiskoulua kuten ukkini, oli vaikeuksia tulla ymmärretyksi Suomessa.
Tätini oli ollut v. 1948 Haapamäen kansanopistossa ja siellä ollut suomenkielen opettaja oli siirtolaistyttöjä kannustanut oman kielensä säilyttämiseen sanomalla, että kun teille ei mitään muuta omaa jäänyt kuin kieli, älkää luopuko siitä.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Muinais - Karjala

14.10.12 11:56

Bobrikovin ja Seynin ajan venäläistämiskouluissa venäjän kielen opettaminen oli keskeisin tavoite ja valtakunnankielen opetus taisi olla pakollista kaikissa Suomen suuriruhtinaskunnan kouluissa.
Sortavalan ja Salmin suunnalla kauppayhteydet Pietariin edellyttivätkin jonkinlaista venäjänkielen taitoa ja Venäjältä kustannetut venäläistämiskoulut tarjosivat lisäksi etuisuuksia, joita suomalaiskoulut eivät pystyneet taloudellisista syistä oppilailleen antamaan.
Poimintoja
K. Merikosken kirjasta: Taistelu Karjalasta, Oy Valistus Helsinki 1940:
"Venäläistämiskoulujen opettajat saatiin tavallisimmin Petroskoin, Novgorodin ja Moskovan seminaareista."
"Venäjän zemstvokoulujen opettajat olivat huonosti palkattuja, he saivat n. 25 ruplaa kuukaudessa ja Suomessa saatava 175 - 200 mk/ kk houkutteli....saadulla matka-avustuksellakin mm. Suistamon Loimolan koulun opettaja oli kotoisin Amurin piiristä Siperiasta."

Lomillaan opettajat matkustivat Venäjälle ja "Baabelin vankeudessaan" venäläiset opettajat pysyttelivät yleensä syrjässä kaikista kunnallisista ja yhteiskuntaelämää koskevista kysymyksistä."

"Sortavalan
Möntsölän koululla oli yli 100 hehtaarin maatila rakennuksineen, irtaimistoineen, kotieläimineen ja maatalouskoneineen opettaja Jermolajevin hoidossa. Hän sai siitä palkkansa lisäksi huomattavan suuren tulon.
Ja Jermolajev puhui suomea, ( opetteli? ) hoiti tilaansa, tuli varakkaaksi, eikä harrastanut Möntsölän venäläistämistä."

"Nuo kolme seminaaria olivat tunnettuja tsaarinvallan vastaisista ja vallankumouksellisista mielipiteistään. Salmin Orusjärven koulun opettaja A.Hohlovista tulikin bolsevikkien komissaari Petroskoihin, Työmpäisten Kunajev kohosi korkeaan asemaan ja Salmin Mäkipään opettaja oli myöhemmin koulutoimen ylikomissaari Moskovan lähellä."
"Myöskin
Pietarin naisseminaarista tulleet opettajat olivat yleensä vallankumouksellisia."

Venäjänkielen opetuksesta V. Merikoski kirjoittaa 7-v. kouluaan aloittavan karjalaislapsen kannalta: "Se oli merkillinen päivä hänen elämässään, luokkahuoneessa oli kullatuissa kehyksissä tsaareja ja Venäjän merkkimiehiä. Vanhemmat oppilaat vaihtoivat keskenään käsittämättömiä sanoja, ja melkein jokaisella esineellä oli toinen nimi kuin kotona."
"Venäjän kielen opettaminen oli koulun tärkein päämäärä ja kaikki muu oli vähäarvoista sen rinnalla."
"Opettaja
näytti esim. kirjaa ja joku vanhempi oppilas kuiskasi, että on toistettava opettajan sanat ja siitä ymmärrettiin mitä piti tehdä."
"Sitten opettaja näytti esim kynää..." "Teonsanoja opetettaessa oli jokainen toiminta näytettävä ja opettajan oli sentähden käveltävä, juostava, hypättävä, istuttava jne."
"Jokapäiväisessä
kouluelämässä tarvittavat sanat ´nouskaa´, ´istukaa´, ´ulos´ ja monet muut kouluelämässä esiintyvän toimituksen nimet oli opetettava."

"Sanavaraston
luominen kartuttaminen olivat ensimmäisen kouluvuoden miltei ainoa päämäärä. Se kysyi opettajalta paljon kärsivällisyyttä, mutta venäläiset tyytyivät vähään."
"Pitää lähteä siltä pohjalta, että riittää, kunhan opitaan sana päivässä, lausui muuankin opettaja."

Veikko Palvo

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Muinais - Karjala

14.10.12 23:28

Klaus Lindgren kirjoitti:Nyttemmin karjalaiset ovat kehitelleet omia kirjakieliään,
Venäjän Karjalassa ei liene montaakaan karjalankielen puhujaa enää jäljellä ja lukumäärä vähentynee jatkuvasti, mutta on noita karjalan- ja suomenkieliä kehitelty Venäjällä ennenkin: http://www.oocities.org/esaanttikoski/lisuri.html Lisenssiaattitutkielma: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla, Joensuun yliopisto 11.1998 -- Esa Anttikoski.
mm.
D.V.Bubrih kehitti yhtenäisen ja kyrillisin kirjaimin kirjoitetun karjalan kirjakielen, valmistui 1937 ja otettiin NeuvostoKarjalan kouluissa käyttöön 1938, minkä vuoden tammikuussa D.V.Bubrih vangittiin "kansanvihollisena" ja "Saksan ja Japanin tiedustelupalvelujen agenttina."
Tuolloinhan myös Neuvosto-Karjalan "kansanviholliset" oli jo likvidoitu.
-------
"Suomenkielistä toimintaa Neuvosto-Karjalassa oli varovaisesti suomalaisväestön keskuudessa uudelleen käynnistetty keväällä 1939," kirj. Esa Anttikoski.
Tuskinpa
tuota toimintaa on ainakaan ilman ylhäältä tullutta käskyä käynnistelty, "kansanvihollisina likvidoitujahan" oli syytetty mm. NL:n vastaisesta kansallismielisyydestä ja jopa suomenkielen suosimisesta. Oltaisiinkohan Kremlissä jo varauduttu sopimukseen Hitlerin Saksan kanssa etupiirijakoineen?

Kesällä 1939
tilanne muuttui täydellisesti MR-sopimuksen johdosta ja joulukuussa 1939 Neuvosto-Karjalan lehdissä kirjoiteltiin Neuvostoliiton ja O.W.Kuusisen hallituksen kesken solmitusta sopimuksesta, Karjalan ASNT liitettäisiin Suomeen.
Hetkessä
"Kahden vuoden ajan Sovetskoi Karelijan sivuilla kirotut ´finskoit fasishtat´ muuttuivat `meijän suomelaziksi velliöiksi´.

Talvisodan jälkeen 31.3.1940 perustetussa Karjalais- Suomalaisessa Sosialistisessa neuvostotasavallassa D.V.Bubrihin kehittelemän karjalan kyrillisen kirjakielen opettaminen kouluissakin lopetettiin syksyyn 1940 mennessä.
Uuden
Neuvostotasavallan virallinen kieli oli nyt suomi. ( venäjän ohella )
Ja
D.V.Bubrih vapautettiin Krestyn vankilasta etsimään tieteellisiä perusteluita karjalais-suomalaiselle kieliyhteydelle.
D.V.Bubrih "löysi" suomen ja karjalan kielen historiallisen yhteyden ensimmäisellä vuosituhannella puhutusta yhteisestä kielestä, josta karjalan ja suomenkielet olivat kehittyneet.
Uuden neuvostotasavallan kouluissakin ( 206 kpl vuonna 1941 ) opetettiin nyt suomenkieltä.

Sovetskoi Karelijan tilalla ilmestyi nyt Totuus-lehti ja Karelijan korvasi Punalippu-lehti.
O.W.K.:n johtama Neuvostotasavalta
nimettiin uudelleen 1956 ja julkaisutoiminta siirrettiin palvelemaan Suomessa asuvaa suomenkielistä lukijakuntaa.

Kielitiede näyttää joskus olevan hyvinkin vakava asia, D.V.Bubrih´kin kehitteli ilmeisesti käskystä karjalan kyrillisen kirjakielen ja vangittiin, mutta kieli jäi lyhyeksi aikaa käyttöön Neuvosto-Karjalan kouluissa venäjän kielen ohella.
Ja 1940 keväällä "rehabilitoitu" D.V.Bubrih vapautettiin etsimään kielitieteellisiä perusteita karjalais - suomalaiselle kieliyhteydelle.
Ja kouluissa ryhdyttiin 1940 opettamaan suomen kieltä venäjän kielen ohella.
Siviilejä
neuvostojohto ei välirauhan aikana liene ehtinyt siirtää entiseen Suomen Karjalaan?

Veikko Palvo

Riksa
Viestit: 37
Liittynyt: 14.01.13 05:57

Re: Muinais - Karjala

14.01.13 07:22

Tietääkseni ensimmäistä mainintaa karjalaisista ei ole hirveästi Suomessa tutkittu.

Kyseessä on Nutnomin kaivauksesta löydetty tuohikirje 590, dendrologisesti ajoitettu vuosille 1065-1085. Kirjettä on vaikea analysoida sen merkityksien mukaan, esimerkiksi kirjeen vasemmalla puolella on merkki, minkä tarkoitusta ei osata selittää. Sen kuitenkin oletetaan olevan jonkin muinaisen ruhtinaan leima, jolla on todistettu kirjeen virallisuus.

Kirje kertoo liettualaisten hyökänneen karjalaisia vastaan. Tällöin liettualaisten asumukset olivat Neris-joen lähettyvillä, eikä heillä tiedetty olevan yhteyttä Itämereen. Tämän ajan sekä läntiset että novgorodilaiset lähteet mainitsevat kuitenkin, että liettualaisilla oli hyvin liikkuva ratsuväki, ja Novgorodia vastaan tehdyissä hyökkäyksissä he hyvinkin saattoivat olla kosketuksissa myös karjalaisten kanssa.

Lähteet:
Karjalan tasavallan kirjasto: http://www.kirjazh.spb.ru/biblio/pizv_bg/pizv_g0.htm
Kulikauskas, 1982
Luhtan, Ushinskas, 1986

Martti Kujansuu
Viestit: 89
Liittynyt: 26.04.08 21:24

Re: Muinais - Karjala

14.01.13 17:39

Riksa kirjoitti:Kirjettä on vaikea analysoida sen merkityksien mukaan, esimerkiksi kirjeen vasemmalla puolella on merkki, minkä tarkoitusta ei osata selittää.
Kuva kirjeestä. Mielestäni tuo kuvio on lähellä niitä kuvioita, joita voi nähdä esimerkiksi Käkisalmen Suotniemestä löydetystä rautakautisesta tuohikukkarosta.
Riksa kirjoitti: Kirje kertoo liettualaisten hyökänneen karjalaisia vastaan.
Toinen mielenkiintoinen tuohikirje on N:o 286, tässä Heikki Kirkkisen käännöksen mukaisesti (Hist. aik.kirj. 4/1992). Hänen mukaan se voidaan ajoittaa 1440-50 -luvuille:
"Grigori Dimitri M[aka]roville. Ja sinä mene äläkä pelkää. Rauhan ovat tehneet ruhtinas Jurin vanhan rajan mukaisesti. Minut oli (aikaisemmin) lähetetty karjalaisten luo Kajaanin merelle (nyt sinut). Mutta älä aiheuta levottomuutta kajaaneille äläkä itsellesi. Ota se mikä on sovittu ja otettuasi edellisen vuoden verot ota minunkin (osuuteni). Ja jos saat tietää, että minä en mene Nol[s]i'in (Niemeen), niin silloin sinä mene. Ja kotona ollaan terveinä. Lähetä minulle uudelleen viestit. Jos voit, niin auta minua jollakin tavalla".

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”